Vahingonkorvaus, puun kaatuminen räystään päälle 27.3.2017 Joonaksenkuja 8, Pitäjänmäki

Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö päätti hyväksyä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen seuraavasti: Hakijalle korvataan kohtuulliseksi katsotut 2 833,00 euroa. Enemmät vaatimukset hylätään näytön puuttuessa.

Hakija on 3.5.2017 esittänyt kaupungille vielä erittelemättömän vahingonkorvausvaatimuksen kaupungin puistosta myrskyn johdosta 27.3.2017 kaatuneen puun aiheuttamasta vahingosta hakijan kiinteistölle ja siihen liittyvistä kuluista. Hakija on 1.11.2019 toimittanut Helsingin kaupungin kirjaamoon laskun, jonka summa on yhteensä 5 672,43 euroa.

Hakijan 3.5.2017 esittämän vaatimuksen johdosta on pyydetty selvitys alueen ylläpidosta vastaavalta luonnonhoitoyksiköltä, joka oli käynyt tarkastamassa puun aiheuttaman tilanteen vahingon tapahduttua. Saadun selvityksen mukaan hakijan tontti rajoittuu asemakaavoitettuun viheralueeseen, joka on luokiteltu C1 lähimetsäksi. Kyseinen puu on kaatunut kallioilta kovan tuulen ja myrskyn johdosta hakijan kiinteistön räystään päälle aiheuttaen vahinkoa. Kaatunut puu on ollut pystyssä ollut lahopuu.

Lähimetsää, hoitoluokitukseltaan C1, ylläpidetään vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa painottaen metsän elinvoimaisuutta, viihtyisyyttä, turvallisuutta, suoja-arvoja ja maisemaa. Hakkuu- ja raivaustähteiden keruu ovat osa lähimetsän hoitoa. Pieniä monimuotoisuuskohteita ja tiheikköjä voi esiintyä. Ylläpitokerrat toistuvat muutaman vuoden välein, yleensä 3-5 vuoden välein.

Luonnonhoitoyksikön mukaan vahingon jälkeen käytäessä paikalla, ei kiinteistön edustaja ole ollut tavattavissa tai paikalla. Vahinkopaikka on rajautunut kalliomaisemaan, jonka korkeus on nouseva hakijan kiinteistöön nähden. Mikäli kaatuneen puun pois korjaamiseen tarvitaan apua, kaupungin luonnonhoitoyksikkö sitä pyydettäessä tarjoaa.

Kaupungin alueidenkäytön tarkastaja on käynyt vahinkopaikalla 10.5.2017 korvausvaatimuksen johdosta. Tässä yhteydessä on selvinnyt, että hakija varastoi pinoja myös kaupungin puoleisella alueella.

Pelkkä vahinkotapatuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kunnossapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Vahinkopaikalla on ollut useampia huonokuntoisia puita eikä siellä ole tehty hoitotoimenpiteitä useampaan vuoteen. Kaupunki katsoo olevansa asiassa korvausvelvollinen.

Vahingonkärsijällä on näyttövelvollisuus tapahtuneesta vahingosta ja vahingon määrästä.

Hakijalta on pyydetty kuvia vahingoista asian tutkimiseksi ja vahinkojen todentamiseksi. Hakija on toimittanut kuvia alhaalta päin katon suuntaan sekä kuvia huonokuntoisesta katosta. Hakija on esittänyt oman insinööritoimistonsa laskun lisäksi tositteet tarvikkeista ja lautasantennin korjauksesta. Muuta selvitystä ei vahingoista ole toimitettu.

Hakija ei ole tarjonnut kaupungille mahdollisuutta arvioida vahinkoa, sen määrää ja vahingon vaatimia toimenpiteitä tai korjata tai korjauttaa vahinkoa.

Hakijan toimittamassa laskussa mainitaan kaavelit, joiden vahingoittumista ei ole näytetty ennen laskun toimittamista. Myöskään työmiehistä tai -tunneista ei ole näyttöä. Mikäli vahingonkorvausta haetaan oman työn osuudesta, pidätetään siitä ennakkoveron osuus, kuten työstä normaalia vastiketta korvattaessa.

Edellisten perusteella, koska vahingosta ja sen aiheuttamista toimenpiteistä ei ole esitetty riittävää selvitystä, kaupunki katsoo kohtuulliseksi korvata puolet hakijan toimittaman laskun summasta.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 § 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki 169 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57