Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Keskuspuistoryhmä on tehnyt aloitteen Haaga-Maunulanpuron ottamisesta pilottialueeksi viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteistyömallin kehittämiseksi Helsingin pienvesien öljyntorjunnassa.

Kaupunkiympäristölautakunta pitää ehdotusta yhteistyömallin kehittämisestä Helsingin pienvesien öljyntorjunnassa kannatettavana.

Helsingin kaupunkistrategiassa 2017−2021 kiinnitetään huomiota Helsingin vesistöjen, sekä pienvesien että rannikkovesien tilan parantamiseen ja vaelluskalakantojen elpymiseen. Myös öljyntorjuntasuunnitelmat ja toimintamallit tulee päivittää uuden strategian mukaisiksi.

Soveltuvien menetelmien etsiminen pienvesistöjen öljyntorjuntaan sekä öljypäästöjen jälkihoitoon on tärkeää erityisesti uhanalaisen meritaimenen lisääntymispurojen valuma-alueilla. Haaganpuro on merkittävänä uhanalaisen meritaimenen lisääntymisalueena sopiva kohde yhteistyömallin pilottialueeksi. Puroa on kunnostettu vapaaehtoisten virtavesikunnostajien, asukkaiden ja kaupungin toimesta. Vapaaehtoiset myös osallistuivat marraskuun 2016 öljypäästön jälkihoitoon aktiivisesti.

Vapaaehtoistyö tulee tehdä vastuuviranomaisen ohjauksessa ja eri toimijoiden tiiviissä yhteistyössä. Työturvallisuusnäkökohdat tulee ottaa huomioon myös vapaaehtoistyössä. Vapaaehtoistyötä pitää koordinoida ja ohjeistaa sekä järjestää koulutusta. Myös talkootyöhön tarvittavat asianmukaiset materiaalit ja jätehuolto pitää hoitaa vastuuviranomaisen tai alueen ylläpidosta vastaavan toimesta.

Keskuspuistoryhmä Susanna Pitkänen on lähestynyt Helsingin kaupunkia 27.2.2017 päivätyllä viestillä otsikolla: Maunulanpuron öljyntorjunta ja ennallistaminen yhteistyössä asukkaiden, järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Kirjelmässä esitetään erilaisia yhteistyömalleja maaöljyntorjunnassa viranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa sekä asian pilotointia Haaga-Maunulanpuro-alueella.

Pelastuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Laki öljyvahinkojen torjunnasta 7§: Alueen pelastustoimi vastaa maa-alueen öljyvahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnasta alueellaan. Se ohjaa myös öljyvahinkojen torjuntaan varautumista alueellaan siten kuin jäljempänä säädetään.

10§: Torjuntatöitä johtavaan henkilöön sovelletaan tehtävässään rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säädöksiä.

20§: Jos öljyvahinko tai aluskemikaalivahinko, sen vaara tai vahingon leviämisen mahdollisuus on niin suuri, että torjuntaviranomaisen käytössä oleva henkilöstö tai kalusto ei riitä vahingon tehokkaaseen torjuntaan tai ehkäisyyn, torjuntaviranomaisella on oikeus määrätä sataman pitäjä, laitoksen haltija, öljyn varastoija tai muu, jolla on torjuntakalustoa tai niiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä, asettamaan nämä torjuntaviranomaisen käyttöön, jolle tästä aiheudu toiminnanharjoittajalle kohtuutonta haittaa.

Helsingin pelastuslaitos alueen pelastusviranomaisena vastaa öljyvahinkojen torjunnan johtamisesta ja suunnittelusta Helsingin kaupungin alueella. Helsingin pelastuslaitos on varautunut niin suuriin merellisiin öljyonnettomuuksiin, kuin maa-alueellakin tapahtuvaan öljyvahingon torjuntaan. Helsingin pelastuslaitoksen öljyntorjuntakalusto on hyvää ja nykyaikaista. Pelastuslaitoksen henkilöstö on koulutettu erilaisiin öljyntorjuntatilanteisiin. Pelastuslaitos on suunnitellut ja varautunut käyttämään erilaisissa öljyntorjuntatilanteissa niin muita viranomaisia, muita kaupungin toimialoja kuin vapaaehtoisiakin. Helsingin kaupungilla on vahvistetun öljyntorjuntasuunnitelman mukaan yli 1600 henkilöä osoitettu öljyntorjuntatehtäviin tarvittaessa. Helsinki-konsernista yhteistyökumppaneineen on peruskoulutettu n. 900 henkilöä, joiden osaamisen ylläpidosta vastaa pelastuslaitos. Pelastustoiminnan johtaja päättää aina tapauskohtaisesti, mitä resurssia hän missäkin tilanteessa tarvitsee ja mitä resurssia hän käyttää. Kuten laista huomataan, pelastustoiminnan johtaja toimii aina virkavastuulla, eli hän on vastuussa kaikista toimintaan osallistuvista henkilöistä, sekä siitä, mitä nämä henkilöt torjuntatöissä tekevät.

Pelastuslaitoksella on paljon kokemusta kolmannen sektorin ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa toimimisesta. Edellä mainitut ryhmät ovat pelastuslaitokselle tärkeitä yhteistyökumppaneita ja pelastuslaitoksella on pääsääntöisesti vain hyviä kokemuksia yhteistyöstä. Pelastustoiminta on erittäin järjestäytynyttä toimintaa, jossa tavoitteena on nopea ja ammattitaitoinen pelastustoiminta, sama koskee myös öljyntorjuntaa. Toiminnan täytyy olla sopimukseen perustuvaa, jossa pelastuslaitos ja järjestö sopivat kummankin tehtävät, velvoitteet sekä seurannan. Viranomaisella on velvollisuus suorittaa viranomaisvalvontaa toiminnan turvaamiseksi. Edellä mainituista syistä johtuen myös vapaaehtois- ja järjestökentän täytyy olla hyvin järjestäytynyt ja työnsä osaava. Pelastustyön johtajalla täytyy olla varmuus siitä, mitä pelastustyöhön osallistuva vapaaehtoinen osaa sekä siitä, minkä yhteisön edustajana ao vapaaehtoinen osallistuu pelastustoimintaan.

Pelastuslaitoksella ei ole mahdollisuutta tehdä sopimuksia useiden eri vapaaehtoisryhmien kanssa, vaan ryhmien tulisi liittyä jo olemassa oleviin yhteistyötahoihin, WWF, VPK tai VAPEPA. Yhteistyöjärjestön kautta esitetään pyyntö koulutuksesta ja sen järjestämisestä. Yhteistyöjärjestö pitää yllä hälytysjärjestelmää, sekä vastaa henkilöstönsä osaamisen tasosta. Asukas, taloyhtiötasolle vietynä järjestelmästä tulee hajanainen ja mahdoton hallita, taloyhtiöillä tuskin on kykyä ja tahtoa sitoutua esitetyn kaltaiseen ratkaisuun. Esitämme, että Keskuspuistoryhmä liittyy osaksi edellä mainittuja organisaatioita ja toiminta organisoidaan näiden järjestöjen kautta. Kaikki halukkaat on syytä organisoida olemassa olevien rakenteiden kautta. Helsingin kaupunki ei yleensä vakuuta erilaisten yhteisöjen jäseniä.

Kirjelmässä ehdotettuun koulutukseen esitetään vastaus yllä. Öljyntorjuntavarusteita pelastuslaitoksella on riittävästi. Varusteiden jakaminen on suunniteltu nykyisin hyvin jouhevaksi operaatioksi, eikä se tule muodostumaan torjuntatilanteessa esteeksi. Niitä ei kuitenkaan ole syytä jakaa vain varmuuden vuoksi, koska muuten niiden kunnossapidosta ei ole varmuutta. Varusteiden jakaminen ei ole kiireisin toiminta öljyntorjuntatilanteessa.

Pelastustoiminnan johtaja vastaa lakisääteisesti myös onnettomuustiedottamisesta. Hälytysjärjestelmäksi ei sosiaalinen media sovellu, vaan siinä täytyy olla vakioitu ja varmasti toimiva turvallinen järjestelmä. Sellainen on jo luotu, esimerkiksi yllä olevien toimijoiden kautta.

Pitkäkestoisessa ja pienimuotoisessa jälkitorjunnassa vapaaehtoisten panos voisi olla merkittävä mutta tässäkin tulee muistaa, että toiminta täytyy olla johdettua, jotta tiedetään, kuka on vastuussa mistäkin toimenpiteestä jälkitorjunnan osalta.

Pelastuslaitos on valmis jatkamaan kirjelmässä esitettyjen yhteistyötoiveiden käsittelyä, kunhan sille osoitetaan selkeä keskustelukumppani, joka kokoaa eri vapaaehtoistoimijat sateenvarjonsa suojiin ja vastaa myös heidän koulutuksestaan, osaamisen ylläpidosta sekä toiminnan ohjaamisesta ja valvonnasta, viranomaisen kanssa tehdyn sopimuksen puitteissa.

Pelastuslautakunta esitti kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi ja edelleen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vahvistettavaksi ehdotuksen Helsingin pelastustoimen alueen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman käyttö- ja hankintakustannusten tarkistamisesta vuosille 2017 - 2021 seuraavasti:

Helsingin pelastustoimen alueen öljyntorjuntasuunnitelman mukaiset käyttömenot 2017 - 2021:

Käyttötalousosan toimintamenot / toimintatuotot vaihtelevat vuosittain öljyvahinkojen määrästä ja vahinkojen laajuuksista riippuen. Nettokustannusten osuus sisältää päätoimisen öljyntorjuntahenkilöstön palkat sivukuluineen.

Helsingin öljyntorjuntakaluston investoinnit 2017 -2021:

Tarkempi erittely on liitteessä Öljyntorjuntasuunnitelman tarkistus 2017 - 2021.

Edelleen pelastuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Helsingin pelastustoimen alueen öljyntorjuntaorganisaatioon liitetään vapaaehtoisjärjestöt Huoltoviirikkö ja HSK Vattuniemi sekä yritykset Karhusaaren venesatama (Winberg & Winberg), Suomen Vesityö Oy, Merityö Oy, Rysäkari Oy, Meritaito Oy ja Harjanti Oy.

Lisäksi Helsingin pelastustoimen alue saa muilta viranomaisilta virka-apua jäissä tapahtuvaan öljyntorjuntaan ja kaluston helikopterikuljetuksiin.

Esityksen perustelut

Helsingin kaupungin öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma alkaen vuodesta 2005 on vahvistettu 30.1.2006. Suunnitelma on laadittu yleisellä tasolla ja on voimassa toistaiseksi. Suunnitelma on tarpeen uusia vain, mikäli öljyntorjunnan järjestämisvastuita tai organisaatiota yleisellä tasolla oleellisesti muutetaan.

Öljyntorjuntasuunnitelman käyttö- ja hankintakustannukset 2009 – 2013 osien päivitykset on vahvistettu 9.6.2009.

Öljyntorjuntasuunnitelman käyttö- ja hankintakustannukset 2013 – 2017 osien päivitykset on vahvistettu 17.6.2014.

Suunnitelman käyttö- ja hankintakustannuksia koskevat osat tarkistetaan joka neljäs vuosi. Tarkistukset esitetään aina viideltä vuodelta siten, että tarkistus koskee myös edellisen vahvistetun viisivuotisjakson (5) viimeistä käyttö- ja hankintavuotta. Tarkistettavat osat ovat käyttö- ja torjuntakustannukset ja hankittava öljyntorjuntakalusto. Öljyntorjunnan hankittavasta kalustosta on laadittava luettelo. Käyttö-, torjunta- ja hankintakustannuksista esitetään viiden vuoden yhteenveto. Lisäksi päivitetään luettelot olemassa olevasta öljyntorjuntakalustosta.

Kyseisten kohtien lisäksi on esitettävä Öljyntorjunta-asetuksen 27.3.2014/249 2 § 3 c kohdan suunnitelma koulutuksen ja harjoitusten järjestämisestä, e - kohdan selvitys öljyntorjuntakaluston säilyttämiseen tarkoitetuista varastoista ja suunnitelma uuden varaston rakentamisesta sekä f - kohdan suunnitelma öljyisen jätteen kokonaiskäsittelystä.

Pelastuslautakunnan esitys Helsingin pelastustoimen alueen öljyntorjuntasuunnitelman tarkistetuista käyttö- ja hankintakustannuksista vuosille 2017 – 2021 toimitetaan kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi, jonka jälkeen nämä saatetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) vahvistettavaksi. Yli 85.000 € (sis. alv) yksittäiset hankinnat edellyttävät Öljysuojarahaston ennakkohyväksynnän.

Pelastuslaitokselle vuoden 2005 alusta keskitetty, Helsingin kaupungin öljyvahinkojen torjunnan talouden hoito on ollut mahdollista hoitaa suunnitelman mukaisesti pelastuslaitokselle osoitetulla talousarviomäärärahoilla (käyttötalousosa ja investointien talousarviokohta 8090605 öljyntorjunnan kalustoinvestoinnit). Budjetin toteutumista tulee seurata ja raportoida sekä käyttömenojen että investointien osalta erikseen säännöllisesti öljyntorjunnan budjetin esittämässä laajuudessa. Pelastuslaitos toimii öljyntorjuntainvestointien ja – koulutuksen rahoittajana yhdeksälle (9) kaupungin virastolle.

Käyttötalousosaan on budjetoitu tulopuolelle öljyvahinkojen torjunnan kustannuksista vahinkojen aiheuttajilta saadut korvaukset, sekä öljyntorjunnan vuosittaisista ylläpitokustannuksista saadut käyttömenokorvaukset Öljysuojarahastolta. Menopuolelle on budjetoitu koko kaupungin keskitetyn öljyntorjuntatoiminnan hoitamiseksi tarvittavien henkilöresurssien edellyttämät päätoimisen öljyntorjuntamestarin ja kalustomestarin virat sekä öljyntorjunta-assistentin toimen (3 vakanssia) henkilöstömenot, öljyntorjuntakaluston korjaus- ja kunnossapitokustannukset, öljyntorjuntamateriaalien, -tarvikkeiden ja -imeytysaineiden hankintamenot sekä kaikkien öljyntorjuntavastuuvirastojen öljyntorjuntaan koulutettavan henkilöstön koulutus- ja harjoituskulut.

Yleiset perustelut öljyntorjuntavalmiuden ylläpidolle

Öljyvahinkojen torjuntalain (29.12.2009/1673) 7 §:ssä määritellään alueen pelastustoimen tehtävät öljyvahinkojen torjunnassa. Sen mukaan alueen pelastustoimi vastaa maa-alueen öljyvahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnasta alueellaan. Se ohjaa myös öljyvahinkojen torjuntaan varautumista alueellaan. Alueen pelastustoimen pelastusviranomainen on öljyntorjuntalaissa tarkoitettu torjuntaviranomainen (10 §, kohta 4).

Useitten kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan alusonnettomuuksien riski on erityisen korkea Helsingin edustalla, missä Helsinki – Tallinna – välinen matkustajaliikenne risteää Suomenlahden rahtiliikenteen kanssa. Suomenlahti on merkittävä kuljetusreitti Venäjältä Länsi-Eurooppaan. Lukujen valossa tarkasteltuna Suomenlahden öljynkuljetusten volyymi on ylittänyt Persianlahden kuljetusten tason (160 miljoonaa tonnia v. 2011 alkaen). Arvio vuoden 2017 kuljetusmäärästä on 160 miljoonaa tonnia (SYKE).

Käyttötalousmenojen taso pysyy ennallaan

Helsingin pelastustoimen alueen öljyntorjuntavalmiuden ylläpidon kustannuskehitys on pysynyt ennallaan ja sen ei arvioida nousevan tulevalla suunnitelmakaudella koska venekalustojen uusinnoista aiheutuvat korjaussäästöt kompensoivat varastokulujen nousun.

Tulevalla suunnitelmakaudella käyttötalouden taso on 626 000 euroa / vuosi. Öljysuojarahaston korvausprosentti käyttökustannuksista pysyy 85 %:n tasolla, jolloin Helsingin kaupungin nettokustannukseksi jää
15 %.

Koulutusmäärärahan taso pysyy ennallaan

Suunnitelmakauden koulutuksen painopiste on ylläpitää Helsinki konsernin 800 peruskoulutetun henkilön osaamisen taso sekä em. henkilöistä edelleen erikoiskoulutetun 230 henkilön osaamisen taso. Uusien kalustojärjestelmien osalta annetaan peruskoulutus.

Vuoden 2017 aikana saadaan uusien öljyntorjuntakouluttajien peruskoulutus suoritettua loppuun.

Koulutukseen on varattu 200.000 € vuodessa. kokonaismäärään sisältyy merenkulun osuutta 50.000 €. Tästä on varattu 20.000 € merenkulkuoppilaitoksen peruskursseja merenkulun kansi- ja konepäällystön henkilöstömäärän ylläpitämiseksi. Pelastuslaitoksen oman merenkulun perustason ylläpitoon on varattu 20.000 €, joka sisältää mm. vuosittaisen tasokokeen.

Öljyntorjunnan investoinnit

Investointien taso on 2,1 miljoonaa / vuosi. Öljysuojarahaston korvausprosentti investoinneista pysyy 85 %:n tasolla, jolloin Helsingin kaupungin nettokustannukseksi jää 15 %. Suunnitelmakaudella investointien pääsuunta muuttuu uudishankinnoista valmiutta ylläpitäviin hankkeisiin.

Venekaluston hankkiminen kohdistuu F – luokan veneiden osalta korvaaviksi hankkeiksi, joilla uusitaan Pelastuslaitoksen Merisataman (15 m F - luokka) ja Suomenlinnan (13 m E - luokka) suurinta venekalustoa, niiden saavuttaessa 25 ja 20 vuoden uusintaiän. Lisäksi uusitaan Helsingin Satama Oy:n 35 vuotta vanha Saukko.

Veneitä kierrätetään virastojen välillä siten, että eri veneiden käyttötunnit tasoittuvat suunnitelmakauden aikana.

Pelastuslaitoksen veneiden ja venemiehistöjen ankkuroinnin säänkestävyyttä ja kapasiteettia nostetaan hankkimalla kaksi D – luokan öljyntorjuntavenettä.

Öljynkeräyksen kalustollinen puute, merellä käytettävissä oleva hinattava säiliökapasiteetti investoidaan minimitasolle.

Torjuntapuomien hankintamäärät eivät lisäänny.

Torjuntapuomien varastoimiseksi ja Itä – Helsingin merellisen öljyntorjuntavalmiuden kalustovalmiuden saavuttamiseksi sekä meriaseman rakennuksen perustamiseksi, rakennetaan Ruusuniemeen öljyntorjuntavarasto.

Lisäykset Helsinki - konsernin alusöljyvahinkojen torjuntajoukkoihin

Helsingin pelastustoimen alueen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmaan kuuluvat virastot ovat pelastuslaitos, liikuntavirasto, Stara, Helsingin Satama Oy, HSY – Vesi, Helsingin Energia sekä ympäristökeskus, nuorisoasiainkeskus ja Korkeasaaren eläintarha.

Konsernin sisältä saadaan uusina operatiivisina kumppaneina tarvittaessa venekalustoa kaupunginkansliasta ja sosiaali- ja terveysvirastosta sekä ympäristökeskuksesta.

Muiden viranomaisten kalustoa, joista on sovittu tai ilmoitettu, ovat Merivoimien miinalautat talviöljynkeräykseen sekä mahdollisuudet tarvittaessa saada käyttöön Maavoimien ja Rajavartiolaitoksen helikopterikalustoa kuljetuksiin merelle.

Vapaaehtoisjärjestönä liitetään jo kahdeksan vuotta Helsingin öljyntorjuntajoukkojen huoltoa harjoitellut ja isoihin harjoituksiin osallistunut Huoltoviirikkö, jonka toimintaa varten on perustettu yhdistys N.O.S.R.U. ry (Naval Oil Spil Responce Unit). Maalla tapahtuvien suurempien öljyvahinkojen torjuntaan selvitetään mahdollisuus käyttää VAPEPA –järjestelmän kautta organisoitavia torjuntajoukkoja, VAPEPA on mukana Helsingin pelastuspalvelujärjestelmässä.

Tärkeänä huoltotukikohtana liitetään suunnitelmaan HSK Vattuniemi, jonka kanssa on tehty kirjallinen sopimus vuonna 2012.

Uusina Helsingissä toimivina yrityksinä organisaatioon liitetään Karhusaaren venesatama (Winberg & Winberg Ab), Karhusaaren lautta- ja venekalustoa, Suomen Vesityö Oy:n hinaajia, lauttoja, ruoppaajia, Merityö Oy:n lautta, Rysäkari Oy:n lautta sekä Meritaito Oy:n lauttoja ja veneitä.

Helsingin pelastustoimen alue saa muilta viranomaisilta virka-apua jäissä tapahtuvaan öljyntorjuntaan ja kaluston helikopterikuljetuksiin.