Ruskeasuon (16.ko) asemakaava ja asemakaavan muutos nro 12591, Huopalahdenportti
V 19.1.2022 Ruskeasuon Huopalahdenportin asemakaavan muuttaminen (nro 12591)
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 16. kaupunginosan (Ruskeasuo, Pikku Huopalahti, Vanha Ruskeasuo) korttelin 16742 tonttien 2, 7 ja 8, katu-, puisto- ja suojaviheralueiden asemakaavan muutoksen 19.11.2019 päivätyn ja 8.9.2020 muutetun piirustuksen nro 12591 (muodostuvat uudet korttelit 16749–16754) mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Asemakaavan muutos koskee Pikku Huopalahden pohjoisosassa sijaitsevaa Helsingin yliopiston kampusaluetta sekä katu- ja puistoalueita. Kaavaratkaisu mahdollistaa yliopiston hammasklinikan ja oikeuslääketieteen laitoksen purkamisen ja Huopalahdenportin uuden asuinalueen rakentamisen.
Tavoitteena on toteuttaa uusi, monipuolinen ja urbaani asuinalue Mannerheimintien varteen, joka tukeutuu nykyisiin, hyviin joukkoliikenneyhteyksiin.
Uutta asuntokerrosalaa on 101 850 k-m2. Toimitilakerrosalaa on 7 100 k-m2, josta 2 500 k-m2 saa käyttää päivittäistavarakaupan rakentamiseen. Alueelle saa rakentaa päiväkodin noin 140 lapselle (1 400 k-m2). AK-, AL- ja YL-kortteleiden keskimääräinen korttelitehokkuus on noin e=2,86. Asukasmäärän lisäys on noin 2 500.
Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7013), jonka mukaan asuinalueen liikennettä varten rakennetaan uusi katuyhteys alueen läpi Mannerheimintieltä Kytösuontien kautta Korppaanmäentielle.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Mannerheimintien pohjoispää muuttuu tiiviiksi rakennetuksi kaupunkibulevardiksi Vihdintielle asti. Uusi kantakaupunkimainen asuinalue vaikuttaa myönteisesti kaupunkikuvaan ja tuo lisää asukkaita ja palveluita Pikku Huopalahden pohjoisosaan.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että kaupunkia tiivistetään bulevardimaisen Mannerheimintien varrella. Huopalahdenportin alueelle suunnitellaan monipuolista ja urbaania uutta kaupunginosaa, joka täydentää nykyistä Pikku Huopalahtea ja tuo uusia palveluita alueelle. Helsingin yleiskaavan 2016 mukaan alue on kantakaupunkialuetta merkinnällä C2. Kaavaratkaisu yleiskaavan 2016 mukainen.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Helsingin yliopiston hammasklinikka ja oikeuslääketieteen laitos sekä niihin liittyvät pysäköintialueet sijaitsevat nykyisellä ns. Ruskeasuon kampuksella. Suunnittelualueen rakentamattomat osat ovat pääosin luonnonmukaisia ja puustoisia. Suunnittelualue rajautuu Pikku Huopalahden asuinalueeseen sekä Mannerheimintien ja Vihdintien vilkasliikenteisiin väyliin. Mannerheimintien itäpuolella on korkeiden toimisto- ja hotellirakennusten rivistö. Kytösuontie on päättyvä katu, joka palvelee yliopiston työntekijöitä ja asiakkaita sekä Pikku Huopalahden pohjoisosan nykyisiä asukkaita. Suunnittelualueen luoteiskulma liittyy Puutarhurinlehdon puistoalueeseen, jonka poikki kulkee Pikku Huopalahteen laskeva Haaganpuro, aiemmalta nimeltään Mätäpuro.
Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1987, jossa valtaosa muutosalueesta on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO). Pienillä osa-alueilla on voimassa neljä asemakaavaa vuosilta 1937, 1942, 1971 ja 1999.
Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy ja Suomen valtio/Senaatti-kiinteistöt omistavat tontin 16742/2. Puisto- ja katualueet, Kytösuontien varrella olevat LPA-tontit sekä suojaviheralue ovat Helsingin kaupungin omistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.
Kaavaratkaisun kustannukset
Kaavaratkaisun toteuttamisesta on arvioitu aiheutuvan kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti:
| Katualueet | 4,5 milj. euroa |
| Puistoalueet | 4 milj. euroa |
| Maaperän kunnostus | 1,5 milj. euroa |
| Julkiset rakennukset | 6 milj. euroa |
| Yhteensä | 16 milj. euroa |
Asemakaavamuutos nostaa alueen arvoa ja siitä koituu maanomistajille merkittävää hyötyä. Kaupunki saa yksityisessä omistuksessa olevien tonttien osalta maankäyttökorvauksia. Maankäyttökorvauksista sovitaan maanomistajien kanssa käytävissä maapoliittisissa neuvotteluissa. Kaupunginhallitus on osaltaan hyväksynyt aluetta koskevat maankäyttö- ja kiinteistökaupan esisopimukset 8.11.2021 (§:t 826 ja 827) ja sopimukset on allekirjoitettu.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo
Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 26.11.2019 – 2.1.2020.
Kaavaehdotuksesta tehtiin 6 muistutusta.
Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat kaupunkikuvaan ja katunäkymiin, 1. maailmansodan linnoituslaitteiden jäänteisiin, lähialueen historiaan, alueen luontoarvoihin, puistoalueisiin, Kytösuontien kunnostukseen, liikenteeseen ja vieraspysäköintiin sekä työmaanaikaisiin haittoihin.
Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:
- Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
- Museovirasto
- Tukes
Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat kaava-alueen lähellä sijaitsevaan Helen Oy:n huippu- ja varalämpökeskuksen toimintaan ja mahdollisiin vaaratilanteisiin tulipalon sattuessa, vesi-ja viemärijohtojen johtokujaan, vesihuoltolinjojen huomioon ottamiseen alueen suunnittelussa ja toteutuksessa, johtosiirtojen kustannuksiin, korkean rakentamisen maisemallisiin vaikutuksiin sekä muutosalueella sijaitseviin linnoituslaitteiden jäänteisiin.
Helen Oy:llä, Helen Sähköverkko Oy:llä, Helsingin Seudun liikenne-kuntayhtymällä (HSL), kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialalla ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ei ollut lausuttavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.
Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen
Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.
Asemakaavan nähtävilläolon jälkeen kaupunki jatkoi neuvotteluita Kytösuontien alueelta poistuvista LPA-alueista Kytösuon Pysäköinti Oy:n kanssa. Kaupunki omistaa kaavamuutosalueen vieressä olevan asemakaavan nro 9090 nykyiset LPA-alueet. Kaupunki on vuokrannut LPA-alueet Kytösuontien Pysäköinti Oy:lle, joka hallinnoi LPA-alueita ja vuokraa autopaikkoja alueen taloyhtiöille. Kytösuontien ja sen varrella olevien LPA-alueiden muutosten vuoksi asemakaava-alueen nro 9090 velvoitepaikkoja jää uupumaan n. 30 kpl. Kaavaehdotusta on nähtävillä olon jälkeen muutettu siten, että LPA-tontille 16754/2 on mahdollista rakentaa 2-tasoinen pysäköintilaitos, johon puuttuvat autopaikat saa sijoittaa.
Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen LPA-alueen muutoksen lisäksi muita vähäisiä muutoksia. Kaikki tehdyt muutokset on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu tehdyt muutokset -liitteeseen.
Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Lisäksi kaavakarttaan ja selostukseen on tehty hallintolain (434/2003) 51 §:n nojalla oikaisunluonteinen korjaus 18.9.2020.
Tarkemmat perustelut
Kaavaratkaisun vaikutukset ja tarkemmat perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.
Kaupunkiympäristölautakunta 08.09.2020 § 472
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 19.11.2019 päivätyn ja 8.9.2020 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 12591 hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 16. kaupunginosan (Ruskeasuo, Pikku Huopalahti, Vanha Ruskeasuo) korttelin 16742 tontteja 2, 7 ja 8, katu-, puisto- ja suojaviheralueita, (muodostuvat uudet korttelit 16749–16754).
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Marina Fogdell ja yksikön päällikkö Tuomas Eskola. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Esteelliset: Noora Laak (hallintolain 28.1 § kohta 7)
19.11.2019 Ehdotuksen mukaan
Esittelijä
Lisätiedot
Marina Fogdell, arkkitehti (asemakaavoitus), puhelin: 310 64271
Silja Hurskainen, projektipäällikkö (liikenne- ja katusuunnittelu), puhelin: 310 38939
Aino Leskinen, maisema-arkkitehti (maisemasuunnittelu), puhelin: 310 20825
Jarkko Nyman, insinööri (teknistaloudelliset asiat ), puhelin: 310 37094
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 20.09.2019 § 53
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12591 pohjakartan kaupunginosissa 16 Ruskeasuo, 29 Haaga. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12591
Kaupunginosat: 16 Ruskeasuo, 29 Haaga
Kartoituksen työnumero: 13/2019
Pohjakartta valmistunut: 25.3.2019
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
Nimistötoimikunta 13.02.2019 § 13
Arkkitehti Marina Fogdell esitteli asiaa.
Nimistötoimikunta on käsitellyt alueen nimistöä viimeksi 18.11.2015.
Nimistötoimikunta päätti esittää, että suunnittelualueesta voidaan käyttää nimeä
Huopalahdenportti–Hoplaxporten
(suunnittelualue)
Perustelu: Liitynnäinen, Pikku Huopalahden (Lillhoplax) osa-alueen ja Pikku Huopalahden (Lilla Hoplaxviken) merenlahden mukaan. Jo 1400-luvun kirjallisista lähteistä tunnetun Huopalahti-nimen alkuperäinen muoto lienee ollut Haapalaksi eli Haapalahti.
Lisäksi nimistötoimikunta päätti esittää, että nimistötoimikunnan 18.11.2015 esittämän nimen Kurjenmiekanportti–Svärdsliljeporten tilalle valitaan suunnitteluratkaisusta riippuen jompikumpi seuraavista nimistä:
Kurjenmiekanaukio–Svärdsliljeplatsen
(aukio)
Perustelu: Haaganpuron rantamilla esiintyvän kurjenmiekan eli keltakurjenmiekan (Iris pseudacorus) mukaan.
tai
Kurjenmiekanpuisto–Svärdsliljeparken
(puisto)
Perustelu: Haaganpuron rantamilla esiintyvän kurjenmiekan eli keltakurjenmiekan (Iris pseudacorus) mukaan.
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386
Kaupunkisuunnittelulautakunta 08.03.2016 § 82
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä 8.3.2016 päivätyn Pikku Huopalahden pohjoisosan asemakaavan muutosluonnoksen laadittavan asemakaavan muutosehdotuksen pohjaksi.
- Asemakaavan muutosluonnos koskee 16. kaupungin-osan (Ruskeasuo) korttelin 16742 tontteja 2, 7 ja 8 sekä siihen liittyviä katu-, puisto- ja suojaviheralueita (muodostuvat uudet korttelit 16749, 16750, 16751, 16752, 16753 ja 16754).
Samalla lautakunta päätti antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin.
Esittelijä
Lisätiedot
Anu Kuutti, projektipäällikkö, puhelin: 310 37154
Leena Paavilainen, arkkitehti, puhelin: 310 64424
Tuomas Eskola, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37285
Inga Valjakka, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37087
Jarkko Nyman, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37094
Niina Strengell, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37458
Nimistötoimikunta 18.11.2015 § 49
Nimistötoimikunta keskusteli edelleen Pikku Huopalahden pohjoisosan nimistöstä ja päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä:
Askaistenpolku–Villnässtigen (jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (Varsinais-Suomen paikannimet); käytössä olevaa nimeä jatketaan uudelle kaava-alueelle;
Haaganpuronlehto–Hagabäckslunden (viheralue)
Perustelu: Liitynnäinen, Haaganpuron mukaan;
Haaganpuronpolku–Hagabäcksstigen (jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Liitynnäinen, Haaganpuron mukaan;
Halikonkuja–Halikkogränden (katu)
Perustelu: Ryhmänimi (Varsinais-Suomen paikannimet);
Kaarinankatu–S:t Karinsgatan (katu)
Perustelu: Ryhmänimi (Varsinais-Suomen paikannimet);
Kaarinantori–S:t Karinstorget (tori)
Perustelu: Ryhmänimi (Varsinais-Suomen paikannimet), liitynnäinen, Kaarinankadun mukaan;
Kurjenmiekankuja–Svärdsliljegränden (katu)
Perustelu: Liitynnäinen, Kurjenmiekanportin mukaan;
Kurjenmiekanportti–Svärdsliljeporten (aukio)
Perustelu: Haaganpuron rantamilla esiintyvän kurjenmiekan eli keltakurjenmiekan (Iris pseudacorus) mukaan;
Perttelinpolku–S:t Bertilsstigen (jalankulkuyhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (Varsinais-Suomen paikannimet), liitynnäinen, Perttelinpuiston mukaan;
Perttelinpuisto–S:t Bertilsparken (puisto)
Perustelu: Ryhmänimi (Varsinais-Suomen paikannimet);
ja
Punamäenlehto–Rödbackalunden (puisto)
Perustelu: Liitynnäinen, Punamäenpolun ja Punamäenrinteen mukaan ja vanhan huvila-alueen nimen Punamäki–Rödbacka mukaan.
Nimistötoimikunta on esittänyt Mätäpuron (Rutibäcken) nimen muuttamista Haaganpuroksi (Hagabäcken) 8.6.2011. Nimenmuutosesitys koskee Oulunkylän, Haagan ja Ruskeasuon kaupunginosissa kulkevaa Mätäpuron uomaa. Nimistötoimikunta esittää asemakaavaosastolle, että Pikku Huopalahden pohjoisosan asemakaavoituksen yhteydessä nimi Haaganpuro–Hagabäcken merkitään asemakaavaan Mätäpuron nimen tilalle, ja lisäksi pyritään selvittämään mahdollisuutta, että Haaganpuron nimi tulisi käyttöön koko uoman nimenä Helsingin kaupungin virallisilla kartoilla.
14.10.2015 Pöydälle
16.09.2015 Pöydälle
19.08.2015 Pöydälle
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386
Rakennusvirasto 25.6.2015
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa Pikku Huopalahden pohjoisosan asemakaavaluonnoksesta 26.6.2015 mennessä.
Pikku Huopalahden pohjoisosaa suunnitellaan muutettavaksi pääasiassa asumiskäyttöön. Nykyiset rakennukset puretaan ja tilalle suunnitellaan uusia asuinkerrostaloja. Rakennusten kivijalkaan halutaan myös tiloja alueelle sopiville palveluille ja liiketoiminnalle. Kaavaluonnoksen mukaan uusia asukkaita tulisi alueelle noin 2000.
Istutettavien puiden ja puurivien tulee olla ohjeellisia ja sijainniltaan likimääräisiä.
Kaava-alueelle tulee uusi katu, katuliittymä Mannerheimintieltä sekä pyöräily- ja jalankulkuväyliä. Lisäksi on odotettavissa yleisten alueiden (VP, LPA, aukiot ja puistot) hoito- ja ylläpitokustannuksia. Muilta osin hanke vastaa tarvittavista kustannuksista.
Rakennusviraston yhteyshenkilöt kaavayhteistyössä ovat lisätiedonantajat.
10.12.2013 Lausunto annettu
Lisätiedot
Jere Saarikko, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39857
Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 27.5.2015
Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Ruskeasuon (16.KO) Pikku-Huopalahden pohjoisosan asemakaavaluonnoksesta. Kaupunginmuseo lausuu asiasta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta.
Pikku Huopalahden pohjoisosaa suunnitellaan muutettavaksi pääasiassa asumiskäyttöön. Nykyiset rakennukset, oikeuslääketieteen laitos ja hammaslääketieteen laitos, puretaan ja tilalle suunnitellaan uusia asuinkerrostaloja. Rakennushistoriallisen selvityksen ja rakennuksien käyttötarkoituksien muutoksen selvittämisen jälkeen Museoviraston 25.9.2014 antaman lausunnon mukaan purkamiselle ei ole estettä.
Kaavaluonnoksessa rakentamisen tehokkuutta ja tiiviyttä lisätään. Uusia asukkaita tulisi alueelle noin 2 000. Uutta asuinrakentamista on suunnitteilla noin 100 000 kerrosalaneliömetriä (km²). Lisäksi erilaisille palveluille ja liiketoiminnalle varataan noin 8 000 km². Alueelle kaavaillaan lisäksi päivittäistavarakauppaa, pieniä kivijalkaliikkeitä ja päiväkotia.
Alueen maanomistajat teettivät yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa kolme erillistä maankäytön suunnitelmaa kolmella eri arkkitehtitoimistolla. Lisäksi tarkasteluun otettiin Urban Helsinki ryhmän itsenäisesti tuottama ehdotus. Asemakaavaluonnoksen ja keskustelun pohjaksi laadittua viitesuunnitelmaa on kehitetty pääosin Serum Arkkitehtien ehdotuksen pohjalta. Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan ehdotuksen mielenkiintoisen ja muuntelukelpoisen rakenteen lisäksi syy valintaan oli mm. suurina säilyvät korttelipihat sekä maastonmuotoja hyödyntävä ehdotus, joka antaa mahdollisuudet säilyttää jossain määrin olemassa olevaa ympäristöä.
Kaavamuutosalueella sijaitsee muinaismuistolain (295/1963) suojelema ensimmäisen maailmansodan aikaisen Helsingin maalinnoituksen rakentamisen alkuvaiheen vuoteen 1914 sijoittuva tukikohta (tukikohta 1914/19, Ruskeasuo). Se muodostuu kolmesta maasta, kivestä ja hiekasta tehdyistä vallista eri puolilla aluetta ja tielinjasta alueen eteläosassa. Museovirasto tarkkuusinventoi linnoitteet kesällä 2014 maanomistajien toimeksiannosta.
Kaavaluonnoksen perusteella mahdollisuudet linnoituslaitteiden säilyttämisille ovat melko vähäiset. 7.5.2015 pidetyssä Museoviraston, kaupunginmuseon, kaupunkisuunnitteluviraston ja maanomistajan edustajan Saraco Oy välisessä kokouksessa Museoviraston edustajat ilmoittivat että muinaisjäännösten poistaminen on mahdollista riittävien tutkimusten jälkeen. Tutkimukset on tehtävä mahdollisimman pian ennen kaavaehdotuksen laatimista. Mahdollisuuksien puitteissa kaupunkisuunnitteluvirasto tutkii tiettyjen osien säilyttämistä ja niiden esilletuomista raivauksin ja opastein. Kyseiset säilyvät rakenteet tulee merkitä asemakaavaan sm -merkinnöin ja tuhoutuvilta rakenteiden osilta Museovirasto poistaa muinaisjäännöksen rauhoituksen, jonka jälkeen niihin kajoaminen on mahdollista.
Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettava asemakaavaluonnoksesta.
Lisätiedot
Markku Heikkinen, tutkija, puhelin: +358 9 310 71552
Opetusvirasto 8.1.2014
Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavan muutosta Mannerheimintien ja Vihdintien kulmaukseen Pikku-Huopalahden pohjoisosaan. 5,5 hehtaarin tontilla olevat Helsingin yliopiston hammaslääketieteenlaitoksen ja oikeuslääketieteenlaitoksen rakennukset on tarkoitus purkaa ja alue rakentaa kokonaan uudelleen mahdollisuuksien mukaan asuinkäyttöön.
Uusia asukkaita tulee arviolta 1500-2500.
Alue kuuluu Pikku-Huopalahden ala-asteen ja Meilahden yläasteen oppilaaksiottoalueisiin. Reijolan alueella oppilasennuste on kasvava. Alueella on jo nähtävissä tilanahtautta.
Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan ksv ja tarvittaessa muut asiantuntijat arvioivat kaavan toteuttamisen vaikutuksia mm. kaupunkikuvaan, liikenteen toimivuuteen, palvelurakenteeseen ja toimitilatarjontaan kaavan valmistelun yhteydessä.
Opetusvirasto toteaa, että kaavan valmistelun yhteydessä on varmistettava yhdessä opetustoimen kanssa opetustilojen riittävyys alueella.
Lisätiedot
Kaisa Nuikkinen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86291
Sosiaali- ja terveysvirasto 10.12.2013
Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavan muutosta Mannerheimintien ja Vihdintien kulmaukseen Pikku Huopalahden pohjoisosaan. 5,5 hehtaarin tontilla olevat yliopiston rakennukset on tarkoitus purkaa. Tilalle suunnitellaan asuinkerrostaloja sekä Vihdintien ja Mannerheimintien varteen todennäköisesti toimisto- ja liiketilaa.
Mielipiteet suunnittelu lähtökohdista on pyydetty toimittamaan viimeistään 16.12.2013.
Kiinteistön omistajien - Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy ja Suomen valtio edustajanaan Senaattikiinteistöt - mukaan yliopistokäyttö kiinteistössä on päättymässä vuonna 2017. Helsingin Yliopiston oikeuslääketieteen ja hammaslääketieteen klinikoiden käyttöön rakennetuille rakennuksille ei ole tiedossa soveltuvaa muuta käyttö, ja klinikkarakennukset on tarkoitus purkaa.
Lausuntonaan sosiaali- ja terveysvirasto esittää seuraavaa.
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastolla on kiinteistössä seuraavia toimintoja: Ruskeasuon hammashoitola, Mannerheimintien hammashoitola, Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen suun erikoishoidon yksikkö sekä Helsingin kaupungin yliopistohammasklinikka.
Sosiaali- ja terveysvirasto edellyttää, että kaavamuutoksen aikataulusta tiedotetaan säännöllisesti, jotta virasto voi suunnitella kiinteistössä sijaitsevien toimintojensa sijoittamista muualle riittävän ajoissa ennen rakennusten purkamista.
Lisätiedot
Pirjo Sipiläinen, arkkitehti, puhelin: 310 42256
Päätös tullut nähtäväksi 21.12.2021
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154