Valtuutettu Ulla-Marja Urhon toivomusponsi rakennustehokkuuden nostamisesta rakennetuilla alueilla ja sen jälkeen luonnontilaisilla alueilla Helsingin uudessa yleiskaavassa
Valtuutettu Ulla-Marja Urhon toivomusponsi rakennustehokkuuden nostamisesta rakennetuilla alueilla ja sen jälkeen luonnontilaisilla alueilla Helsingin uudessa yleiskaavassa
Päätös
Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 26.10.2016 hyväksymän toivomusponnen (Ulla-Marja Urho) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Hyväksyessään 26.10.2016 Helsingin uuden yleiskaavan - Kaupunkikaavan kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:
"Hyväksyessään yleiskaavan jatkovalmistelun valtuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuudet suunnata rakentaminen ensin tehokkuuden nostoon käyttötarkoituksen muutoksissa jo rakennetuilla alueilla ja vasta toisessa vaiheessa luonnontilaisten alueiden rakennuskäyttöön." (Ulla-Marja Urho)
Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.
Toivomusponnen johdosta on saatu kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto.
Kaupunginhallitus viittaa saatuun lausuntoon ja toteaa, että yleiskaavassa varaudutaan nopean ennusteen mukaiseen väestönkasvuun siten, että noin yksi kolmasosa asuinrakentamisen uudistuotannosta toteutetaan täydennysrakentamisena, yksi kolmasosa koostuu Malmin lentokentän kaltaisista laajemmista aluekokonaisuuksista ja yksi kolmasosa on kokonaan uusia alueita.
Vaikka täydennysrakentamisella, käyttötarkoitusten muutoksilla ja jopa purkavalla saneerauksella on merkittävä roolinsa kaupungin kasvussa, eivät ne yksinään riitä vastaamaan suureen asuntokysyntään. Täydennysrakentamisen — ja erityisesti tonttikohtaisen lisärakentamisen — ohjelmointi on haastavaa, sillä näissä tapauksissa kaupunki on ainoastaan mahdollistajana ja varsinainen päätös rakentamisesta tehdään muualla. Myös käyttötarkoitusten muutokset tarjoavat mahdollisuuden asuntotuotannon lisäämiseen, mutta yhteenlaskettunakaan käyttötarkoituksen muutokset ja täydennysrakentaminen eivät riitä riittävän asuntotuotannon varmistamiseen. Riittävän asuntotuotannon varmistamiseksi myös uusia riittävän suuria asuntoaluevarauksia on suunniteltava samanaikaisesti.
Yleiskaavassa on otettu luonto- ja virkistysarvot tarkasti huomioon. Tavoitteena on turvata myös jatkossa riittävät virkistysalueet kasvavalle väestölle. Viheralueverkosto vahvistuu, virkistysalueet ja -palvelut ja meri ovat helposti saavutettavissa. Yleiskaavassa on koko kaava-aluetta koskeva yleismääräys, jonka mukaan vihersormien ja muiden seudullisten viheralueiden sekä paikallisen viheralueverkoston jatkuvuus tulee turvata. Vaikka joissain tapauksissa joudutaankin avaamaan uusia rakentamisalueita ja viheralueiden henkeä kohti laskettu pinta-ala pienenee, voidaan hyvällä suunnittelulla huolehtia myös rakennettujen alueiden vehreydestä ja monimuotoisuudesta. Tiiviskin kaupunki voi olla luonnonläheinen ja ekologinen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.02.2017 § 61
Lausunto
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle:
Ponnessa todetaan että tulisi selvittää mahdollisuudet suunnata rakentaminen ensin tehokkuuden nostoon käyttötarkoituksen muutoksissa jo rakennetuilla alueilla ja vasta toisessa vaiheessa luonnontilaisten alueiden rakennuskäyttöön.
Yleiskaavassa varaudutaan Helsingin nopean ennusteen mukaiseen väestönkasvuun, mikä näyttää nykytiedon valossa perustellulta ratkaisulta. Tämä tarkoittaa, että Helsingissä olisi vuonna 2050 noin 860 000 asukasta. Väestönkasvuun on yleiskaavassa varauduttu seuraavasti: noin yksi kolmasosa asuinrakentamisen uudistuotannosta toteutetaan täydennysrakentamisena, yksi kolmasosa koostuu Malmin lentokentän kaltaisista laajemmista aluekokonaisuuksista ja yksi kolmasosa on kokonaan uusia alueita.
Vaikka täydennysrakentamisella, käyttötarkoitusten muutoksilla ja jopa purkavalla saneerauksella on merkittävä roolinsa kaupungin kasvussa, eivät ne yksinään riitä vastaamaan suureen asuntokysyntään. Täydennysrakentamisen – ja erityisesti tonttikohtaisen lisärakentamisen – ohjelmointi on haastavaa, sillä näissä tapauksissa kaupunki on ainoastaan mahdollistajana ja varsinainen päätös rakentamisesta tehdään muualla. Myös käyttötarkoitusten muutokset tarjoavat mahdollisuuden asuntotuotannon lisäämiseen, mutta yhteenlaskettunakaan käyttötarkoituksen muutokset ja täydennysrakentaminen eivät riitä riittävän asuntotuotannon varmistamiseen. Riittävän asuntotuotannon varmistamiseksi myös uusia riittävän suuria asuntoaluevarauksia on suunniteltava samanaikaisesti.
Yleiskaavassa on otettu luonto- ja virkistysarvot tarkasti huomioon. Tavoitteena on turvata myös jatkossa riittävät virkistysalueet kasvavalle väestölle. Viheralueverkosto vahvistuu, virkistysalueet ja -palvelut ja meri ovat helposti saavutettavissa. Yleiskaavassa on koko kaava-aluetta koskeva yleismääräys, jonka mukaan vihersormien ja muiden seudullisten viheralueiden sekä paikallisen viheralueverkoston jatkuvuus tulee turvata. Vaikka joissain tapauksissa joudutaankin avaamaan uusia rakentamisalueita ja viheralueiden henkeä kohti laskettu pinta-ala pienenee, voidaan hyvällä suunnittelulla huolehtia myös rakennettujen alueiden vehreydestä ja monimuotoisuudesta. Tiiviskin kaupunki voi olla luonnonläheinen ja ekologinen.
Esittelijä
Lisätiedot
Heikki Salmikivi, yleiskaavasuunnittelija, puhelin: 310 37483
Päätös tullut nähtäväksi 31.10.2017
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 31036024