Munkkiniemen Lokkalantie 14:n asemakaavan muuttaminen (nro 12396, korttelin 30057 tontti 14)
Päätös
Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 30. kaupunginosan (Munkkiniemi, Vanha Munkkiniemi) korttelin 30057 tontin 14 asemakaavan muutoksen 5.4.2016 päivätyn ja 4.10.2016 muutetun piirustuksen numero 12396 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Asemakaavan muutos koskee korttelin 30057 tonttia 14 Munkkiniemessä. Kaava mahdollistaa tontin täydennysrakentamisen tontilla sijaitsevia seitsemänkerroksisia asuin- ja liikerakennuksia yhdistävällä asuinrakennuksella, joka sijoittuu Lokkalantien ja Solnantien kulmaan. Tontilla on kaksi arkkitehti Pauli Salomaan vuonna 1966 suunnittelemaa asuin- ja liikerakennusta. Ne ovat ajalle tyypillisesti kompakteja, betonirunkoisia ja tasakattoisia rakennuksia.
Kaava täydentää toteutuessaan alueen kaupunkirakennetta ja lisää vuokra-asuntotarjontaa. Kaava toteuttaa kaupungin strategiaa täydennysrakentamisen edistämisestä ja AM-ohjelman asuntotuotantotavoitteiden toteuttamisesta.
Asuinkerrosalaa on tontille osoitettu 6 200 k-m², josta uutta on noin 2 330 k-m². 1. kerrokseen on osoitettu 110 k-m² ravintola-, liike-, toimisto- tai työtilakäyttöön. Piharakennuksen rakennusoikeus on 80 k-m².
Kaavaehdotus on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen ja edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Nyt laadittu kaavaratkaisu on myös uuden yleiskaavan (kaupunginvaltuusto 26.10.2016) tavoitteiden mukainen.
Voimassa olevassa asemakaavassa (1965) tontti on yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta (ALK) ja sen rakennusoikeus on 3 872 k-m² ja kerrosluku kuusi. 1. kerroksissa (ns. maanpäällisissä yläkellareissa) sijaitsee autotalleja sekä yhteistiloja.
Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia. Asemakaavamuutos nostaa tontin arvoa ja aiheuttaa näin maanomistajalle merkittävää hyötyä. Hakijan kanssa on käyty maapoliittiset neuvottelut kaupunginhallituksen tekemän päätöksen (9.6.2014, 685 §) mukaisesti.
Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus
Tontti on yksityisomistuksessa. Kaavoitustyö on tullut vireille omistajan aloitteesta.
Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.
Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 22.4. - 23.5.2016 ja siitä saatiin yksi muistutus.
Muistutus
Muistutuksessa esitettiin huoli Munkkiniemen omaleimaisten avokorttelipihojen häviämisestä ja kaupunginosan luonteen muuttumisesta sekä Munkkiniemen ruotsinkielisen ala-asteen ja esikoulun koulurakennuksen ja Perustie 17 ja 19 välisen näkymän häviämisestä.
Lausunnot
Kaavaehdotuksesta saatiin Helen Sähköverkko Oy:n, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän, kaupunginmuseon, kiinteistölautakunnan, opetusviraston, pelastuslautakunnan, rakennusvalvontaviraston ja yleisten töiden lautakunnan lausunnot.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) toteaa lausunnossaan, että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi, eikä muutosehdotus edellytä niiden siirtämistä.
Kaupunginmuseon lausunnossa todetaan, että Munkkiniemen täydennysrakentamista tulisi tarkastella kokonaisuutena. Alueen kehittäminen tonttikohtaisten kaavojen kautta voi johtaa tilanteeseen, jossa kokonaisuuden osa-alueille ominaiset ja keskeiset piirteet alkavat hämärtyä. Kaupunginmuseo korostaa, että Vanha-Munkkiniemen aluetta ei nyt esillä olevan asemakaavan viitoittamana saa muuttaa korttelirakenteeltaan umpikortteleihin perustuvaksi, vaan avoimen korttelirakenteen tulee jatkossakin säilyä alueella vallitsevana.
Kiinteistölautakunta toteaa lausunnossaan, että asemakaavan muutosehdotus korottaa tontin arvoa merkittävästi, joten kaupunginhallituksen 9.6.2014 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaiset neuvottelut tulee käydä tontinomistajan kanssa. Kaavamuutoksen käsittelyä ei tulisi jatkaa ennen kuin tontinomistajan kanssa on tehty maankäyttösopimus. Lautakunnalla ei ole huomauttamista itse asemakaavan muutosehdotukseen.
Yleisten töiden lautakunnan lausunnossa todetaan, ettei asemakaavan toteuttaminen aiheuta kustannuksia rakennusvirastolle.
Helen Sähköverkko Oy:llä, opetusvirastolla, pelastuslautakunnalla ja rakennusvalvontavirastolla ei ollut lausuttavaa tai huomautettavaa asiassa.
Lausunnot ilmenevät kokonaisuudessaan päätöshistoriasta ja niiden referaatit sekä niihin annetut vastineet ovat vuorovaikutusraportissa (liite 3).
Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset
Kaavaehdotuksen jatkosuunnittelun johdosta yhteistilamääräyksen sisältöä on tarkennettu vastaamaan viitesuunnitelman tavoitteita.
Tehty muutos ei ole olennainen, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.
Kaavamuutoksen yhteydessä on tehty maankäyttösopimus, joka on allekirjoitettu 16.1.2017.
Päätösehdotus on kaupunkisuunnitteluviraston esityksen mukainen.
Kaupunginhallitus 23.01.2017 § 54
Päätös
Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 30. kaupunginosan (Munkkiniemi, Vanha Munkkiniemi) korttelin 30057 tontin 14 asemakaavan muutoksen 5.4.2016 päivätyn ja 4.10.2016 muutetun piirustuksen numero 12396 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Esittelijä
Lisätiedot
Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 31036024
Anna Villeneuve, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045
Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.10.2016 § 320
Esitys
Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 5.4.2016 päivätyn ja 4.10.2016 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 12396 hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 30. kaupunginosan (Munkkiniemi, Vanha Munkkiniemi) korttelin 30057 tonttia 14.
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutukseen. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla kohdassa Päätöksenteko
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
05.04.2016 Ehdotuksen mukaan
Esittelijä
Lisätiedot
Nina Välkepinta-Lehtinen, arkkitehti, puhelin: 310 37024
Pelastuslautakunta 06.09.2016 § 88
Lausunto
Pelastuslautakunnalla ei ole asiassa lausuttavaa.
Esittelijä
Lisätiedot
Markku Holopainen, palomestari, puhelin: 310 30224
Kiinteistölautakunta 16.06.2016 § 278
Lausunto
Kiinteistölautakunta antoi kaupunkisuunnittelulautakunnalle 30. kaupunginosan (Munkkiniemi, Vanha Munkkiniemi) korttelin 30057 tontin nro 14 asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12396 seuraavan lausunnon:
Kaavamuutosalueen tontti on yksityisomistuksessa.
Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa nykyisen tontin täydennysrakentamisen, kun tontille on nykyisen rakennusoikeuden (3 872 k-m²) lisäksi osoitettu uutta asuinrakennusoikeutta noin 2 330 k-m². Lisäksi maantasokerrokseen on osoitettu 110 k-m² ravintola-, liike-, toimisto- tai työtilakäyttöön sekä 80 k-m² piharakennukselle.
Asemakaavan muutosehdotus korottaa tontin arvoa merkittävästi, joten kaupunginhallituksen 9.6.2014 tekemän maapoliittisen päätöksen mukaiset neuvottelut tulee käydä tontinomistajan kanssa.
Kaavamuutoksen käsittelyä ei tulisi jatkaa ennen kuin tontinomistajan kanssa on tehty maankäyttösopimus.
Lautakunnalla ei ole huomauttamista itse asemakaavan muutosehdotukseen.
Esittelijä
Lisätiedot
Kirsi Federley, tonttiasiamies, puhelin: 310 36451
Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 16.6.2016
Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon kannanottoa Munkkiniemen korttelin 30057 tontille 14, osoitteessa Lokkalantie 14 sijaitsevalle tontille laaditusta asemakaavan muutosehdotuksesta. Kaupunginmuseo ei ole ollut osallisena kaavamuutoksen aiemmissa vaiheissa. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.
Suunnittelualueena olevalla tontilla sijaitsee tällä hetkellä kaksi arkkitehti Pauli Salomaan vuonna 1966 suunnittelemaa kuusikerroksista asuinkerrostaloa, joissa on maanpäällinen kellarikerros. Korttelin Laajalahdentien ja Lokkalantien kulmassa sijaitseva asuintalo on rakennettu 1950-luvun puolivälissä. Muutoin korttelin rakennuskanta on valmistunut 1937-1939 välisenä ajanjaksona, jolloin Munkkiniemessä rakennettiin asuinkerrostaloja erityisen runsaasti juuri Huoplahdentien ja Munkkiniemen puistotien varsille ja niiden väliselle alueelle sijoittuviin kortteleihin. Alueelle oli Munkkiniemen yhdyskunnan toimesta laadittu ja vuonna 1918 vahvistettu rakennuskaava. Vanha-Munkkiniemen korttelikohtaiset erikoiskaavat päivitettiin ja yhdenmukaistettiin vuonna 1939 hyväksytyssä rakennussuunnitelmassa, joka määritteli kerroslukumaksimit ja kerrostalotonttien rakennusalat melko tarkasti. Munkkiniemen tultua osaksi Helsingin kaupunkia alueelle ryhdyttiin laatimaan asemakaavoja. Näistä ensimmäisenä vahvistettiin vuonna 1950 Vanha-Munkkiniemen alueen asemakaava, joka onkin korttelissa 30057 tonttia 14 lukuun ottamatta, edelleen voimassa. Tässä asemakaavassa on otettu huomioon alueen olemassa oleva rakennuskanta ja tonttijako sekä maaston muodot. Nyt suunnittelualueena olevan tontin 14 asemakaava uudistettiin vuonna 1965 ja tontilla nykyisin olemassa olevat rakennukset toteuttivat tämän kaavan.
Asemakaavamuutoksen tavoitteeksi on asetettu Lokkalantie 14:n tontin täydennysrakentaminen Lokkalantien ja Solnantien kulmaan sijoittuvalla, tontin olemassa olevat rakennukset yhdistävällä uudisrakennuksella. Kaavaehdotuksen mukaan uudella AK-korttelialueella ei ole varsinaisia suojelumääräyksiä. Kuitenkin määräyksen mukaan olemassa olevat rakennukset tulee säilyttää ja uudisrakentamisen tulee julkisivumateriaaleiltaan, väritykseltään, kattomuodoiltaan ja aukotukseltaan sopia olemassa oleviin rakennuksiin sekä lähiympäristön muuhun rakennuskantaan. Lisäksi laajennusosan räystäslinjan korkeusaseman tulee olla sama kuin olemassa olevien rakennusten.
Esillä olevan asemakaavaehdotuksen mukaisella ratkaisulla turvattaisiin suunnittelualueen olemassa olevien rakennusten säilyminen, mitä kaupunginmuseo pitää hyvänä. Toisaalta esitetyn kaltaisella täydennysrakentamisen sijoittelulla muutetaan 1930-luvulta peräisin olevan asemakaava periaatteellista ratkaisua olennaisesti. Munkkiniemen 1930-luvulla rakennetun ympäristön kaavallinen ratkaisu rakentuu avoimeen tai puoliavoimeen korttelirakenteeseen. Munkkiniemessä on edelleen nähtävissä arkkitehti Eliel Saarisen Munkkiniemi-Haaga –suunnitelman mukaisia katulinjauksia, aukioita ja puistoja, mutta myös tontteja ja korttelimuotoja, mukaan lukien kortteli 30057. Vuonna 1915 laaditun Munkkiniemi-Haaga -suunnitelman mukaiset umpikorttelit eivät kuitenkaan ole toteutuneet, vaan vireän rakentamisvaiheen aikana 1930-luvun puolivälin jälkeen Munkkiniemen korttelit toteutettiin aikakauden ihanteiden mukaisesti avoimella tai puoliavoimella korttelirakenteella. Tämä avointen kortteleiden periaate vahvistettiin vuoden 1950 asemakaavassa ja hieman muunneltuna se jäi nyt kaavamuutoksen kohteena olevalla tontilla voimaan vielä vuoden 1965 asemakaavamuutoksessakin.
Kaupunginmuseo toteaa, että esillä olevassa asemakaavan muutosehdotuksessa on pyritty ottamaan huomioon korttelin olemassa olevan rakennuskannan ominaispiirteet ja sopeuttamaan uudisrakentaminen niihin. Ongelmana kaupunginmuseo pitää kaavaehdotuksen ratkaisua, jossa korttelin alkuperäiseen jäsentelyyn kuulunut avoin ja vehreä kulma rakennetaan kokonaan umpeen ja täydennysrakentamisella suljetaan näkymät niin korttelin sisältä kuin korttelin sisään. Munkkiniemen pitkälti 1930-luvun lopulla rakennetuille kortteleille on ominaista rakennettujen rintamien kanssa vuorottelevat vehreät kaistaleet, eivät kokonaan umpeen rakennetut korttelit. Kyseinen tontti ja etenkin uudisrakennukselle osoitettu kulmaus on myös kaupunkikuvallisesti näkyvällä paikalla Lokkalantietä länteen päin noustaessa, mikä asettaa uudisrakennukselle erityisiä kaupunkikuvallisia vaatimuksia.
Kaupunginmuseo katsoo, että Munkkiniemen täydennysrakentamista tulisi tarkastella kokonaisuutena. Alueen kehittäminen tonttikohtaisten kaavojen kautta voi johtaa tilanteeseen, jolloin kokonaisuuden osa-alueille ominaiset ja keskeiset piirteet, kuten nyt suunnittelualueella vallitseva avoin korttelirakenne, alkaa hämärtyä. Helsingin toistaiseksi voimassa olevassa yleiskaava 2002:ssa osa Vanha-Munkkiniemeä, mm. Munkkiniemen puistotietä reunustavat korttelit on osoitettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että sen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Tämä edellyttää asemakaavoitettaessa ja täydennysrakentamisen suunnittelussa alueiden arvojen tarkempaa määrittelyä ja arvojen huomioon ottamista. Kaupunginmuseo korostaa, että Vanha-Munkkiniemen aluetta ei nyt esillä olevan asemakaavaehdotuksen viitoittamana saa muuttaa korttelirakenteeltaan umpikortteleihin perustuvaksi, vaan avoimen korttelirakenteen tulee jatkossakin säilyä alueella vallitsevana.
Lisätiedot
Anne Salminen, tutkija, puhelin: +358931036501
Yleisten töiden lautakunta 14.06.2016 § 297
Lausunto
Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:
Asemakaavan muutos mahdollistaa tontin täydennysrakentamisen tontilla sijaitsevia seitsemänkerroksisia asuin- ja liikerakennuksia yhdistävällä asuinrakennuksella. Lisäksi olemassa olevien rakennusten ullakkotiloja voidaan laajentaa siten, että ne soveltuvat asuinkäyttöön.
Asemakaavan toteuttaminen ei aiheuta kustannuksia rakennusvirastolle.
Esittelijä
Lisätiedot
Jere Saarikko, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39857
Olli Haanperä, suunnitteluinsinööri , puhelin: 310 38237
Rakennusvirasto 4.12.2014
Asemakaavan muutos kohdistuu osoitteessa Lokkalantie 14 sijaitsevalle tontille, jonka rakentamattomaan kulmaan on suunnitteilla uusi asuinrakennus. Lisäksi olemassa olevien rakennusten kattokerros suunnitellaan muutettavaksi asuinkäyttöön.
Rakennusvirastolla ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.
Rakennusviraston yhdyshenkilöinä toimivat lisätiedonantajat.
Lisätiedot
Jere Saarikko, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39857
Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939
Päätös tullut nähtäväksi 10.02.2017
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Yleiskaavan, asemakaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevaan päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa
- maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia
- rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Kunnan jäsenen, asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai ehyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | 09 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13701 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 31036024
Anna Villeneuve, hallintoasiantuntija, puhelin: 09 310 36045