Raide-Jokerin hankesuunnitelma

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy Raide-Jokerin hankesuunnitelman enimmäishinnan korottamisen Helsingin kaupungin osalta liikenneliikelaitoksen johtokunnan esityksen 31.1.2019 mukaisesti siten, että pikaraitiotien infrastruktuurin kokonaiskustannusarvio on yhteensä 386 milj. euroa (MAKU-indeksi 106,0 marraskuu 2018, kun 2015=100) ja Helsingin kaupungin osuus kustannuksista 209 milj. euroa, kun valtion osuus kustannuksista on yhteensä 84 milj. euroa.

Aikaisemmat päätökset

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.6.2016 § 178 Raide-Jokerin hankesuunnitelman siten, että hankesuunnitelman mukaisen pikaraitiotien infrastruktuurin kokonaiskustannusarvio on 275 milj. euroa (MAKU 4/2015). Myös Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi hankesuunnitelman kesäkuussa 2016.

Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen suunniteltu seudullinen poikittainen pikaraitiotielinja, joka korvaa nykyisen bussirunkolinjan 550. Raide-Jokerin kokonaispituus on noin 25 km, josta noin 16 km sijoittuu Helsinkiin ja noin 9 km Espooseen. Linja on koko osuudeltaan kaksiraiteinen ja rata on sijoitettu pääosin omalle ajouralle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 28.9.2016 § 239 Raide-Jokeri -linjan raitiovaunujen hankesuunnitelman.

Kaupunginhallitus hyväksyi 24.10.2016 § 926 Espoon ja Helsingin yhteistyösopimuksen Raide-Jokeri -linjan suunnittelusta ja toteutuksesta. Yhteistyösopimuksessa sovittiin mm. hankkeen organisoinnista nykyisten Helsingin ja Espoon kaupunkiorganisaatioiden puitteissa ja niihin tukeutuen sekä kustannusvastuusta ja kustannusten jakautumisesta. Sopimuksen mukaan kustannukset jaetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan ja alueellisesti. Yhteistyösopimuksessa sovittiin myös erityisestä selvitysmenettelystä siltä varalta, että projektin kustannusseurannan tai riskiseurannan perusteella arvioidaan, että Raide-Jokeri -hankkeen kokonaiskustannuksen enimmäismäärä on vaarassa ylittyä.

Helsingin ja Espoon kaupungit tekivät yhteistyössä keväällä 2016 Raide-Jokerin toteutusmallin selvityksen. Selvitystyön perusteella todettiin, että allianssimalli soveltuisi parhaiten Raide-Jokerin toteuttamiseen. Selvityksessä todettiin myös, että selkeästi erikseen määriteltävät ja nopeasti käynnistettävät osat voidaan tarvittaessa toteuttaa omina erillisurakoinaan.

Kaupunkien yhteinen Raide-Jokerin johtoryhmä päätti 9.12.2016 hankkeen toteuttamisesta allianssimallilla toteutusmuotoselvityksen mukaisesti. Kaupungit kilpailuttivat allianssitoimijat vuoden 2017 aikana. Kilpailutuksissa toteuttajiksi valittiin NRC Finland Group Oy (ent. VR Track Oy) ja YIT Suomi Oy (ent. YIT Rakennus Oy) ja suunnittelijoiksi Ramboll Finland Oy, Sitowise Oy ja NRC Finland Group Oy.

Allianssimalli on yhteistoimintamuoto, jossa tilaaja, suunnittelijat ja urakoitsijat asettavat hankkeelle yhteiset tavoitteet ja toimivat yhdessä hankkeen toteuttamiseksi. Allianssin muodostamisen jälkeisessä kehitysvaiheessa hankkeelle muodostetaan yhteisesti sovittu kustannusarvio sekä toteutusvaiheen suunnitelma aikatauluineen. Suunnitelmien pohjalta tilaaja päättää jatketaanko allianssia toteutusvaiheeseen. Siirryttäessä toteutusvaiheeseen yhdessä laadittu kustannusarvio sitoo kaikkia osapuolia.

Enimmäishinnan korotusesitys Helsingin kaupungin osalta

Liikenneliikelaitoksen johtokunta esittää 31.1.2019 Raide-Jokerin hankesuunnitelman enimmäishinnan korottamista Helsingin osalta siten, että Helsingin kaupungin osuus kustannuksista on 209 milj. euroa (MAKU-indeksi 106,0 marraskuu 2018, kun 2015=100) ilman valtion kustannusosuutta. Pikaraitiotien infrastruktuurin kokonaiskustannusarvio on Espoon osuus mukaan lukien yhteensä 386 milj. euroa, kun valtion osuus kustannuksista on yhteensä 84 milj. euroa.

Esityksessään johtokunta edellyttää myös, että sille raportoidaan säännöllisesti Raide-Jokerin kustannusten kehittymisestä hankkeen edetessä, mukaan lukien kustannusten jakautumisesta projektin eri osien välillä.

Liikenneliikelaitoksen johtokunnan esitys on liitteenä 1. Liitteinä 2-6 ovat kustannusarvion perustelu, hankekuvaus, päivitetty hankearviointi, päivitetty kaupunkitaloudellinen arviointi sekä vaikutukset käyttötalouteen ja lippujen hintoihin.

Kustannusten ylityksestä

Vuonna 2016 hyväksytyn hankepäätöksen mukainen kokonaiskustannusarvio 275 milj. euroa on vuoden 2018 marraskuun hintatasossa 287,8 milj. euroa.

Uusi kokonaiskustannusarvio on marraskuun 2018 hintatasossa 386 milj. euroa, joten kustannusylitys on 98,2 milj. euroa. Ylitys jakaantuu Helsingin ja Espoon kaupungeille siten, että Helsingin osuuden kustannusnousu on 81,0 milj. euroa ja Espoon osuuden kustannusnousu 17,2 milj. euroa. Kustannusten noususta 82,5 % kohdistuu Helsingin osuuteen ja 17,5 % Espoon osuuteen.

Hankkeen kokonaiskustannusarviosta 386 milj. eurosta (valtionosuus mukana) Helsingin osuus on 267 milj. euroa. Ilman valtion kustannusosuutta (58 milj. euroa Helsingin osalta) Helsingin osuus on 209 milj. euroa.

Kustannusten muutosta on liikenneliikelaitoksen johtokunnan esityksessä ja liitteessä 2 (Kustannusarvion perustelu) sekä jäljempänä tarkasteltu vuoden 2015 hintatasossa. Huhtikuun 2015 ja marraskuun 2018 välinen indeksin muutos on noin 4,7 %.

Verrattuna vuoden 2016 hankesuunnitelman kustannusarvioon, joka perustui yleissuunnitelmatasoisiin suunnitelmiin, nyt esitetty uusi kustannusarvio on laadittu huomattavasti tarkempien, keskimäärin katusuunnitelmatasoisten suunnitelmien perusteella. Kustannustaso on arvioitu allianssimallissa eri osapuolten kesken yhteisesti sekä varmistettu mm. ulkopuolisen asiantuntijan avustuksella. Kustannusarvion määrittämisen tavoitteena on ollut tiukka, mutta realistinen kustannusarvio. Mahdollisiin riskeihin on varauduttu arvioimalla tilastollisesti riskin todennäköisyyttä. Kokonaiskustannuksiin sisältyvä riskivaraus on noin 7,8 milj. euroa, ja omistajan riskivaraus noin 8,3 milj. euroa sisältyy omistajatehtävien kustannuksiin.

Tarkemmat tiedot kustannuksista ilmenevät liikenneliikelaitoksen esityksestä. Myös kokonaiskustannusten laskentaa sekä allianssimallia kokonaiskustannusten ja hankkeen toteuttamisen kannalta on selostettu tarkemmin liikenneliikelaitoksen esityksessä sekä liitteessä 2 (Kustannusarvion perustelu).

Merkittävimmät kustannusten kohoamiseen johtaneet tekijät

Kustannusnousuun ovat vaikuttaneet useat tekijät, joita on kuvattu liitteessä 2 (kustannusarvion perustelu). Muutoksia on liitteessä tarkasteltu mm. tekniikkalajeittain ja kohdekohtaisesti, ja vertailussa on käytetty vuoden 2015 hintatasoa.

Eniten kustannukset ovat kasvaneet katurakentamisessa, jossa suurin kustannusmuutosta selittävä tekijä liittyy katurakenteiden yksikköhintoihin. Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa yksikköhinta perustui siihen, että katurakenteista uusitaan vain ylimmät kerrokset. Monilta osin kadun rakennekerrokset täytyy kuitenkin rakentaa kokonaan uudelleen. Näin ollen katurakenteiden yksikköhinnat ovat kautta linjan merkittävästi korkeampia verrattuna alkuperäisen kustannusarvion yksikköhintoihin. Katurakenteiden yksikköhintojen ero nostaa Raide-Jokerin kustannuksia noin 16 milj. euroa suhteessa alkuperäiseen hankesuunnitelmaan.

Kustannusten kasvua selittää myös se, että alkuperäisessä hankesuunnitelmassa ei ollut otettu huomioon kaikkia pikaraitiotielinjan vaatimia rakenteita ja ratkaisuja, mm. työnaikaiset kaivantojen tuennat (lisäystä 10 milj. euroa) ja hajavirtojen hallintaan liittyvät rakenne- ja järjestelmäratkaisut (lisäystä 5,0 milj. euroa). Myös työnaikaisten liikennejärjestelyjen kustannukset ovat kasvaneet huomattavasti (lisäystä 6,0 milj. euroa). Kohdekohtaisten työvaiheiden määrä on lisääntynyt erityisesti putki- ja johtosiirtojen määrän huomattavan kasvun johdosta. Putki- ja johtosiirrot Pirkkolantiellä ja Pirjontiellä nostavat kustannuksia (5,9 milj. euroa).

Allianssimallissa suunnittelun ja hanketehtävien merkitys ja osuus on erilainen kuin kokonaisurakkamallissa, johon alkuperäisen hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio perustui. Tarkistetun kustannusarvion mukaiset suunnittelun kustannukset ovat noin 35 milj. euroa, kun alkuperäisessä hankesuunnitelmassa niiden osuus oli noin 15 milj. euroa. Hanketehtävien (mm. projektin johtoon ja hallintaan liittyvät tehtävät) osuus projektin kokonaiskustannuksista on noin 12,6 % ja kustannuksina noin 46 milj. euroa. Omistajatehtävien (tilaajaosapuolen kustannukset) osuus, joka ei ole sisällöltään sama kuin alkuperäisessä hankesuunnitelmassa, on noin 23 milj. euroa.

Säästöä on syntynyt mm. liikennevalojärjestelmien ja siltakohteiden muutosratkaisujen osalta sekä vähentyneistä pohjanvahvistustarpeista.

Kalusto, varikko sekä liittyvät hankkeet

Raide-Jokeri edellyttää myös uuden varikon toteuttamista sekä kaluston hankintaa. Kaluston hankesuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 28.9.2016 § 239. Allianssi on laatinut varikosta toteutussuunnitelman, jonka kokonaiskustannusarvio on marraskuun 2018 hintatasossa 69,5 milj. euroa. Varikon hankesuunnitelman hyväksymistä koskeva esitys on kaupunginhallituksen 11.2.2019 esityslistan erillisenä asiana.

Raide-Jokerin rakentamisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista toteuttaa Raide-Jokeri-allianssin toimesta joitain Raide-Jokeriin kuulumattomia töitä jotka sijoittuvat Raide-Jokerin välittömään läheisyyteen ja joiden toteuttaminen ajoittuu Raide-Jokerin rakentamisen yhteyteen. Näiden töiden kustannusarvio on tämänhetkisen arvion mukaan marraskuun 2018 hintatasossa 51,5 milj. euroa. Nämä ns. liittyvät hankkeet on mahdollista toteuttaa Raide-Jokerin allianssin optiojärjestelyjen kautta allianssin toimesta. Tarvittavat määrärahat varataan vuosittain talousarvion investointiohjelman hyväksymisen yhteydessä normaalien menettelytapojen mukaisesti.

Hankkeen vaikutukset lipputuloihin, lippujen hintoihin ja kaupungin käyttötalouteen

Raide-Jokerin hankesuunnitelmaan liittyen tehtiin vuonna 2016 selvitys Raide-Jokerin vaikutuksesta lipputuloihin, lippujen hintoihin ja kaupungin käyttötalouteen. Vaikutusarvio on päivitetty vuoden 2019 tilanteeseen. Arviossa on huomioitu sekä pikaraitiotien infrastruktuuri, varikko että kalusto. Raide-Jokerista on lisäksi tehty päivitetty hankearviointi ja Helsingin osalta päivitetty kaupunkitaloudellinen arviointi.

Uuden vaikutusarvion mukaan Raide-Jokerilla arvioidaan olevan matkalippujen hintoihin noin 4,1 %:n (aikaisemmassa arviossa 2,5 %) korotusvaikutus. Kaupungin HKL:lle maksama suora tuki huomioiden infrakoron palautus kasvaa ensimmäisen vuoden osalta 3,9 milj. euroa (keskimäärin 2,4 milj. euroa/vuosi 40 vuoden aikana). Tämä vastaa noin 17 % korotusta hyväksytyn talousarvion 2019 mukaiseen HKL:lle maksettavaan kaupungin tukeen.

Helsingin kaupungin HSL-maksuosuuden arvioidaan kasvavan Raide-Jokerin myötä sen käyttöön ottoa seuraavan ensimmäisen vuoden osalta noin 9,2 milj. euroa (aikaisemmassa arviossa 1,7 milj. euroa). Raide-Jokerin kokonaisvaikutus Helsingin kaupungin käyttötalouteen arvioitiin olevan sen käyttöönottoa seuraavan ensimmäisen vuoden osalta (HSL:n maksuosuus ja HKL:n infratuki) yhteensä 13,1 milj. euroa (aikaisemmassa arviossa 5 milj. euroa). Vaikutus pienenee jonkin verran seuraavina vuosina poistettavan pääoman korkokulujen pienentymisen myötä.

Käyttö- ja liikennöintikustannukset

Raide-Jokerin infrastruktuurin kunnossapitokustannuksiksi Helsingissä on arvioitu 1,4 milj. euroa vuodessa.

Päivitetyn hankearvioinnin mukaan Raide-Jokerin arvioidut liikennöintikustannukset ovat noin 23,3 milj. euroa vuodessa vuonna 2030 ja 24,6 milj. euroa vuonna 2050. Arvioidut liikennöintikustannukset sisältävät varikko- ja kalustoinvestointien pääomakustannukset. Liikennöintikustannukset ovat Raide-Jokerissa jossain määrin suuremmat kuin vertailuvaihtoehtona käytetyllä runkobussilinjalla hankearvioinnissa tarkasteluina vuosina (vuonna 2030 noin 15,4 milj. euroa ja vuonna 2050 noin 16,3 milj. euroa.

Yksittäistä nousua kohden liikennöintikustannusten arvioidaan vuonna 2050 olevan 0,68 euroa sekä Raide-Jokerilla että vertailuvaihtoehdolla.

Hankkeen kaupunkitaloudellisista vaikutuksista

Raide-Jokerin hyöty-kustannussuhde on uusien kaupunkitaloudellisten arvioiden mukaan 0,66 toteuttamisvuodelle 2024 arvioituna (0,7 aikaisemmassa arviossa vuodelle 2025). Suhde jää alle yhteiskuntataloudellisen kannattavuusrajan (1,0). Hankearvioinnissa Raide-Jokerin toteuttamista on verrattu nykyisen runkolinjan 550 liikenteen jatkamiseen ja kehittämiseen. Edelliseen hankearviointiin verrattuna kannattavuutta parantavat erityisesti bussivaihtoehdon ajoaikojen vaihtelun huomioiminen matka-ajoissa ja vertailuvaihtoehdolle arvioidut 54 milj. euron investoinnit. Kannattavuutta puolestaan heikentävät pikaraitiotien kasvaneet investointi- ja liikennöintikustannukset.

Päivitetyssä hankearvioinnissa on tehty myös toimintaympäristöön liittyviä herkkyystarkasteluja ilman perusvaihtoehdossa mukana olevaa ajoneuvoliikenteen hinnoittelua. Herkkyystarkastelun mukaan Raide-Jokerin kannattavuus laskee hieman (0,06), jos ajoneuvoliikenteen hinnoittelu otetaan käyttöön vuonna 2030. Yksinomaan yhteiskuntataloudelliseen kannattavuuslaskelmaan tukeutuen ei hanketta voida pitää kaupungin kannalta kannattavana hankkeena.

Kuten jo vuonna 2016 kaupunginvaltuuston listatekstin perusteluissa todettiin, perustuvat Raide-Jokerin hyödyt kaupungin kannalta poikittaisen joukkoliikenneyhteyden kapasiteetin ja palvelutason paranemiseen sekä maankäytöllisiin hyötyihin. Hyödyt kohdistuvat voimakkaasti Raide-Jokeria ympäröivälle vyöhykkeelle, ja myös säteittäisten suuntien joukkoliikenneyhteydet paranevat merkittävästi.

Raide-Jokerin vaikutuksia suhteessa valmisteilla olevan yleiskaavan mahdollistamaan rakentamispotentiaaliin arvioitiin vuonna 2014 kaupunkitaloudellisessa selvityksessä. Kaupunkitaloudellista arviointia on päivitetty mm. MAL 2019 -selvityksen ja uuden yleiskaavan maankäyttöpotentiaalien perusteella. Koko Raide-Jokerin vaikutusalueen päivitetty maankäytön toteutumaennuste vuoteen 2050 asti on noin 5 % pienempi (keskimäärin vuodessa) kuin vuonna 2014, mikä johtuu mm. rakentamispotentiaalia koskevan arvion alentamisesta Lahdenväylän ja Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardien osalta.

Uuden arvion mukaan Raide-Jokeri vauhdittaa kaupungin kasvua, ja tehty investointipäätös on jo näkynyt lisääntyneenä kaavoituksena ja rakentamisena. Hankkeen toteuttamisen arvioidaan kasvattavan vuosittain rakennettavaa kerrosalaa 81 000 kerrosneliöllä, mikä tuottaa kaupungille vuosittain 18 milj. euron lisätulot verrattuna vaihtoehtoon, jossa hanketta ei toteuteta. Tuotot muodostuvat maan myynti- ja vuokratuotoista sekä maankäyttösopimuskorvauksista. Arvio perustuu erityisesti rakentamispotentiaalin nopeampaan toteutumiseen, mikäli hanke toteutetaan. Arvioitujen lisätulojen nykyarvo 30 vuoden ajalle laskettuna on 367 milj. euroa. Lisätulot ovat suuremmat kuin Helsingin osuus Raide-Jokerin raitiotieinfrastruktuurin ja varikon investoinneista.

Rahoitus

Vuoden 2019 talousarvioon sisältyvään investointisuunnitelmaan liikenneliikelaitos on budjetoinut Raide-Jokeriin 118,0 milj. euroa vuosille 2019-2022. Budjetointi on perustunut alkuperäisen hankesuunnitelman kustannusarvioon.

Raide-Jokerin edellyttämät investoinnit sisällytetään liikenneliikelaitoksen talousarvioesityksen 2020 investointisuunnitelmaan vuosille 2020-2024 siten, että Raide-Jokerin käyttöönotto on mahdollista vuonna 2024.

Raide-Jokerin toteuttaminen sovitetaan investointiraamiin. Raide-Jokerin kustannusnousun johdosta muita joukkoliikenneinvestointeja sopeutetaan harkitusti.

Jatkotoimenpiteet

Rakentaminen alkaa tämänhetkisen arvion mukaan kesäkuun alussa 2019. Rakentamiselle on laadittu alustava katukohtainen aikataulu perustuen työmääriin ja työkuorman mahdollisimman tasaiseen jakautumiseen läpi koko rakentamisvaiheen. Raide-Jokerin liikennöinnin on suunniteltu alkavan kesäkuussa 2024.

Kaupunginhallituksen kannanotot

Kaupunginhallitus toteaa, että Raide-Jokeri on Helsingin seudun ensimmäinen pikaraitiotiehanke, joten kaikkia toimivan pikaraitiotiejärjestelmän tarpeita ei ole voitu vielä alkuperäistä hankesuunnitelmaa laadittaessa ottaa riittävällä tavalla huomioon. Pikaraitiotie toteutetaan pääosin olemassa olevaan katuympäristöön, mikä myös on osaltaan tuonut haasteita suunnittelulle ja erityisesti kustannusten arvioinnille hankkeen alkuvaiheessa hankesuunnitelmaa laadittaessa.

Nyt käsiteltävänä oleva kustannusarvio perustuu aikaisempaa selvästi tarkempaan suunnitteluun sekä monipuolisempaan ja perusteellisempaan kustannusten laskentaan allianssimallin etuja hyödyntäen.

Helsingin osalta Raide-Jokerin pikaraitiotien infrastruktuurin kustannusarvio ylittyy noin 43 %, eli indeksikorjattuun alkuperäiseen hankesuunnitelmaan nähden 80,9 milj. eurolla (valtion osuus mukaan lukien). Valtion osuus kustannuksista ei nouse samassa suhteessa, vaan osuus jää molempien kaupunkien osalta noin 22 %:iin.

Kaupunginhallitus pitää hankesuunnitelman Helsingin osuuden enimmäishinnan korottamista perusteltuna kohonneista kustannuksista huolimatta.

Raide-Jokerin toteuttaminen on tärkeää Helsingin ja koko seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisen, seudun kilpailukyvyn ja alueen saavutettavuuden kannalta. Hankkeen toteuttamisesta aiheutuu pitkäaikaisia hyötyjä, jotka perustelevat hankkeen toteuttamista, vaikka kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi. Uuden kaupunkitaloudellisen arvion mukaan Raide-Jokeri vauhdittaa kaupungin kasvua, ja vuonna 2016 tehty hankkeen hyväksymistä koskeva päätös on jo näkynyt lisääntyneenä kaavoituksena ja rakentamisena Raide-Jokerin vaikutusalueella. Hankkeen hyötyjä on mahdollista lisätä maankäytön potentiaalia kasvattamalla.

Kaupunginhallituksen tarkoituksena on kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä kehottaa liikenneliikelaitosta vuoden 2020 talousarvioehdotukseen sisältyvää investointisuunnitelmaa laadittaessa sopeuttamaan tulevien vuosien joukkoliikenneinvestointinsa siten, että Raide-Jokerin pikaraitiotien infrastruktuurin kohonneista kustannuksista huolimatta liikenneliikelaitoksen investointitaso pysyy kaupungin asettamassa investointiraamissa.

Raide-Jokerin ns. liittyvät hankkeet, joita on tarkoituksenmukaista toteuttaa samassa yhteydessä Raide-Jokerin pikaraitiotien rakentamisen kanssa, otetaan huomioon toteutussopimuksessa allianssiin kuuluvien tahojen kanssa. Päätökset hankkeista tehdään myöhemmin erikseen kaupunkiympäristölautakunnassa.

Raide-Jokerin hankesuunnitelmassa 2015 oli mainintoja raitiotien aiheuttamien tasasähkömagneettikenttien ja tärinän mahdollisesta vaikutuksesta herkille kohteille, kuten Viikin ja Otaniemen tutkimuslaitosten mittalaitteille sekä todettu myös epävarmuus näiden kohteiden suojauksen tarpeesta ja kustannusriskistä. Herkkien kohteiden suojauksen optimaalinen ratkaisu jätettiin erääksi jatkosuunnittelussa huomioitavaksi asiaksi. Neuvottelut Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston kanssa Viikin kampuksen alueen herkkien laitteiden suojausratkaisuista ovat edelleen kesken. Helsingin kaupunki ja Helsingin yliopisto jatkavat neuvotteluja, ja mahdollisten suojausratkaisujen kustannuksista sovitaan osapuolten kesken erikseen.

Liikenneliikelaitoksen johtokunta 25.01.2019 § 15

21.11.2018 Ehdotuksen mukaan

13.06.2017 Ehdotuksen mukaan

15.06.2016 Ehdotuksen mukaan

06.06.2016 Ehdotuksen mukaan

30.05.2016 Pöydälle

10.05.2016 Ehdotuksen mukaan

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 10.5.2016

03.05.2016 Ehdotuksen mukaan

03.05.2016 Ehdotuksen mukaan

03.05.2016 Ehdotuksen mukaan

14.04.2016 Ehdotuksen mukaan

21.01.2016 Ehdotuksen mukaan

Päätös tullut nähtäväksi 20.02.2019

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §