Sosiaali- ja terveystoimialan viranhaltijoiden päätösvalta sosiaali- ja terveystoimialan hallinnassa olevien tilojen ja laitteiden vuokralle antamisessa
Päätös
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, että sosiaali- ja terveystoimialan hallinnassa olevien tilojen ja laitteiden vuokralle antamisesta ja muusta käyttöön luovuttamisesta sosiaali- ja terveystoimialan hallintaoikeuden puitteissa enintään kymmenen vuoden määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi, mikäli vuokrasuhteen irtisanomisaika on sovittu enintään kuudeksi kuukaudeksi, päättää:
- toimialajohtaja enintään 5 000 000 euroon saakka
- hallintojohtaja enintään 2 000 000 euroon saakka
- yksikkötason (organisaatiotaso 4) virassa oleva esimies yksikköön kuuluvien toimitilojen tilapäisen eli kertaluonteisen ja lyhytaikaisen käytön osalta
- lastensuojelun sosiaalityön päällikkö vuokralle antamisesta lastensuojelussa toimivien perhehoitajien vuokra-asuntojen ja jälkihuollossa olevien nuorten itsenäistymiseen tarkoitettujen asuntojen osalta. Lastensuojelun sosiaalityön päällikkö myös solmii edellä mainittujen vuokrasopimukset.
- lastensuojelupalvelujen päällikkö vuokralle antamisesta lastensuojelussa toimivien vastaanottoperhetoiminnan perhehoitajien vuokra-asuntojen osalta. Lastensuojelupalvelujen päällikkö myös solmii edellä mainittujen vuokrasopimukset.
Samalla sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, että sosiaali- ja terveystoimialan erityisasunnoista perittävistä vuokrista päättää toimialajohtaja ja että toimialan perimien vuokrien määrät tulee tarkastaa vuosittain.
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti myös hyväksyä seuraavat tilojen ja laitteiden vuokraamisen tai muuhun käyttöön luovuttamisen periaatteet:
1. Vapaat tilat luovutetaan takaisin kaupunkiympäristön tai muun kiinteistön omistajan hallittaviksi, mikäli niitä ei ole tarpeen käyttää sosiaali- ja terveystoimialan omassa toiminnassa.
2. Mikäli tiloja ei tilojen vuokraamisessa kaupunkiympäristön toimialalla noudatettavina olevien menettelyjen vuoksi voida luovuttaa kaupunkiympäristön toimialan hallintaan, eikä sosiaali- ja terveystoimiala tarvitse tiloja omaan käyttöönsä, voi sosiaali- ja terveystoimiala vuokrata tilat väliaikaisesti ulkopuoliselle vuokralaiselle.
3. Tilojen ja laitteiden käytöstä peritään pääsääntöisesti vähintään sama vuokra, minkä sosiaali- ja terveystoimiala joutuu maksamaan kaupunkiympäristön toimialalle tai kiinteistön omistajalle lisättynä sosiaali- ja terveystoimialan hallinnointikustannuksilla.
4. Yli vuodeksi käyttöön luovutettaessa voidaan sopia enintään kuuden kuukauden pituisesta irtisanomisajasta.
5. Luovutuksesta on tehtävä kirjallinen sopimus.
6. Toimitilojen tilapäinen ulkopuolinen käyttö ei saa haitata toimialan ja sen alaisten yksiköiden varsinaista toimintaa.
7. Sosiaali- ja terveystoimialan toimitiloja voidaan luovuttaa käyttöön tai vuokrata tilapäisesti toimialan ulkopuolisille toimijoille, kuten toisille toimialoille ja liikelaitoksille, kolmannen sektorin sosiaali- ja terveystoimen julkisille ja yleishyödyllisille järjestöille ja yhdistyksille tai yksityisille toimijoille. Toimitiloja ei luovuteta tai vuokrata sosiaali- ja terveystoimialan kanssa kilpailevaan kaupalliseen toimintaan.
Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta päätti myöntää oikeuden solmia vuokrasopimus asukkaan kanssa joko asianomaisen palvelukokonaisuuden johtajalle tai seuraaville viranhaltijoille:
- Kinaporin monipuolisen palvelukeskuksen johtaja
- Töölön monipuolisen palvelukeskuksen johtaja
- Koskelan monipuolisen palvelukeskuksen johtaja
- Kivelän monipuolisen palvelukeskuksen johtaja
- Myllypuron monipuolisen palvelukeskuksen johtaja
- Roihuvuoren monipuolisen palvelukeskuksen johtaja
- Palvelutalo Rudolfin johtaja
- Kontulan monipuolisen palvelukeskuksen johtaja
- Itäkeskuksen palvelutalon johtaja
- Riistavuoren monipuolisen palvelukeskuksen johtaja
- Kannelmäen palvelutalon johtaja
- Hopeatien palvelutalon johtaja
- Munkkiniemen palvelutalon johtaja
- Kustaankartanon monipuolisen palvelukeskuksen johtaja
- Puistolan palvelutalon johtaja
- Syystien monipuolisen palvelukeskuksen johtaja
- Madetojan palvelutalon johtaja
- Vuorensyrjän palvelutalon johtaja
- Ostopalvelupäällikkö (selvitys, arviointi ja sijoitus).
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Helsingin kaupungin kaupunginvaltuuston 3.5.2017 (§ 206) hyväksymän Helsingin kaupungin hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 6 kohdan mukaan toimialalautakunta omalla toimialallaan päättää ja hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranomainen päättää hallintaoikeutensa puitteissa maa-alueiden, tilojen ja laitteiden vuokralle antamisesta sekä muusta käyttöön luovuttamisesta kerrallaan enintään 10 vuoden ajaksi samoin kuin toistaiseksi, jos vuokrasuhde on sovittu päättyväksi enintään kuuden kuukauden kuluttua irtisanomisesta.
Sosiaali- ja terveystoimialan perimien vuokrien määrät tulee tarkistaa vuosittain. Viranhaltija, jolla on valta päättää vuokralle antamisesta, tulee ottaa huomioon toimialajohtajan määräämät voimassa olevat käyttökorvaukset (vuokra-, hallinnointi- ja ylläpitokustannukset).
Sosiaali- ja terveystoimialan hallinnassa on erinäisiä asuinhuoneistoja, kiinteistöjä sekä tiloja ja laitteita, joiden osalta hallintaoikeuden sopimusperusta on vaihteleva. Sosiaali- ja terveystoimiala ei itse omista tiloja, vaan hallitsee niitä kaupungin sisäisten menettelysäännösten mukaisesti Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan ja sosiaali- ja terveystoimialan välisellä vuokrasopimuksella, jolloin muodollisesti kohteen omistajana tai päävuokralaisena on Helsingin kaupunki. Hallittavat kohteet voivat olla myös esimerkiksi Helsingin kaupungin asunnot Oy:n alueyhtiöiden omistuksessa. Hallittavien tilojen omistajana voi olla myös yksityinen toimija.
Vuokraus ja käyttöoikeuden muu luovutus on mahdollista Helsingin kaupungin hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 6 kohdassa määritellyillä perusteilla riippuen siitä, salliiko hallintaoikeuden perusteena oleva sopimus sopimuskohteen luovuttamisen edelleen. Sopimussuhteissa tulevat sovellettaviksi paitsi sopimusoikeuden yleiset periaatteet myös tapauskohtaisesti esimerkiksi laki liikehuoneiston vuokrauksesta ja laki asuinhuoneiston vuokrauksesta.
Sosiaali- ja terveystoimialalla on keskitetty kaikki tiloihin liittyvät asiat hallinnon tukipalvelujen tilapalvelut -yksikön hallintaan. Tilapalvelut laatii myös ulosvuokrattavien toimitilojen vuokrasopimuksia (esimerkiksi HUS:lle ja Palmia Oy:lle), lukuun ottamatta erityisasuntojen vuokrasopimuksia, jotka laaditaan kullakin palvelukokonaisuudella.
Tilapäinen käyttö
Sosiaali- ja terveystoimialalla on hallinnassaan toimitiloja, joiden vuokraaminen esimerkiksi ulkopuoliseen käyttöön tilapäisesti varsinaista toimintaa häiritsemättä on taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti järkevää.
Tilapäisellä käytöllä tarkoitetaan kertaluonteista ja lyhytkestoista käyttöä. Sosiaali- ja terveystoimialan toimitiloja voidaan luovuttaa käyttöön tai vuokrata tilapäisesti toimialan ulkopuolisille toimijoille, kuten toisille toimialoille ja liikelaitoksille, kolmannen sektorin sosiaali- ja terveystoimen julkisille ja yleishyödyllisille järjestöille ja yhdistyksille tai yksityisille toimijoille. Toimitiloja ei luovuteta tai vuokrata sosiaali- ja terveystoimialan kanssa kilpailevaan kaupalliseen toimintaan.
Sosiaali- ja terveystoimialan organisaatiorakenteet pohjautuvat hallintosääntöön ja toimialan toimintasääntöön siten, että jokaiselle organisaatiotasolle on nimettävissä esimies tai muu vastuuhenkilö.
Sosiaali- ja terveystoimialan organisaatiotasot ovat
- Toimiala
- Palvelukokonaisuus
- Palvelu
- Yksikkö
- Alayksikkö
- Työyksikkö.
Ei ole tarkoituksenmukaista, että tilojen vuokralle antamisesta tai muusta käyttöön luovuttamisesta päätetään palvelukokonaisuuden johtajan tasolla tämän kaltaisessa tilapäiseen käyttöön luovuttamisessa, joista saatavat tulot ovat suhteellisen vähäisiä. Toiminnan asianmukaisen järjestämisen kannalta tilapäiseen käyttöön luovuttamista koskeva päätösvalta on tarkoituksenmukaista antaa virassa olevalle yksikkötason (organisaatiotaso 4) esimiehelle.
Lastensuojelun perhekotitoiminta
Lastensuojelulain (417/2007) 49 §:n 2 momentin mukaan lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshuoltona taikka muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Lastensuojelulain 50 §:n mukaan laitoshuoltoa järjestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla. Perhehoito on ensisijainen keino järjestää lapsen sijaishuolto. Helsingissä lapsen sijaishuoltoa on järjestetty osittain siten, että Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala tarjoaa perhehoitolain (263/2105) mukaisessa toimeksiantosuhteessa olevalle perhehoitajalle vuokra-asunnon (perhekoti), jonne lastensuojelu sijoittaa sijaishuollossa olevia lapsia perhehoitoon. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala solmii vuokralaisena toimivan perhehoitajan kanssa viraston hallinnassa olevista tiloista vuokrasopimuksen. Perhehoitajan ja sosiaali- ja terveystoimialan väliseen sopimussuhteeseen sovelletaan lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995).
Edellä mainittujen perhehoitajille vuokrattavien asuntojen osalta ei ole tarkoituksenmukaista, että jokainen vuokrasopimus viedään hallintojohtajan päätettäväksi erikseen, vaan vuokralle antamisen ja vuokrasopimuksen allekirjoittamisen toimivalta tulee olla perhehoidosta vastaavilla viranhaltijoilla. Kun kyse on perhehoitajalle lastensuojelun perhekotitoimintaan vuokrattavista asuinhuoneistoista tai kiinteistöistä, on päätösvalta vuokralle antamisesta sekä vuokrasopimuksen allekirjoitusoikeus tarkoituksenmukaista antaa perhe- ja sosiaalipalvelut -palvelukokonaisuuden lastensuojelun sosiaalityön päällikölle ja lastensuojelupalvelujen päällikölle.
Lastensuojelun itsenäistymisasunnot
Lastensuojelulain 75 §:n mukaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto 40 §:ssä tarkoitetun sijaishuollon päättymisen jälkeen tai jos lapsi on ollut sijoitettuna avohuollon tukitoimena yhtäjaksoisesti yksin vähintään puoli vuotta.
Lastensuojelulla on hallinnassaan kaksi asuinhuoneistoa, joita vuokrataan lastensuojelun jälkihuollossa oleville nuorille heidän itsenäistymisensä tukemiseksi. Asumisesta tehdään asuinhuoneiston vuokrasopimus sosiaali- ja terveystoimialan ja nuoren kesken. Vuokralle antamista koskeva päätösvalta ja sopimuksen allekirjoitusoikeus on tarkoituksenmukaista antaa lastensuojelun sosiaalityön päällikölle.
Liitteenä 1 ja 2 on sosiaali- ja terveyslautakunnan aikaisemmat päätökset sosiaali- ja terveysviraston (nyk. sosiaali- ja terveystoimialan) viranhaltijoiden päätösvallasta sosiaali- ja terveysviraston hallinnassa olevien tilojen ja laitteiden vuokralle antamisessa.
Päätös tullut nähtäväksi 29.11.2017
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Ann-Marie Turtiainen, tukipalvelupäällikkö, puhelin: 09 310 42373
Jaana Lunnela, tilapalvelupäällikkö, puhelin: 09 310 42505