Valtuutettu Sanna Vesikansan toivomusponsi lapsikohtaisesta budjetoinnista kaupunkistrategian valmistelussa

Opetuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Peruskoulujen nykyiset määrärahojen laskentaperiaatteet perustuvat opetuksen resursseja lukuun ottamatta arvioituihin todellisiin kustannuksiin (vuokrat, tukipalvelut), oppilasmäärästä riippuviin resursseihin ja joiltain osin tarveharkintaan. Poikkeuksena ovat kuitenkin olleet opetuslautakunnan päättämät peruskoulujen tuntikehyskaavat, sekä positiivisen diskriminaation määrärahojen laskentaperiaatteet. Tuntikehyskaavat tuottavat pääsääntöisesti koulun oppilasmäärään ja joiltain osin opetusryhmien määrään (esim. luokkamuotoinen erityisopetus, valmistava opetus, esi- ja lisäopetus) pohjautuvan laskennallisen tuntimäärän opetukseen ja koulunkäyntiavustajiin. Nämä eurotetaan osaksi peruskoulujen kokonaisbudjettikehyksiä koulukohtaisilla tuntihinnoilla, jotka perustuvat edellisen vuoden toteutuneisiin tuntihintoihin.

Opetusvirasto on valmistellut opetuslautakunnan päätettäväksi uudistetut periaatteet. Opetuslautakunta käsitteli niitä 14.2.2017 kokouksessaan ja päätti palauttaa ne uudelleen valmisteltavaksi. Opetuslautakunta käsittelee uutta esitystä kokouksessaan 25.4.2017.

Uusia laskentaperiaatteita on valmisteltu yhteistyössä viraston hallinnon, rehtoreiden sekä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Laskentaperiaatteet on käyty läpi sekä suomen- että ruotsinkielisten rehtoreiden kanssa helmikuussa 2017 järjestetyissä tilaisuuksissa.

Opetuslautakunnan päättämiä positiivisen diskriminaation periaatteisiin ei esitetä muutoksia. Myöskään virastossa määriteltäviä muita laskentaperiaatteita (vuokrat, tukipalvelut, aine- ja tarvikemäärärahat, harkintaan perustuvat määrärahat) ei ole tarkoitus muuttaa.

Rahoitusperiaatteita esitetään muutettavaksi nyt tuntikehyskaavoilla laskettavien opetuksen ja avustuksen resurssien osalta. Ne lasketaan esityksen mukaan jatkossa pääosin euroa/oppilas eli euroa/lapsi-periaatteella. Esitykseen sisältyy oppilasmäärästä riippumaton koulukohtainen perusmääräraha, joka turvaa oppilasmäärältään pienille kouluille suhteellisesti suuremman resurssin kuin oppilasmäärältään suurille kouluille. Budjeteissa huomioidaan esityksen mukaan myös koulujen väliset erot henkilöstörakenteessa.

Varhaiskasvatuksen osalta tarpeet muuttaa budjetointiperiaatteita on perusteltua selvittää kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toiminnan käynnistymisen jälkeen kokonaisuutena (sekä suomen- että ruotsinkielinen varhaiskasvatus).