Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

Lisäksi lautakunta päätti

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala / Maankäyttö ja kaupunkirakenne / Asemakaavapalvelut on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Rajasaarentie 6 tonttia koskevasta, 8.4.2024 päivätystä asemakaavan muutoksen ehdotuksesta. Perustehtävänsä mukaisesti kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.

Asemakaavan muutos koskee julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueen tonttia Taka-Töölössä, osoitteessa Rajasaarentie 6. Kyseinen tontti sijaitsee Taka-Töölössä Sibeliuksen puiston luoteisnurkkauksessa Rajasaarentien ja Merikannontien risteyksessä. Helsingin yleiskaavassa 2016 alue on osoitettu virkistys- ja viheralueeksi. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä laadukkaita ja nykytarpeisiin soveltuvia varhaiskasvatuksen tiloja osoittamalla lisärakennusoikeutta. Nykyisen, vuonna 1988 valmistuneen päiväkotirakennuksen tilalle on suunniteltu uusi 168 lapsen päiväkotirakennus. Ulkotilojen suunnittelun osalta pyritään siihen, että piha on toiminnallinen osa oppimisympäristöä. Uudisrakentamisen mittakaava ja arkkitehtuuri sovitetaan Taka-Töölön kerrostaloalueen ja Sibeliuksen puiston arvokkaaseen ympäristöön. Kaavaratkaisussa nykyinen julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueen tontti jaetaan kahdeksi erilliseksi tontiksi. Suojellun, tällä hetkellä tyhjillään olevan huvila Bråvallan käyttötarkoitus muutetaan toimitilaksi. Ratkaisulla tavoitellaan suojellun huvilan säilymistä, tilojen aktivoimista uuteen monipuoliseen käyttöön sekä tuetaan alueen palvelutarjonnan kehittymistä. Huvilaan on mahdollista sijoittaa Sibeliuksen puiston toimintaan kytkeytyviä kahvila- tai ravintolatiloja sekä muita toimitiloja.

Rajasaarentie 6:a koskeva asemakaavan muutoksen aiempi ehdotus on ollut nähtävillä loppusyksyllä vuonna 2022, 14.11.–13.12.2022. Kaavaratkaisu oli laadittu arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta. Kilpailulla haettiin parasta mahdollista ratkaisua uudisrakennuksen sijoittamiseksi arvokkaaseen ympäristöön. Nyt esillä olevassa ehdotuksessa asemakaavan perusratkaisu, nykyisen tontin jakaminen julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi YL ja liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi K-1 sekä pieneksi puistoalueeksi VP on säilynyt samana. Tuolloin nähtävillä olleeseen ehdotukseen verrattuna kaava-aluetta on vähäisessä määrin suurennettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueen pihatoimintojen sijoittamiseksi ja lähipalvelurakennusten korttelialueen ja liike- ja toimistorakennusten korttelialueen välistä rajaa sekä istutettavan alueen osan rajoja on täsmennetty. Uuden päiväkotirakennuksen rakennusalaa on hieman laajennettu ja rakennusoikeutta on lisätty 1800 kerrosalaneliömetristä 1850 kerrosalaneliömetriin. Myös uudisrakennuksen vesikaton ylintä sallittua korkeusasemaa on nostettu metrillä. Lisäksi liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle on merkitty ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa, joka suuntautuu huvilalta korttelialueen etelärajalle. Lisäksi aiemmassa ehdotuksessa ollut Ilmastonmuutos -hillintä ja sopeutuminen -osio määräyksineen on jätetty pois. Muilta osin uuden asemakaavaehdotuksen sisältö on pitkälti aiemman ehdotuksen mukainen.

Kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta tärkeää on, että huvila Bråvallan ja sen lähiympäristön säilyttämistä ja puistoalueeseen liittymistä koskevat määräykset ovat edelleen mukana. Huvilan ensimmäiset suunnitelmat laati arkkitehti Theodor Höijer vuonna 1875. Huvilan muutosvaiheista merkittävimpiä ovat olleet rakennusmestari Elia Heikelin vuonna 1895 ja arkkitehti John Settergrenin vuonna 1912 laatimat laajennus- ja muutossuunnitelmat, joiden myötä huvila sai pitkälti nykyisen kaltaisen ilmeensä. Vuonna 1939 huvila muutettiin lasten päiväkodiksi suunnittelijanaan Helsingin kaupunginarkkitehti Väinö Määttä. Päiväkotitoiminta jatkui rakennuksessa aina vuoteen 2011 asti. Huvila Bråvallan päivitetty suojelumääräys kuuluu edellisen ehdotuksen mukaisesti sr-1: "Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kaupunkikuvallisesti erityisen arvokas suojeltava rakennus. Suojelu koskee rakennuksen alkuperäisiä tai niihin verrattavia rakenteita, rakennusosia ja arvokkaita sisätiloja. Rakennuksessa tehtävät korjaustyöt ja muutokset eivät saa heikentää sen arvoa tai hävittää sen ominaispiirteitä. Rakennusta ei saa purkaa.” Aiemman ehdotuksen mukaisia ovat myös K-1-korttelialuetta koskevat määräykset: ”Piha-alueen alkuperäiset elementit tulee säilyttää. Tontin eteläosan rinteeseen saa rakentaa luonnonkivipintaisen portaan. Tonttia ei saa aidata puiston suuntaan. Liittyminen puistoon ja sen puistoreittiin tulee toteuttaa saumattomasti.” Kaupunginmuseolla ei näihin määräyksiin ole huomautettavaa.

Edellisestä asemakaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa kaupunginmuseo kuitenkin esitti asemakaavamääräyksiin liittyen lisäksi seuraavia tavoitteita: ”Uuden päiväkodin ja huvila Bråvallan piha-alueiden ja reittien suunnittelua ohjaavissa määräyksissä, samoin Sibeliuksen puistoon järjestettävissä uusissa yhteyksissä tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota eri alueiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen miljööseen sopiviin materiaalivalintoihin, maaston muotojen ja kasvillisuuden ja sekä huvilan ympäristön puutarhamaisen luonteen säilyttämiseen. Lisäksi uudisrakennuksen harja- ja räystäskorkeutta tulee rajoittaa niin, että uudisrakennus ei nouse suhteettoman korkeaksi, vaan jättää suojellun huvila Bråvallan edelleen päärooliin mahdollisimman monista eri suunnista avautuvissa näkymissä kertomaan alueen menneisyydestä huvila-alueena.” Näin ollen kaupunginmuseo pitää valitettavana, että uuden päiväkotirakennuksen ylintä sallittua korkeusasemaa on lähdetty nostamaan, kun tavoitteena erityisesti oli toteuttaa kaikki uudisrakentaminen huvila Bråvallan harjakoron alapuolella. Toivottavaa olisi edelleen, että asemakaava myös piha-alueiden uusien materiaalien ja aiheiden valinnassa ohjaa sopeuttamaan ratkaisua Sibeliuksen puiston helsinkiläiseen arvoympäristöön ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen puistoalueeseen, johon kaava-alueen saumattomasti toivotaan liittyvän.

Asemakaavan muutoksen ehdotus mahdollistaa uuden päiväkotirakennuksen sijoittamisen suunnittelualueella sijaitsevan, vuonna 1988 valmistuneen, Arkkitehtitoimisto Kirsti Egil Nordinin suunnitteleman päiväkoti Päiväpirtin rakennuksen paikalle, mikä tarkoittaa olevan rakennuksen purkamista. Kaupunginmuseo pitää valitettavana, että jälleen yksi, käytössä oleva helsinkiläinen päiväkoti tullaan purkamaan suuremman yksikön mahdollistamiseksi. Helsinkiläisistä päiväkodeista ei ole kattavaa kokonaisselvitystä ja arvotusta, eikä kaupungin eri toimijoiden kesken ole syntynyt yhteistä käsitystä päiväkotirakennuksiin liittyvistä säilyttämistavoitteista. Viime vuosina Helsingissä päiväkotirakennuksiin kohdistuvat suuret korjaus- ja muutospaineet ovat ilmenneet yhä useammin kyseisten rakennusten purkamisina. Rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta kaupunginmuseo pitää tärkeänä, että suurista muutospaineista huolimatta Helsingissä saadaan säilymään esimerkkejä kaupungin eri aikakausien päiväkotirakentamisesta ja muuttuneitakin tilatarpeita pyritään ratkaisemaan myös olemassa olevia rakennuksia korjaamalla, muuttamalla ja tarvittaessa laajentamalla, etenkin mikäli tontti ja ympäröivät alueet sen mahdollistavat. Rajasaarentie 6 esillä oleva asemakaavahanke on käynnistynyt jo vuonna 2015, eikä kaupunginmuseo tuolloin asettanut tälle 1980-luvun päiväkotirakennukselle suojelutavoitteita. Kaavahanke on tämän jälkeen edennyt uuden päiväkotirakennuksen arkkitehtuurikilpailuun ja sen voittaneen ehdotuksen mahdollistavaan asemakaavaehdotukseen. Vaikka käytössä olevan päiväkotirakennuksen purkaminen ei ole kestävän kehityksen tai kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta toivottava ratkaisu, kaupunginmuseo katsoo kilpailun voittaneeseen suunnitelmaan pohjautuvan asemakaavan muutoksen olevassa tilanteessa edelleen mahdolliseksi. Kaupunginmuseo pitää kuitenkin tärkeänä, että päiväkoti Päiväpirtti dokumentoidaan kattavasti sen vielä ollessa käytössä.

Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa Rajasaarentie 6 asemakaavan muutoksen ehdotukseen.

Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12788 pohjakartan kaupunginosassa 14 Taka-Töölö. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:

Asemakaavan numero: 12788
Kaupunginosa: 14 Taka-Töölö
Kartoituksen työnumero: 41/2016
Pohjakartta valmistunut: 6.2.2024 Uusinta (ensi tilaus 2016)
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000

Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Helsingin kaupunkiympäristön toimiala / Maankäyttö ja kaupunkirakenne /Asemakaavoitus on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Rajasaarentie 6 tonttia koskevasta, 17.11.2021 päivätystä, uudesta asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Perustehtävänsä mukaisesti kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen päivähoidon tilakapasiteettia ja mahdollistaa suunnittelualueella sijaitsevaan huvila Bråvallaan Sibeliuksen puiston toimintaan kytkeytyviä kahvila- tai ravintolatiloja sekä muita toimitiloja. Rajasaarentien varrella sijaitsevan Päiväkoti Päiväpirtin tilalle suunnitellaan uutta, nykyistä suurempaa päiväkotirakennusta. Rakennuksen suunnittelusta on keväällä 2021 järjestetty yleinen arkkitehtuurikilpailu, jonka voittaneen ehdotuksen pohjalta asemakaavan muutosehdotus tälle osalle laaditaan. Merikannontien puolella sijaitsevalle suojellulle huvilarakennukselle muodostetaan oma tonttinsa. Rakennukseen on tarkoitus tulla Sibeliuksen puiston toimintaan kytkeytyviä kahvila- tai ravintolatiloja sekä muita toimitiloja.

Suunnittelualue sijaitsee Taka-Töölössä Rajasaarentien ja Merikannontien kulmassa. Asemakaavan muutos koskee alueella sijaitsevaa julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL) ja vähäiseltä osin siihen rajautuvaa Sibeliuksen puiston puistoaluetta (VP). Voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1986. Suunnittelualueella sijaitseva huvila Bråvallan rakennus on asemakaavassa suojeltu merkinnällä sr-1: ”Suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka turmelevat julkisivujen tai vesikaton kulttuurihistoriallista tai rakennustaiteellista arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.” Helsingin yleiskaavassa 2016 suunnittelualue on osoitettu virkistys- ja viheralueeksi. Alue sijoittuu Taka-Töölön kerrostaloalueen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009) viereen.

Voimassa olevassa asemakaavassa suojellun huvila Bråvallan lisäksi suunnittelualueella, tontin koillisosassa, sijaitsee kaksikerroksinen lasten päiväkoti Päiväpirtti, joka on valmistunut vuonna 1988 arkkitehtitoimisto Kirsti Egil Nordinin laatimien suunnitelmien mukaan. Rajasaarentien varressa sijaitsee päiväkodin talousrakennus ja päiväkodin varastotiloina toimiva entinen pumppaamo. Tontin vanhin rakennus, huvila Bråvalla sijoittuu puolestaan tontin Merikannontien puoleiselle osalle. Huvilan ensimmäiset suunnitelmat laati arkkitehti Theodor Höijer vuonna 1875 ja huvila lienee valmistunut niiden mukaisena. Huvilaa on laajennettu ja muutettu useassa vaiheessa. Näistä muutosvaiheista merkittävimpiä ovat olleet rakennusmestari Elia Heikelin vuonna 1895 ja arkkitehti John Settergrenin vuonna 1912 laatimat laajennus- ja muutossuunnitelmat, joiden myötä huvila sai pitkälti nykyisen kaltaisen ilmeensä. Vuonna 1939 huvila muutettiin lasten päiväkodiksi suunnittelijanaan Helsingin kaupunginarkkitehti Väinö Määttä. Helsingin kaupunki osti huvilan vuonna 1942 ja päiväkotitoiminta jatkui rakennuksessa aina vuoteen 2011 asti. Huvila Bråvallasta on asemakaavatyön pohjaksi tehty rakennushistoriaselvitys (arkkitehti Sara Pietilä / AW2 architecture workshop 1.6.2014).

Rajasaarentie 6 asemakaavan muutoksen aiemmasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamassaan lausunnossa vuonna 2016 kaupunginmuseo piti asemakaavan muutokselle tuolloin asetettuja tavoitteita mahdollisina. Kaupunginmuseo korosti erityisesti huvilapalstalle ominaisen vehreyden säilyneisyyttä ja tontin tulevassa käytössä edelleen puustoisen ja vehreän ominaisluonteen säilyttämisen tärkeyttä. Kaupunginmuseo piti päiväkotikäyttöön jäävän tontin osan täydennysrakentamista mahdollisena, eikä asettanut suojelutavoitteita päiväkoti Päiväpirtin 1980-luvun rakennukselle. Juuri Rajasaarentien reunaan kaavailtu rakennuspaikka nähtiin luontevimpana uudisrakennukselle. Näin päiväkotitoiminalle saataisiin rajattua luontevasti oma tonttinsa ja piha-alueensa ja huvila Bråvallalle oma, riittävän väljä tontti, jossa huvilan ympärillä vanhaa puutarhaa kallioineen ja kasveineen on mahdollista säilyttää. Kaupunginmuseo esitti myös huvilan suojelumääräyksen päivittämistä ja suojelun piiriin sisällytettäväksi myös keskeisimpiä säilyneitä sisätiloja.

Kaupunginmuseo toteaa, että edellä mainitut, kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta asetetut tavoitteet Rajasaarentie 6 asemakaavan muutokselle ovat edelleen voimassa. Uuden päiväkodin arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen mukaisella rakennuksen sijoittelulla suunnittelualueen voimassa olevassa asemakaavassa istutettavaksi määrättyjä tontin osia onkin pitkälti mahdollista säilyttää vehreinä alueina, mitä kaupunginmuseo pitää onnistuneena ratkaisuna. Uuden päiväkodin ja huvila Bråvallan piha-alueiden ja reittien suunnittelua ohjaavissa määräyksissä, samoin Sibeliuksen puistoon järjestettävissä uusissa yhteyksissä tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota eri osa-alueiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen miljööseen sopiviin materiaalivalintoihin, maaston muotojen ja kasvillisuuden ja sekä huvilan ympäristön puutarhamaisen luonteen säilyttämiseen. Lisäksi uudisrakennuksen harja- ja räystäskorkeutta tulee rajoittaa niin, että uudisrakennus ei nouse suhteettoman korkeaksi, vaan jättää suojellun huvila Bråvallan edelleen päärooliin mahdollisimman monista eri suunnista avautuvissa näkymissä kertomaan alueen menneisyydestä huvila-alueena.