Asemakaavan muutos 12494, Lauttasaari, tontti 31131/4, Melkonkatu 22

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee kolmea Lauttasaaren Vattuniemessä sijaitsevaa tonttia, 31136/1, 31131/4 ja 31120/2.

Osoitteessa Melkonkatu 7 tavoitteena on mahdollistaa uuden kahdeksankerroksisen asuinkerrostalon rakentaminen tontille, jolla sijaitsee tällä hetkellä kaksi seitsemänkerroksista asuinkerrostaloa ja maanpäällinen pysäköintialue. Voimassa olevassa asemakaavassa (1994) tontti on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Tontin 31136/1 pinta-ala on 4 613 m². Kaavaratkaisun myötä tontin kerrosala kasvaa 3 234 k-m². Tontin rakennusoikeudeksi tulee uuden asuinkerrostalon osalta 3 230 k-m² ja olemassa olevien talojen osalta, kultakin 2 770 k-m². Tonttitehokkuus tulee olemaan e=1,9. Autopaikat, 60 kpl, sijaitsevat kaksitasoisessa pysäköintitilassa pihakannen alla, maantasossa ja olemassa olevien asuinrakennusten autotalleissa. Asukasmäärä lisääntyy n. 80 henkilöllä.

Osoitteessa Melkonkatu 22 tavoitteena on mahdollistaa vuonna 1985 valmistuneen neljäkerroksinen liike- ja toimistotalon käyttötarkoituksen muuttaminen asunnoiksi, hoivakodiksi ja päiväkodin tiloiksi ja vähäisessä määrin toimisto- ja liiketilaksi. Voimassa olevassa asemakaavassa (1982) tontti on määritelty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Maankäyttöjohtaja hyväksyi tonttia koskevan poikkeamishakemuksen vuonna 2017. Tontin käyttötarkoitus ja rakennusoikeus tullaan asemakaavassa määrittelemään poikkeamispäätöksellä toteutetun mukaiseksi. Tontista tulee ALP, asuin-, liike-, toimisto- ja palvelurakennusten korttelialuetta. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on neljä ja Melkonkadun puoleisessa rakennuksen osassa viisi. Tontin 31131/4 pinta-ala on 5 286 m². Kaavaratkaisun myötä tontin kerrosala kasvaa 864 k-m². Tontin rakennusoikeudeksi tulee 9 850 k-m², josta 8 970 k-m² on asumista ja 880 k-m² toimi- ja liiketiloja. Tonttitehokkuus tulee olemaan e=1,9. Autopaikat, 61 kpl, sijaitsevat pysäköintihallissa pihakannen alla ja maantasossa. Asukasmäärä lisääntyi n. 215 asukkaalla.

Osoitteessa Särkiniementie 5 tavoitteena on mahdollistaa viisikerroksisen toimistotalon käyttötarkoituksen muuttaminen asunnoiksi. Lisäksi rakennukseen voidaan sijoittaa palveluasumista. Voimassa olevassa asemakaavassa (1985) tontti on määritelty teollisuus- ja varastoalueen korttelialueeksi (T). Tontista tulee AK-korttelialuetta. Rakennusta korotetaan osin yhdellä lisäkerroksella ja madalletaan sen länsisiipeä neljällä kerroksella asuntojen valoisuuden ja viihtyisyyden lisäämiseksi. Tontin 31120/2 pinta-ala on 4 498 m2. Kaavaratkaisun myötä tontin kaavan sallima kerrosala pienenee 1 105 k-m², mutta asuinkerrosala kasvaa 10 140 k-m². Suunniteltu asuinkerrostalo on 160 k-m² pienempi kuin nykyinen toimistorakennus. Tontin rakennusoikeudeksi tulee 10 140 k-m² ja tonttitehokkuudeksi e=2,3. Tontilla olevasta rakennuksen rungosta tullaan hyödyntämään rakentamisessa vähintään 75 %. Autopaikat, 69 kpl, sijaitsevat pysäköintitilassa pihakannen alla. Asukasmäärä lisääntyy n. 255 henkilöllä.

Asemakaavan muutosalueeseen kuuluvien tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 14 397 m². Asemakaavan muutos tuottaa kaavoitettua uutta asuinkerrosalaa 22 344 k-m². Kaavan mukainen toimitilan määrä tonteilla vähenee 18 405 k-m².

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että se edistää asuntotuotantoa ja kaupungin kestävää kasvua. Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian tavoitteita uudistamalla ja täydentämällä olemassa olevaa rakennettua ympäristöä kestävästi huomioiden alueen erityispiirteet.

Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Vattuniemen alueen rakennuskanta on vaihtelevaa. Aluetta on rakennettu 1950-luvulta lähtien ja siellä sijaitsee toimisto-, teollisuus- ja asuinrakennuksia. Vattuniemen asuinkerrostalokanta on vanhenemassa eteläisellä ja läntisellä alueella. Kiinteistöissä harkitaan rakennuksissa tehtävien perusparannusten yhteydessä toteutettavia rakennusten korotuksia ja tonttien täydennysrakentamista. Asuinrakennusten osuus Vattuniemen alueella on 2000-luvulla vähitellen kasvanut ja toimistotilojen osuus puolestaan vähentynyt. Toimitilojen kysyntä on viime vuosien ajan ollut vähäistä, ja kiinteistöjen omistajat ovat hakeneet runsaasti asemakaavan muutoksia toimitilatonttien muuttamiseksi asuinkäyttöön erityisesti Vattuniemen keskiosissa.

Tontilla 31136/1 osoitteessa Melkonkatu 7 on voimassa asemakaava vuodelta 1994 jossa tontti on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Korkein sallittu kerrosluku on VI. Rakennusoikeutta tontilla on 5 536 k-m². Tontin rakennustehokkuus on e=1,2. Tontilla sijaitsee kaksi vuonna 1977 valmistunutta seitsemänkerroksista asuinkerrostaloa. Nykyisin voimassa olevassa asemakaavassa olemassa olevat rakennukset on merkitty kuusikerroksisiksi, koska asemakaavojen laatimisen aikaan maanpäällistä kellarikerrosta ei tulkittu kerrokseksi. Pysäköinti on sijoitettu maanpäälliselle paikoitusalueelle ja maantasokerroksen autotalleihin. Rakennuksissa on kuusi asuinkerrosta ja maanpäällinen kerros, joka sisältää autotallien lisäksi saunaosaston, uima-altaan ja varastotilaa. Väestönsuoja ja irtaimistovarastot sijaitsevat kellarikerroksessa. Kerrostalojen julkisivut ovat pesubetonipintaisia ja niissä on tasakatto. Tontin reunoilla on täysikasvuisia puita. Tontti sijaitsee Melkonkadulla, jonka rakennukset ovat eri vuosikymmeniltä 1950-luvulta 2010-luvulle. Kadun varren asuinkerrostalot ovat pääosin 8-kerroksisia.

Tontilla 31131/4 osoitteessa Melkonkatu 22 on voimassa asemakaava vuodelta 1982 jossa tontti on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Korkein sallittu kerrosluku on IV. Rakennusoikeutta tontilla on 8 986 k-m². Kaavassa on tontin eteläreunaan merkitty alueen osa yleiselle jalankululle. Tontin rakennustehokkuus on e=1,7. Tontilla sijaitsee vuonna 1985 valmistunut neljäkerroksinen liike- ja toimistotalo, jonka autopaikat ovat kellarikerroksessa. Rakennuksen käyttötarkoituksen muutos hyväksyttiin maankäyttöjohtajan päätöksellä 26.9.2017. Toimistorakennus muutettiin asunnoiksi, hoivakodiksi ja päiväkodin tiloiksi ja vähäisessä määrin toimisto- ja liiketilaksi. Rakennuksen katolla, viidennessä kerroksessa sijaitseva toimistotalon saunaosasto muutettiin asunnoiksi. Rakennuksessa on 81 asuntoa, 61-paikkainen hoivakoti, päiväkoti, ruokala sekä toimisto. Rakennuksen julkisivut ovat tiililaattaa ja siinä on tasakatto. IV-konehuoneet sijaitsevat rakennuksen katolla. Tontti sijaitsee Melkonkadulla, jonka rakennukset ovat eri vuosikymmeniltä 1950-luvulta 2010-luvulle. Kadun asuinkerrostalot ovat pääosin 8-kerroksisia.

Tontilla 31120/2 osoitteessa Särkiniementie 5 on voimassa asemakaava vuodelta 1985 jossa tontti on merkitty teollisuus- ja varastoalueen korttelialueeksi (T) Rakennusoikeutta tontilla on 11 245 k-m². Tontin rakennustehokkuus on e=2,5. Tontilla sijaitsee vuonna 1955 valmistunut viisikerroksinen, Lauttasaaren pienteollisuustalo, jossa sijaitsee varastoja, autotalleja, työhuoneita ja toimistotiloja, keittiö-, apu- ja ruokailutiloja sekä asunto, yhteensä 10 300 k-m². Rakennuksessa on tehty sisäisiä huonejärjestelyitä ja teknisiä parannuksia, mutta ulkoisesti rakennus on pysynyt hyvin samanlaisena yli 60 vuotta. Pysäköinti on sijoitettu pihamaalle, rakennuksen eteläpuolelle ja maantasokerroksen autotalleihin. Rakennuksen julkisivut ovat kalkkihiekkatiiltä ja rakennuksessa on pulpettikatto. Tontti sijaitsee Särkiniementiellä, jonka rakennukset ovat eri vuosikymmeniltä 1950-luvulta 2010-luvulle. Kadun asuinkerrostalot ovat pääosin 7-kerroksisia.

Tontit ovat yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty hakemusten johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijoiden kanssa.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia.

Asemakaavamuutos nostaa alueen arvoa. Kaupunki saa yksityisessä omistuksessa olevien tonttien osalta maankäyttökorvauksia. Maankäyttökorvauksista sovitaan maanomistajan kanssa käytävissä maapoliittisissa neuvotteluissa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:

• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, kaupunginmuseo
• sosiaali- ja terveystoimiala

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat Melkonkatu 7 tontin rakennusalan ja -oikeuden määrittelyn niillä ehdoin, että piha-alueiden vehreys ja tontin vapaa vyöhyke ovat riittävät. Melkonkadun varren nykyinen vehreä ilme tulee säilyä ja varmistaa tämä riittävillä, myös puita koskevilla istutusmääräyksillä. Muutoin kerrostalon rakentamista puolletaan.

Osoitteessa Melkonkatu 22 kannanotot kohdistuivat tontin eteläreunalla sijaitseviin käytössä oleviin yleisiin vesihuoltolinjoihin, joita varten asemakaavassa tulee olla vähintään 6 metriä leveä johtokuja. Asemakaavanmuutos ei edellytä vesihuollon lisärakentamista. Kaupunginmuseo puoltaa olemassa olevan rakennuksen säilyttämistä.

Osoitteessa Särkiniementie 5 kannanotot kohdistuivat paikallishistoriallisiin arvoihin ja niiden huomioimiseen. Kaupunginmuseo piti tärkeänä ja positiivisena, että tonttia on lähdetty kehittämään olevan rakennuskannan antavista lähtökohdista. Suunnitelmissa esitettyjä kerroslukuja pidettiin mahdollisina. Rakennuksen uusia parvekkeita pidettiin kiinnostavina, mutta samalla rakennuksen alkuperäistä arkkitehtuuria voimakkaasti muokkaavina. Huomautettiin, että Särkiniementien suuntainen julkisivu tulee säilyttää alkuperäisen nauhamaisen jäsentelynsä.

Yleisesti pidettiin positiivisena asiana Vattuniemen rakennetun kulttuuriperinnön ja kestävän kehityksen näkökulmasta, että tonttien suunnittelun lähtökohtina olivat olemassa olevan rakennuskannan säilyminen joko kokonaan tai pääsääntöisesti. Huomautettiin, että Melkonkatu 7 ja Särkiniementie 5 tonteilla tulee huomioida nykyisillä tonteilla sijaitsevien rakennusten ominaisluonne, joihin uudisrakennus tai uudistus sovitetaan. Ympäristöön tulisi täydentämisellä tai muutoksella tuoda lisäarvoa, joka tukee tai korostaa paikan parhaita ominaisuuksia. Mainittiin myös, että kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta asemakaavamuutoksen tavoitteena on, että tonteilla sijaitsevat rakennukset edustavat Vattuniemen rakentamisen moninaista historiaa.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä siten, että Melkonkatu 7 tontin suunnitteilla oleva asuinkerrostalo tulee noudattamaan tehokkuudellaan Vattuniemen suunnitteluperiaatteita. Rakennus asemoidaan tontille niin, että tarvittavat turvaetäisyydet naapurirakennuksiin sekä mahdollisimman viihtyisä pihatila toteutuu. Tontilla on tarkoitus säilyttää olemassa olevaa puustoa niin paljon kuin mahdollista. Uuden rakennuksen ympäristöä täydennysistutetaan. Melkonkatu 22 tontilla lisätään kaavaan johtokuja. Särkiniementie 5 kadun puoleinen julkisivun suunnittelussa tullaan huomioimaan alkuperäisen rakennuksen arkkitehtoninen luonne ja rakennuksen nauhamainen ikkuna-aukotus tulee säilymään.

Kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta saatiin seuraavilta asiantuntijaviranomaisilta:

• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, kaupunginmuseo

Mielipiteet

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat rakennusten korkeuteen ja massoitteluun, rakennusten sijaintiin tontilla, piha-alueisiin ja luontoon, kaupunkikuvaan ja arkkitehtuuriin, liikenteeseen, pysäköintipaikkoihin ja katujen ylläpitoon sekä rakentamisesta aiheutuviin purkamis- ja rakentamistöihin.

Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että rakennusten korkeutta ja massoittelua on tutkittu varjoisuustarkastelun avulla. Melkonkatu 7 suunnitteilla olevaa rakennuksen ilmastointikonehuone muutetaan suunnitelmissa niin, että se poistetaan vesikaton yläpuolelta ja sijoitetaan rakennuksen runkoon. Tavoite on, että tonteilla säilyy mahdollisimman paljon olemassa olevaa puustoa ja kasvillisuutta. Uudisrakennusten ympäristöä täydennysistutetaan. Kaavassa määrätään tonttien istuttamisesta ja tonttien vihertehokkuudesta viherkertoimen avulla, jonka kautta voidaan edistää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta, vihersuunnittelun laatutasoa sekä ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista koskevia tavoitteita. Rakennusten arkkitehtonisessa ja kaupunkikuvallisessa ilmeessä huomioidaan alueen rakennetun ympäristön ajallinen kerrostuma ja uudisrakennukset sovitetaan ympäristöönsä mahdollisimman hienovaraisesti. Liikenneratkaisuissa huomioidaan turvallisuustekijät. Kohteiden autopaikoitusta on tarkastelu kokonaisuutena huomioiden oleva rakentamisen ja suunnitellun uudisrakentamisen määrä.

Kirjallisia mielipiteitä saapui 16 kpl, puheluita 1 kpl.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §) 1.8.–30.8.2022

Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotuksesta tehtiin 6 muistutusta.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat osoitteessa Melkonkatu 7:ään suunnitteilla olevan asuinkerrostalon korkeuteen, sijaintiin ja varjostavuuteen, hankkeen laillisuuteen ja ihmisten elinympäristön vaikutuksiin, viheralueisiin ja leikkipaikkoihin, kaupunkikuvaan ja rakennusoikeuteen sekä autopaikoitukseen. Muistutuksissa vastustettiin uudisrakentamisen sijoittamista tontille.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat vesihuoltoon sekä osoitteessa Särkiniementie 5 suunnitteilla olevan asuinkerrostalon julkisivuihin ja muuntamoon.

Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:

• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, kaupunginmuseo

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, kirjeistä ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen sähköpostilla.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Jatkotoimenpiteet

Kaava-alueeseen tai sen osaan liittyy maankäyttösopimusmenettely, joka tulee saattaa päätökseen ennen kaavan hyväksymistä.

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on pyydetty lähettämään tieto.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 26.8.2022

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 11.2.2022

Päätös tullut nähtäväksi 07.12.2022

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan 649, 650, 651, 652, 653, 654, 655, 656, 657, 658, 659, 660, 661 ja 665 §:t.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 654 (Kustannusten osalta:) ja 656 (Kustannusten osalta: ) §:t.

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.