Päätös on ehdotuksen mukainen.

Valtuutettu Dan Koivulaakso ja 37 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki turvaa kuntouttavan vankityön onnistumisedellytyksen hakemalla jatkossakin 12 kuukauden ajaksi palkkatuetun työn myös niille palvelun asiakkaille, joille ei ole maksettu 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella.

Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 22 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallitus esittää valtuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua.

Aloite käsiteltiin kaupunginhallituksessa 21.11.2016. Kaupunginhallitus palautti aloitteen valmisteluun ja esitti kuntouttavan vankityön rahoittamista jatkossakin 12 kuukaudeksi mahdollisimman tehokkaiden työllistymistulosten aikaansaamiseksi. Kaupunginhallitus kehotti kuulemaan jatkovalmistelussa työntekijöitä toiminnan arvioimiseksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että palkkatukityötä voidaan järjestää myös niille kuntouttavan vankityön asiakkaille, joille ei ole maksettu 300 päivää työmarkkinatukea sillä edellytyksellä, että valtio tekee heille myönteisen päätöksen palkkatuesta.

Kuntouttava vankityö (KUVA) tapahtuu kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa vangit ovat vankityössä avovankilassa, ja kaupunki toimii palkanmaksajana. Tämä vankityö ei ole työsuhteessa tehtyä työtä, joten se voidaan rinnastaa työttömyyteen. Näin ollen suurimmalle osalle vangeista voidaan vapautumisen jälkeen osoittaa palkkatuettua työtä, mikä muodostaa kuntouttavan vankityön toisen vaiheen. Molemmat vaiheet toteutetaan Stansvikin työmaalla. Tämän on katsottu edistävän vapautumiseen liittyvän nivelvaiheen onnistumista ja sitä, että vapautunut vanki jatkaisi rikoksetonta elämää. Sosiaali- ja terveysvirasto järjestää näille vapautuville vangeille kuntoutusohjausta, mikä tukee yhteiskuntaan sopeutumista.

KUVA:n palkkatukijakson toteuttamiseen liittyvät ongelmat nousivat esille syksyllä 2015, kun TE-toimiston määrärahat loppuivat kesken vuotta ja myöhemmin tulleet lisämäärärahat suunnattiin 300 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneisiin. Osa vangeista ei kuulunut tähän kohderyhmään. Kuntouttavaa vankityötä jatkettiin lyhyen katkon jälkeen huolimatta siitä, että palkkakustannukset jouduttiin poikkeuksellisesti kattamaan täysmääräisesti kaupungin työllisyysmäärärahoista.

KUVA on valmisteltu projektina yli kymmenen vuotta sitten sosiaali- ja terveysviraston ja rikosseuraamusviraston kesken, eikä siinä ole huomioitu työllisyydenhoidon tavoitteita tai muuttuvia työhallinnon ohjeita. Kuntouttavan vankityön tavoitteet on asetettu kuntoutumisen ja uusintarikollisuuden vähentämisen näkökulmasta. KUVA:n tulokset ovat olleet näistä tavoitteista katsoen hyviä.

Palkkatuen käyttöä linjataan sen sijaan työllisyydenhoidon tavoitteista käsin. Kuntouttavan vankityön palkkatukijaksonkin jälkeen työttömänä on 80 % asiakkaista ja siten vaikuttavuus on työllisyydenhoidon näkökulmasta heikko. Yhtenä syynä heikkoon tulokseen on se, että keskimäärin kuntouttavan vankityön asiakkaat ovat heikosti koulutettuja, joille nykyisillä työmarkkinoilla on vähän tehtäviä tarjolla.

KUVA:n asiakkaille aikaisemmin järjestetty palkkatukijakso 12 kuukautta on pidempi kuin muille kaupungilla työskenteleville myönnetty palkkatukijakso. Muille työttömille kaupungilla tarjotaan vuonna 2017 enintään kahdeksan kuukauden palkkatukijakso.

Valtion myöntämän palkkatuen määrä ja kesto perustuvat asiakkaan työttömyyden kestoon. Työn tekeminen palkkatuella Helsingin kaupungilla kuluttaa palkkatuen enimmäiskestoa ja vähentää siten jatkotyöllistymiseen käytettävissä olevaa tukea. Lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista on 1.1.2017 alkaen tullut muutoksia, joiden mukaan palkkatuen enimmäiskesto on aikaisemman 24 kuukauden sijaan pääsääntöisesti 12 kuukautta. Muutoksen myötä 12 kuukauden mittainen palkkatukijakso Helsingin kaupungilla estäisi kokonaan palkkatuen myöntämisen seuraavaan työsuhteeseen. Kaikkien tukikuukausien käyttäminen kaupungilla ei ole perusteltua, jos työllistyminen kaupungin organisaatioon ei ole todennäköistä. Valtiolta saatavissa olevan palkkatuen käyttäminen kokonaisuudessaan kaupungilla heikentäisi asiakkaan jatkotyöllistymismahdollisuuksia yksityiselle tai kolmannelle sektorille, mikä ei olisi tarkoituksenmukaista.

Palkkatukijakson aikana on tarkoitus saada avoimilla työmarkkinoilla tarvittavaa ammatillista osaamista. Kuntouttavan vankityön asiakkaille tulisi tarjota enemmän osaamisen kehittämisen palveluita. Parhaiten asiakkaiden työllistymistä voitaisiin edistää kartoittamalla heidän työllistymisen palvelutarpeensa jo alkuvaiheessa ja järjestämällä sen mukaisia työllistymistä edistäviä palveluita. Nykyisellään heille on ollut tarjolla vain etukäteen määritellyn palvelupolun palvelut eli palkkatuettu työ.

KUVA:n koko palveluprosessi tullaan arvioimaan ja uudistamaan sosiaali- ja terveysviraston, kanslian työllisyyspalvelujen ja rikosseuraamusviraston kesken vuoden 2017 aikana. Valmistelussa selvitetään mahdollisuus tarjota KUVA:n asiakkaille esimerkiksi monialaisia TYP-palveluita. Siten KUVA:n asiakkaille avautuisivat kaupungin työllisyyspalvelut kokonaisuudessaan. Henkilöstöä kuullaan valmistelun yhteydessä.

Uusi toimintamalli esitetään tulevalle elinkeinojaostolle syksyllä 2017 samanaikaisesti palkkatukijaksoja koskevien linjausten kanssa. Ennen uusien linjausten voimaan saattamista järjestetään vuonna 2016 palkkatuetussa työsuhteessa aloittaneille KUVA:n asiakkaille palkkatuettua työtä yhteensä 12 kuukautta sillä edellytyksellä, että valtio myöntää palkkatuen. Muiden osalta noudatetaan kaikille yhteisiä linjauksia.

Kaupunginhallitus 21.11.2016 § 1040

Päätös

Käsittely

14.11.2016 Pöydälle

Esittelijä

Lisätiedot

Ilkka Haahtela, maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö, puhelin: 09 310 25565

Päätös tullut nähtäväksi 28.02.2017

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §