Päätös on ehdotuksen mukainen.

A

Korkeasaaren säätiöittämisen lähtökohdat ja toteuttaminen

Korkeasaaren eläintarhan toiminta nykymuodossa

Kaupunginvaltuuston 3.5.2017 hyväksymän ja 1.6.2017 voimaan tulleen hallintosäännön 4 luvun 1 a §:n mukaan kaupungin keskushallintoon kuuluu Korkeasaaren eläintarha. Korkeasaari ylläpitää eläintarhaa ja virkistysaluetta. Korkeasaaren eläintarhaa johtaa eläintarhan johtaja.

Eläintarhatoimintaa sääntelee EU:n direktiivi (1999/22/EY), joka on toimeenpantu eläinsuojelulailla. Laki edellyttää, että eläintarha edistää luonnonvaraisen eläimistön suojelua ja biologisen monimuotoisuuden säilymistä. Tässä tarkoituksessa eläintarhan tulee antaa yleisölle tietoa näytteillä pidettävistä lajeista ja niiden luonnollisista elinolosuhteista. Lisäksi eläintarhan tulee osallistua eläinlajien suojelua edistävään tutkimukseen, eläinlajien suojelutaitoihin liittyvään koulutukseen, lajien suojeluun liittyvään tietojen vaihtoon tai eläinlajien tarhassa kasvattamiseen, kannan uudelleen istuttamiseen tai lajien luontoon palauttamiseen. Lisäksi eläinsuojelulain nojalla annetussa asetuksessa (2/EEO/2003) asetetaan eläintarhoille runsaasti vaatimuksia esimerkiksi eläinten pito-olosuhteiden suhteen.

Eläintarhatoimintaan täytyy olla aluehallintoviraston myöntämä lupa. Korkeasaarella on voimassa oleva lupa, mutta lupa täytyy hakea organisaatiomuutoksen yhteydessä uudestaan.

Korkeasaaren eläintarha on merkittävä matkailukohde, jossa vierailee vuosittain noin puoli miljoonaa kävijää. Korkeasaaren erityiset vahvuudet ovat elävät eläimet ja sijainti ympäristöltään hienolla saarella. Korkeasaari haluaa olla sekä helsinkiläisten ylpeys että yhteistyökykyinen kumppani helsinkiläisten toimijoiden kanssa.

Eläintarhatoiminnan tarkoituksena on lajien suojelu, jota Korkeasaari toteuttaa pitämällä eläinkokoelmassa uhanalaisia lajeja, osallistumalla tutkimustoimintaan sekä luonnossa tapahtuviin suojeluhankkeisiin sekä vaikuttamalla ihmisten ympäristömyönteiseen käyttäytymiseen. Korkeasaaressa huolehditaan eläinten hyvinvoinnista muun muassa harkitulla lajivalinnalla ja luomalla eläimille lajinmukainen ja virikkeellinen ympäristö.

Lajivalinnoissa huomioidaan lajien suojelutarpeen lisäksi ilmasto-olosuhteet sekä mahdollisuudet tarjota eläimille hyvät olosuhteet ja hoito. Eläinten hyvinvointia ja käyttäytymistä tarkkaillaan systemaattisesti. Eläinten koulutus ja virikkeet sisältyvät hyvään hoitoon ja näitä toteutetaan suunnitelmallisesti ja kunkin yksilön tarpeiden mukaan.

Luontokoulu Arkki tekee työtä ympäristötietoisuuden lisääjänä ja tavoittaa suuren joukon helsinkiläisiä koululaisia. Ympäristökasvatuksessa on tehty yhteistyötä mm. Helsingin kaupungin opetustoimen, varhaiskasvatuksen sekä nuorisotoimen kanssa, ja yhteistyötä jatketaan kasvatuksen ja koulutuksen sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialojen kanssa.

Korkeasaari on jäsen Maailman eläintarha- ja akvaariojärjestössä (WAZA), Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestössä (EAZA), Suomen eläintarhojen yhdistyksissä sekä Maailman luonnonsuojelujärjestössä (IUCN).

Vuonna 2016 eläintarha keräsi toimintatuottoja noin 4,8 miljoonaa euroa. Tulot muodostuivat pääosin pääsymaksuista sekä ravintoloiden ja kioskien vuokratuotoista. Eläintarhan toimintakulut vuonna 2016 olivat noin 8,4 miljoonaa euroa, ja toimintakate -3,58 miljoonaa euroa. Toimintatuottojen ja -kulujen välinen erotus on katettu kaupungin talousarviossa osoitetulla määrärahalla.

Korkeasaaressa on 76 vakanssia, mutta kesäsesongin aikana työntekijöiden määrä nousee noin 110 henkilöön.

Korkeasaaren toiminnan lähivuosien näkymät

Lähiympäristön muutokset tuovat Korkeasaaren keskelle kaupunkia: Kalasataman asuinalue rakentuu aivan viereen ja Kruunusiltojen päähän toteutetaan Kruunuvuoren alue. Vierailijoiden kulku Korkeasaareen ohjataan Kalasataman kautta ja tulevaisuudessa Kruunusiltoja pitkin kulkevilla raitiovaunuilla. Helsingin lisääntynyt houkuttelevuus matkailukaupunkina vaikuttaa myös Korkeasaaren kävijämääriin lisäävästi. Vuosikorttimyyntiin tavoitellaan selkeää lisäystä ja markkinointia kohdennetaan erityisesti lähialueille.

Kruunusiltojen rakentaminen alkaa todennäköisesti vuonna 2019. Rakentaminen tapahtuu aluksi Korkeasaaren saapumisreiteillä. Silta edellyttää uuden vastaanottorakennuksen rakentamista. Rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan kasvavan kävijämäärän tarpeet, kuten ravintolapaikkojen lisätarve, lipunmyynnin sujuvuus ja ryhmien vierailut. Rakennusaika tulee erittäin todennäköisesti vähentämään kävijämäärää, vaikka raitiotieyhteys valmistuttuaan lisää vierailijoiden määrää. Myös vesiliikenteen suunnitellaan jatkuvan.

Korkeasaari kilpailee kävijöistä pääkaupunkiseudun ja koko Suomen muiden kohteiden kanssa. Vetovoimaisuuden säilyttäminen edellyttää korkealaatuista toimintaa, mutta myös jatkuvaa vuosittaista uusiutumista. Vetovoimaisuuden ylläpitäminen edellyttää myös investointeja. Korkeasaari on suunnitellut seuraaviksi suuriksi rakennushankkeiksi Amazonia-talon perusteellisen uudistamisen sekä uuden vastaanottorakennuksen rakentamista. Muita suunniteltuja suuria hankkeita ovat Kruunusilta-työmaalta arviolta vuonna 2025 vapautuvan uuden maa-alueen käyttöönotto sekä katetun yleisöreitin rakentaminen vastaanotosta lämpimiin eläintiloihin.

Korkeasaaren toiminnan säätiöittäminen

Korkeasaaren asemaa on tarkasteltu osana kaupungin johtamisjärjestelmän uudistusta. Kaupunginjohtaja asetti ensimmäisen, nimenomaan Korkeasaaren asemaa selvittäneen työryhmän 23.6.2016. Työryhmä selvitti neljää vaihtoehtoa Korkeasaaren hallinto- ja toimintamalliksi. Työryhmän enemmistö piti varteenotettavimpina malleina liikelaitos- ja säätiömallia. Johtamisen jaosto päätti 16.1.2017, § 3, että valmistelua tulee jatkaa säätiömallin pohjalta. Kaupunginjohtaja asetti johtajistokäsittelyssä 18.1.2017, § 9 uuden työryhmän, joka sai tehtäväkseen valmistella säätiömalliin siirtymisen edellyttämät päätösehdotukset niin, että päätökset Korkeasaaren organisaatiomallista olisi voitu tehdä 31.5.2017 mennessä.

Valmistelulle oli kuitenkin varattava pidempi aika muun muassa verottajalta pyydettävien ennakkoratkaisujen saamiseksi, joten kaupunginvaltuusto päätti 19.4.2017, § 185 täydentää hallintosääntöä Korkeasaaren eläintarhaa koskevilla väliaikaisilla määräyksillä. Nämä väliaikaiset määräykset ovat voimassa siihen asti, kunnes Korkeasaaren eläintarhan ylläpitämistä varten perustettava säätiö on ottanut vastuun eläintarhan ylläpitämisestä, kuitenkin kauintaan vuoden 2018 loppuun asti.

Nyt esitetään, että Korkeasaaren toiminta siirretään kokonaisuudessaan perustettavalle säätiölle. Säätiön toiminnalle asetettavat tavoitteet, lajien suojelu ja matkailu- ja virkistyskohteena toimiminen, säilyvät samoina. Säätiön ei ole tarkoitus tuottaa voittoa. Korkeasaaren eläintarhan päivittäinen toiminta säilyy näin ollen pitkälti ennallaan, mutta säätiömalliin siirtymisellä tavoitellaan entistä tehokkaampaa ja vaikuttavampaa toimintaa. Säätiömalli mahdollistaa Korkeasaarelle nykyistä itsenäisemmän aseman, ja malli sopii hyvin Korkeasaaren toiminnan luonteeseen eläinsuojelu- ja virkistyskohteena. Kun eläintarhan toiminnasta vastaa erillinen oikeushenkilö, voi tämä pitemmällä tähtäimellä myös edistää yhteistyökumppanien löytymistä ja lahjoitusvarojen keräämistä.

Säätiömalliin siirtyminen merkitsee budjetointikäytäntöjen muutosta. Tulojen ja menojen ylivuotinen käsittely tulee jatkossa mahdollistamaan sen, että eläintarhan toimintaa voidaan suunnitella kunkin sesongin onnistumisen eikä kalenterivuoden perusteella. Tämä on Korkeasaaren toiminnan kannalta merkittävä muutos jo sen vuoksi, että suuri osa toiminnan tuloista kertyy kesäkautena. Korkeasaaren eläintarhan kannalta olennaista on myös se, että säätiömuodossa Korkeasaari voi osallistua nykyistä laajemmin lajiensuojelutyöhön.

Korkeasaaren käyttötalous on ollut nykyisessä toiminnan laajuudessa ja nykyisellä kaupungin avustustasolla vakaa. Korkeasaaren eläintarha tulee jatkossakin olemaan kaupungin tuesta riippuvainen.

Tavoitteena on, että Korkeasaaren oma tulonhankinta kehittyy tulevaisuudessa niin, että yhä suurempi osa vuosittaisista käyttömenoista voidaan kattaa lisääntyvällä tulorahoituksella. Avustusohjelmaa, jolla raamitetaan kaupungin vuotuisen tuen suuruutta, ei näin ollen ole sidottu indeksiin.

Korkeasaari pyrkii siis asiakasmääränsä ja oman tulorahoituksensa kasvattamiseen. Kruunusiltojen rakentaminen tulee todennäköisesti merkitsemään kaupungin tuen tarpeen väliaikaista kasvamista, koska rakennustyötä tehdään myös Korkeasaaren saapumisreiteillä. Rakennustyöt voivat vähentää Korkeasaareen tulijoiden määrää, ja tulokertymää, huomattavastikin. Tuen määrää voi olla tuolloin tarpeen väliaikaisesti nostaa. Vastaavasti voidaan arvioida, että parantuvat liikenneyhteydet ja uusi vastaanottorakennus tulevat jatkossa lisäämään asiakasmääriä ja sitä kautta Korkeasaaren tuloja.

Korkeasaaren pitäminen vetovoimaisena edellyttää jatkuvia investointeja, houkuttelevien käyntikohteiden rakentamista. Näiden investointien kattaminen voi osaltaan edellyttää kaupungilta lisäpanostusta nykyiseen tasoon verrattuna. Tavoitteena kuitenkin on, että uusinvestoinnit tehdään taloudellisesti kannattavasti siten, että säätiö voi rahoittaa investoinnit niiden ansiosta lisääntyvillä pääsylippu- ja muilla tuloilla.

Investointien rahoituksen haasteena on, että Amazonia-talon peruskorjaus ja uuden vastaanottorakennuksen rakentaminen ajoittuvat samoihin aikoihin. Amazonia-talo on käyttöikänsä päässä ja edellyttää perusteellista uudistamista mahdollisimman pian. Vastaanottorakennus on taas välttämättä rakennettava Kruunusiltojen takia ja rakentaminen täytyy aikatauluttaa siltahankkeen rakentamisen kanssa.

Korkeasaaren säätiön säännöt ja tuleva hallintomalli

Perustettavalle säätiölle laaditun, Patentti- ja rekisterihallituksen ennakkotarkastaman sääntöluonnoksen mukaan säätiön nimeksi tulee Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr, ruotsiksi Högholmens djurgårds stiftelse sr. Säätiön tarkoituksena on osana Helsingin kaupunkikonsernia ylläpitää eläintarhaa ja edistää osaltaan Helsingin kaupungin vetovoimaisuutta sekä kaupunkilaisten virkistäytymismahdollisuuksia. Säätiö suojelee uhanlaisia eläimiä ja niiden elinympäristöjä.

Säätiön toimintamuotona on sääntöluonnoksen 3 §:n nojalla mm. osallistuminen eläinten suojelutyöhön ja siihen liittyvään tutkimukseen sekä kansainväliseen yhteistyöhön lajien suojelemiseksi. Säätiö jakaa tietoa, ja järjestää opetusta sekä kerää varoja uhanalaisten eläinten ja niiden elinympäristöjen suojeluun. Säätiö huolehtii Korkeasaaren alueesta ja siellä olevista kiinteistöistä ja kehittää eläintarhaa yleisökohteena. Säätiö harjoittaa myös toimintaa, joka palvelee säätiön tarkoitusta, kuten ravintolapalvelut, tuotteiden ja palveluiden myynti ja maksulliset koulutustapahtumat.

Säätiön hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään viisi jäsentä, jotka Helsingin kaupunki valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Helsingin kaupungilla on myös oikeus tarvittaessa erottaa hallituksen jäsenet. Säätiöllä on toimitusjohtaja.

Säätiön hallituksen jäsenten nimeäminen tuodaan erikseen kaupunginhallituksen konsernijaoston päätettäväksi hallintosäännön mukaisesti. Ensi vaiheessa perustettava säätiö huolehtii toiminnan käynnistämiseen liittyvistä käytännön toimenpiteistä ja niihin liittyvistä sitoumuksista. Tätä toiminnan käynnistämisvaihetta varten säätiölle valitaan kolmijäseninen kaupungin viranhaltijoista tai työntekijöistä muodostettava hallitus. Säätiön toimitusjohtajaksi valitaan oman toimen ohella Korkeasaaren eläintarhan johtaja.

Vuoden 2018 keväällä muiden konserniyhteisöjen hallitusnimeämisten yhteydessä Korkeasaaren eläintarhan säätiölle valitaan kolmijäsenisen hallituksen tilalle varsinainen viisijäseninen hallitus. Kuntalain (410/2015) 46 §:n mukaan kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. Kaupungin voimassaolevan konserniohjeen mukaan tytäryhteisöjen osalta varmistetaan hallitusten monipuolinen osaaminen ja kokemus sekä riippumattomuus ja vastuullisuus. Kuntalain ja kaupungin konserniohjeen määräysten toteuttamiseksi sekä asiantuntevan ja toimivan hallituksen kokoamiseksi varsinaiseen hallitukseen ehdotetaan nimettäväksi kolme luottamushenkilötaustaista jäsentä ja kaksi kaupungin viranhaltija- tai työntekijäjäsentä. Säätiön täysipainoisen toiminnan alkaessa 1.1.2018 Korkeasaaren eläintarhan johtaja jatkaa säätiön toimitusjohtajana.

Säätiö noudattaa sääntöjensä mukaan toiminnassaan kulloinkin voimassa olevaa Helsingin kaupungin konserniohjetta sekä kaupungin säätiölle antamaa konserniohjausta ja ottaa muutenkin toiminnassaan huomioon kaupungin strategiset linjaukset ja asetetut tavoitteet.

Säätiön sääntöjen 17 §:n nojalla Helsingin kaupungin luottamushenkilöllä ja konserniohjeessa määritellyllä konsernijohdolla on oikeus saada säätiöltä tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita he toimessaan pitävät tarpeellisina, lukuun ottamatta tietoja ja asiakirjoja, jotka viranomaisen asiakirjoina olisivat lain mukaan salassa pidettäviä.

Korkeasaaren säätiön taloudesta

Perustettavan Korkeasaaren säätiön talouden mallintamisessa on käytetty apuna KPMG Oy Ab:n asiantuntemusta. Konsulttityönä on laadittu liitteenä oleva tarkastelu säätiön taloudesta vuosina 2018–2022.

Tarkastelussa on lähdetty siitä, että Korkeasaari ei tavoittele toiminnallaan voittoa, ja että toiminta täyttää yleishyödyllisen toiminnan kriteerit. Säätiön säädepääomaksi on arvioitu noin 1,1 miljoonaa euroa. Koska Korkeasaaren tulot muodostuvat pääosin kesäkauden aikana, säädepääoman tulee olla riittävän suuri, jotta säätiö pystyy suoriutumaan menoistaan tarvittaessa kesäkauteen 2018 asti. Tarkoituksena on perustaa säätiö hieman laskelmien mukaista ”minimisäädepääomaa” suuremmalla summalla. Säädepääomaksi on perustamiskirjaluonnoksessa merkitty 1,2 miljoonaa euroa.

Edelleen tarkastelussa on vuosina 2018 ja 2019 käytetty kaupungin säätiölle maksaman avustuksen osalta talousarvion ja -suunnitelman mukaista tasoa, joka poistot huomioon ottaen on keskimäärin noin 4,6 miljoonaa euroa vuodessa 2018–2022 (negatiivinen toimintakate noin 3,4 miljoonaa euroa ja poistot noin 1,2 miljoonaa euroa). Laskelmissa on myös oletettu kaupungin maksavan säätiölle toiminta-avustuksen lisäksi tarvittavan määrän lainanhoitoavustusta. Lainanhoitoavustus tulee tarpeelliseksi erityisesti laskelmissa vuosille 2019 ja 2020 ajoitetun yhteensä noin 10 miljoonan euron suuruisen Amazonia-talon investoinnin yhteydessä. Pienemmät vuosittaiset korjaus- ym. investoinnit säätiö pystyy laskelmien perusteella rahoittamaan pääosin ilman lainanhoitoavustusta kassavaroillaan.

Talouslaskelmien perusteella säätiö tulee tekemään vuosina 2019 ja 2020 noin miljoonan euron suuruisen kirjanpidollisen tappion, jos kaupunki ei korota toiminta-avustusta ko. vuosina. Tappio johtuu ennustetusta kävijämäärien vähenemisestä Kruunusiltahankkeeseen ja Amazonia-talon remonttiin liittyen. Vastaavasti vuodesta 2021 alkaen ennustetaan kävijämäärien olennaista kasvua Amazonia-talon peruskorjauksen valmistuttua ja myöhemmin raitiovaunuliikenteen käynnistyttyä. Käytetyillä oletuksille säätiön tilikauden tulos nousee tällöin positiiviseksi. Merkittävä positiivinen kehitys voi mahdollistaa kaupungin toiminta-avustuksen tason tarkistamisen alaspäin.

Korkeasaaren eläintarhan toiminnan luovuttamista koskeva sopimus

Korkeasaaren eläintarhan toiminnan siirtämisestä perustettavalle säätiölle on laadittu toiminnan luovutusta koskeva sopimus. Tässä sopimuksessa täsmennetään henkilöstön siirtymistä koskevat periaatteet sekä siirtyvä omaisuus, mukaan lukien rakennukset ja pysyvät rakennelmat. Sopimuksen mukaan luovutus on kaikilta osin vastikkeeton. Sopimuksen liitteet laaditaan vastaamaan siirtymisen ajankohtaa.

1. Säätiöön siirtyvät rakennukset ja rakennelmat

Korkeasaaren eläintarhan alueella on useita rakennuksia ja rakennelmia, joista suuri osa on eläintiloja. Osa rakennuksista on asiakaspalvelukäytössä, kuten lipunmyynti, ravintolat sekä myymälä. Osa tiloista on toimistokäytössä ja henkilökunnan sosiaalitiloina. Lisäksi Korkeasaaressa on luontokoulu sekä asuinrakennus. Alueella on myös paljon rakennelmia kuten eläinten aitauksia, takatiloja ja katoksia sekä kioskeja. Ravintola- ja kioskitilat on vuokrattu ulkopuoliselle toimijalle, muut kiinteistö ovat Korkeasaaren oman toiminnan käytössä.

Tarkoituksenmukaista mallia Korkeasaaressa sijaitsevien rakennusten omistuksen ja hallinnan osalta on selvitetty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa.

Korkeasaaren eläintarhan toiminnan luonne ja rakennusten sijainti Korkeasaaressa huomioon ottaen tarkoituksenmukaiseksi on arvioitu malli, jossa kaikki Korkeasaaressa sijaitsevat rakennukset ja rakennelmat siirretään perustettavalle Korkeasaaren eläintarhan säätiölle. Ratkaisu selkiyttää kiinteistöjen ylläpidon ja omistamisen vastuunjaon nykyiseen hajautuneeseen malliin verrattuna.

Kaikki Korkeasaaren eläintarhan alueella olevat rakennukset ja rakennelmat siirretään Korkeasaaren säätiölle. Rakennuksista ja niiden käyvästä arvosta on laadittu arviointi (GEM Property Oy 24.5.2017). Arvioinnissa rakennusten arvo on määritelty kahdella eri menetelmällä. Siirrettäessä rakennuksia Korkeasaaren säätiölle käytetään kullekin rakennukselle parhaiten sopivalla menetelmällä määriteltyä arvoa. Raportissa arvioitujen siirtyvien rakennusten arvo on yhteensä 11,3 miljoonaa euroa, kaupungin taseessa arvo on noin 11 miljoonaa euroa. Saukkokioskin osalta käytetään rakennuksen teknistä arvoa. Rakennelmien ja muiden rakennusten osalta käytetään kaupungin kirjanpidossa olevaa tase-arvoa.

Kaupungin omistukseen jäävät Mustikkamaan paviljonki (nykyinen vastaanottorakennus) sekä Mustikkamaalta Korkeasaareen johtava silta. Kruunusiltojen valmistuessa molemmat tulevat jäämään eläintarha-alueen ulkopuolelle.

Korkeasaaren maapohja jää kaupungin omistukseen. Korkeasaaren säätiön ja kaupungin välille laaditaan pitkäaikainen maanvuokrasopimus, jonka ehdot vastaavat nykyistä käytäntöä maanvuokran tason osalta.

Rakennusten ja rakennelmien lisäksi säätiölle luovutetaan eläintarhatoimintaan liittyvä irtain omaisuus. Tällaista irtainta omaisuutta ovat mm. Korkeasaaren käytössä olevat kulkuneuvot ja eläinlääkärin vastaanoton varustus.. Irtaimen omaisuuden arvo on taseessa noin kuusi miljoonaa euroa. Säätiölle siirtyvät myös Korkeasaaren saamiset ja velat, joiden yhteenlaskettu nettoarvo on arviolta noin yksi miljoonaa euroa negatiivinen. Lopulliset tasearvot tarkistetaan siirtohetkellä.

2. Henkilöstön asema toiminnan siirtyessä perustettavaan säätiöön

Korkeasaaren eläintarhan työntekijät siirtyvät uuden työnantajan palvelukseen liikkeen luovutusta koskevien määräysten mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä, jolloin työsuhteesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät uudelle työnantajalle.

Toiminnan luovutuksen piiriin kuuluvat Korkeasaaren eläintarhassa vakinaisessa ja määräaikaisessa virka- tai työsuhteessa olevat henkilöt, joiden 31.12.2017 voimassaoleva palvelussuhde jatkuu 1.1.2018. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevien henkilöiden palvelussuhde on voimassa aiemmin sovitun määräajan loppuun.

Säätiö noudattaa voimassa olevia kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä koskevia henkilöstöpoliittisia periaatteita. Henkilöstön palvelussuhteen ehdoissa noudatetaan Avainta ry:n työehtosopimusta 1.1.2018 alkaen.

Perustettava säätiö tulee liittymään kaupungin konserniohjeen mukaisesti Kevan jäseneksi. Kaupungin aiemman toimintamallin mukaisesti Kevan perimiä eläkemenoperusteisia maksuja ei siirretä perustettavan säätiön vastuulle.

Korkeasaaren toimintaan ja omaisuuden siirtoon liittyvät vero- yms. seuraamukset

Verohallinnolta 9.6.2017 saadun tuloverotusta koskevan ennakkoratkaisun mukaan perustettava Korkeasaaren eläintarhan säätiö katsotaan tuloverolain 22 §:n tarkoittamaksi yleishyödylliseksi yhteisöksi. Ratkaisun mukaan pääsylippujen, opaskirjojen ja opas- ja ryhmäpalveluiden myynti liittyvät kiinteästi säätiön yleishyödylliseen toimintaan, joten niiden myyntiä ei ole pidettävä tuloverolain 23 §:n mukaisena elinkeinotoimintana. Ulkopuoliselle yrittäjälle kahvila- ja ravintolatoimintaa varten vuokratuista tiloista saatu tulo on veronalaista kiinteistötuloa. Verohallinnon ratkaisussa todetaan edelleen, että Helsingin kaupungin säätiölle maksamaa toiminta-avustusta on pidettävä perustettavan säätiön verovapaana henkilökohtaisen tulolähteen tulona.

Verohallinnolta saadun, 2.5.2017 päivätyn arvonlisäverotusta koskevan ohjauksen perusteella säätiö voi hakeutua eläintarhatoiminnassaan AVL 12 §:n nojalla halutessaan arvonlisäverovelvolliseksi. Vuokraustoiminnan osalta ohjauksessa katsotaan, että jos hakija hakeutuu arvonlisäverovelvolliseksi ravintola- ja kioskitilojen vuokraamisesta, ovat eläintarhatoiminnan käytössä olevat kiinteistöt ja muut pysyvät rakennelmat hakijan verollisen liiketoiminnan käytössä.

Edellä mainitut linjaukset merkitsevät, että säätiötä pidetään yleishyödyllisenä yhteisönä, eikä se sen vuoksi ole pääsylipputuloistaan yms. tuloverovelvollinen. Arvonlisäveroa koskeva ohjaus merkitsee samalla, että toimintojen katsotaan tapahtuvan arvonlisäverolain 1 §:ssä tarkoitetuin tavoin liiketoiminnan muodossa ja säätiö on hakeuduttuaan oikeutettu tekemään ALV-vähennykset vähennyskelpoisista hankinnoistaan.

Verohallinnolta saadun, 25.8.2017 päivätyn lahjaverotuksen ennakkoratkaisun mukaan perustettava säätiö katsotaan perintö- ja lahjaverolain 2.1 §:ssä tarkoitetuksi säätiöksi, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus ja jonka saamat lahjoitukset ovat näin ollen lahjaverosta vapaita.

Hallinto- ja tukipalvelut

Tytärsäätiönä Korkeasaari noudattaa kaupunkikonsernin sisäisten palvelujen osalta samoja voimassa olevassa konserniohjeessa määriteltyjä periaatteita kuin kaupungin muutkin tytäryhteisöt ja -säätiöt.

Konserniohjeen mukaan tytäryhteisöille mahdollistetaan sisäisten palvelujen käyttö kilpailuneutraliteettia ja valtiontukia koskevan sääntelyn puitteissa silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Kukin tytäryhteisö selvittää oman toimintansa lähtökohdista konsernin sisäisten tukipalvelujen käyttöä yhteistyössä kaupunginkanslian kanssa, jotta päästään kaupunkikonsernin kokonaisedun kannalta tarkoituksenmukaiseen ratkaisuun. Kaupungin konsernijohto ja kaupunginkanslia voivat antaa tytäryhteisöille tarvittaessa sitovia ohjeita sisäisten palvelujen käytöstä.

Korkeasaari ja perustettava säätiö selvittävät loppuvuoden 2017 aikana tarkemmin säätiön tukipalvelutarpeita.

Toiminnan siirron vaikutukset kaupungin talouteen

Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston vuonna 2016 antaman ,kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimista koskevan yleisohjeen perusteella säätiölle maksettavaa peruspääomaa käsitellään avustuksena ja vuosikuluna. Perustettavan Korkeasaaren eläintarhan säätiön säädepääoma 1,2 miljoonaa euroa tullaan maksamaan talousarviokohdalta 13001, Kaupunginhallituksen käyttövarat.

Koska Korkeasaaren eläintarhan toimintaan liittyvä kaupungin taseessa oleva rakennus- ym. omaisuus luovutetaan perustettavalle säätiölle vastikkeetta, tulee kaupungin vuoden 2017 tuloslaskelmaan tehtäväksi omaisuuden tasearvoon perustuva kulukirjaus. Kulukirjaus on luovutustappion eli noin 15–20 miljoonan euron suuruinen. Luovutustappion tarkka määrä varmistuu vasta vuodenvaihteessa, kun omaisuuserien arvot luovutushetkellä ovat tiedossa.

Kyseessä on tulosvaikutteinen kirjanpidollinen erä, jolla ei ole kassavaikutusta. Mainittu tulosvaikutus kuitenkin eliminoituu kaupungin konsernitilinpäätöksessä, koska Korkeasaaren eläintarhan säätiö tullaan kaupungin tytärsäätiönä konsolidoimaan konsernitilinpäätökseen. Luovutustappio kirjataan kaupungin tilinpäätöksessä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti satunnaisiin eriin.

B

Toimintatukea koskeva avustusohjelma

1. Avustusohjelmaa koskevat valtiontukeen liittyvät säännökset

Kaupungin toimintatukea Korkeasaaren eläintarhan säätiölle on pidettävä Euroopan unionin perussopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaisena valtiontukena. Valtiontuki määritellään valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetyksi tueksi, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotain yritystä tai tuotannonalaa, siltä osin kuin tuki vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Myös kuntien myöntämää tukea pidetään valtiontukena.

Yrityksinä pidetään valtiontukisääntelyssä kaikkia taloudellista toimintaa harjoittavia yksiköitä niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta. On tulkinnanvaraista, onko säätiötä pidettävä taloudellista toimintaa harjoittavana yksikkönä. Varovaisuutta noudattaen tässä päätöksessä on kuitenkin lähdetty siitä, että säätiötä on ainakin osittain pidettävä taloudellista toimintaa harjoittavana yksikkönä. Avustuksena säätiölle annettava tuki on omiaan vääristämään kilpailua ja vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Tuki myönnetään komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) 53 artiklan mukaisena kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen myönnettävänä tukena.

Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 53 artiklan 2. a) -kohdassa on lueteltu kulttuurilaitoksina erityisesti museot, arkistot, kirjastot, taide- ja kulttuurikeskukset tai -tilat, teatterit, oopperatalot, konserttisalit, muut esittävän taiteen järjestöt ja muut vastaavat taide- ja kulttuuri-infrastruktuurit, -järjestöt ja -laitokset. Eläintarhaa on pidettävä säännöksessä tarkoitettuna muuna vastaavana kulttuurilaitoksena.

Tämä näkemys perustuu Kansainvälisen museoneuvoston (ICOM, International Council of Museums) laatimien Museotyön eettisten sääntöjen määritelmään, jonka mukaan museo on voittoa tuottamaton pysyvä instituutio, joka toimii yhteiskunnan ja sen kehityksen hyväksi; on avoinna yleisölle; hankkii, säilyttää, tutkii, julkaisee ja esittelee – tutkimusta, kasvatusta ja mielihyvää varten – aineellista ja aineetonta todistusaineistoa ihmisistä ja heidän ympäristöstään.

Tämän määritelmän mukaan museota on pidettävä kulttuurilaitoksena, vaikka sen kokoelmat eivät koostuisi taide-esineistä, vaan liittyisivät ihmisiin ja heidän ympäristöönsä, kuten tieteelliset tai luonnonhistorialliset kokoelmat. Eläintarhojen tarkoituksena on hankkia, suojella, tutkia, luokitella ja esitellä eläimiä ja eläinlajeja sekä kouluttaa yleisöä. Eläintarhojen erityisenä tehtävänä on suojella uhanalaisia eläimiä, auttaa niitä lisääntymään sekä palauttaa uhanalaisia eläimiä takaisin luontoon. Eläintarhojen toiminta on siten kaikilta osin verrattavissa museoiden toimintaan ja tarkoitukseen, vaikka niiden kokoelmat koostuvatkin elossa olevista eläimistä.

Lisäksi voidaan todeta, että Euroopan unioni on taloudellisia toimintoja koskevassa tilastollisessa luokittelussaan (NACE codes) sijoittanut eläintarhat samaan luokkaan muiden kulttuurilaitosten kanssa (R.91 Kirjastot, arkistot, museot ja muut kulttuurilaitokset).

Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 53 artiklan 3 kohdan mukaan tukea voidaan myöntää toimintatukena. Toimintatuen osalta tukikelpoiset kustannukset, kuten kiinteistön ja tilojen vuokraus, henkilöstökustannukset, materiaali- ja tarvikehankinnat, koneiden, ohjelmistojen ja laitteiden lainaus, vuokraus ja poistot sekä mainontakustannukset, on lueteltu artiklan 5 kohdassa. Säätiölle myönnettävä toimintatuki on käytettävä näihin tarkoituksiin. Artiklan 7 kohdan mukaan toimintatuen osalta tukimäärä ei saa ylittää toiminnasta aiheutuvien tappioiden ja kohtuullisen voiton kattamiseksi välttämätöntä määrää kyseisen ajanjakson aikana. Mikäli säätiö pystyy kattamaan omalla tulorahoituksessaan ennakoitua suuremman osan säätiön toiminnan kustannuksista ja säätiön tulos muodostuu tämän vuoksi voitolliseksi, kaupungin maksama toimintatuki voidaan EU:n ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla joutua perimään kokonaan tai osittain takaisin. Edellytyksenä on, että säätiön tulos ylittää kohtuulliseksi katsotun määrän. Takaisinperintä voidaan suorittaa kuittaamalla takaisinperittävä määrä seuraavien vuosien toimintatuesta.

Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 4 artiklan 1. z) -kohdan mukaan toimintatuki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen saa olla enintään 75 miljoonaa euroa vuodessa yritystä kohden, mikä on merkittävästi enemmän kuin Korkeasaaren eläintarhalle myönnettävä vuotuinen toimintatuki.

Tuensaajaa Korkeasaaren eläintarhan säätiötä kohtaan ei ole annettu sellaista komission aikaisempaan päätökseen perustuvaa maksamatonta perintäpäätöstä, jossa tuki olisi julistettu sääntöjen vastaiseksi tai sisämarkkinoille soveltumattomaksi eikä säätiö ole ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti vaikeuksissa oleva yritys. Tuki täyttää myös muut ryhmäpoikkeusasetuksen I luvun mukaiset yhteisten sääntöjen edellytykset. Edellytykset tarkistetaan vuosittain tuen myöntämisen yhteydessä.

Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen liitteen II mukaan toimintatuesta on tehtävä komissiolle jälki-ilmoitus. Koska kaupungin toimintatuki säätiölle on jatkuva, on tarkoituksenmukaista päättää Korkeasaarelle avustusohjelma, jossa raamitetaan säätiölle maksettava toimintatuki avustusohjelman keston ajaksi. Ilmoitusvelvollisuuden täyttämiseksi riittää tällöin, että komissiolle tehdään työ- ja elinkeinoministeriön välityksellä sähköisesti yksi jälki-ilmoitus avustusohjelmasta sen sijaan, että ilmoitukset tehtäisiin kunkin vuoden toimintatuesta erikseen.

2. Avustusohjelman sisältö

Avustusohjelman kestoksi ehdotetaan yksi + kymmenen vuotta. Vuonna 2017 kaupunki luovuttaa Korkeasaaren säätiölle peruspääomana 1,2 miljoonaa euroa, jonka jälkeen avustusohjelma sääntelee säätiölle maksetaan toimintatukea vuosina 2018–2027. Säätiölle maksettava peruspääoma otetaan myös toimintatukena huomioon. Perustamisvuotta seuraavat kymmenen vuotta kattava toimintatukea koskeva ohjelma tuo selkeyttä Korkeasaaren säätiön toiminnan suunnitteluun. Lisäksi se keventää myönnettävään tukeen liittyviä hallinnollisia velvoitteita. Näin päätetystä tuesta ei tarvitse tehdä vuosittain erillistä päätöstä, eikä myöskään vuosittaisia jälki-ilmoituksia.

Korkeasaaren eläintarha on saanut käyttömenoihinsa kaupungilta vuosittain noin 3,5 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden toimintakatteeksi on arvioitu -3,381 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Korkeasaaren rakennusten ja rakennelmien ylläpitoon on vuositasolla osoitettu investointimäärärahoja 2,5 miljoonaa. Korkeasaaren osuus kaupungin vuosittaisista poistoista on ollut 1,2 miljoonan euron tasolla.

Nykytasoisen tuen säilyttäminen merkitsee näin ollen vuositasolla, ylläpitoon kohdistetut määrärahat ja poistot huomioon ottaen, noin 4,7 miljoonan euron tukea. Avustusohjelma esitetään vahvistettavaksi niin, että vuosina 2018-2027 vuosittaisen tuen enimmäismäärä on noin kymmenen prosenttia nykytasoa korkeampi. Kyse on enimmäismäärästä, kaupunki ja säätiö neuvottelevat tarvittavan tuen määrästä vuosittain ja kaupunki vahvistaa vuosittaisen tuen aina talousarviossaan. Avustusohjelman asettuminen tälle tasolle merkitsee, että Korkeasaaren säätiön on avustusohjelman kuluessa parannettava tuottavuuttaan, koska avustusohjelmassa tukea ei ole sidottu indeksiin.

Kaupunki voi tarvittaessa myöntää Korkeasaaren säätiölle vuosittaista tukea yli avustusohjelman mukaisen enimmäismäärän. Tällainen tarve saattaa syntyä, jos esimerkiksi Kruunusiltojen rakentaminen laskee ennakoitua enemmän Korkeasaaren tuloja. Vastaavasti on mahdollista, että investointien vaikutus Korkeasaaren käyttötalouteen on ainakin joinakin vuosina sellainen, että avustuksen määrää joudutaan arvioimaan uudestaan. Avustusohjelman ylittävän tuen myöntäminen vaatii kuitenkin aina erillisen päätöksen. Lähtökohtana on, että Korkeasaari pystyy kehittämään omaa toimintaansa ja tulorahoitustaan, joten avustusohjelman mukaisen vuosittaisen tason ylittäminen on poikkeuksellista ja vaatii painavia perusteita.

Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 4 artiklan 1. z) -kohdan mukaan toimintatuki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen saa olla enintään 75 miljoonaa euroa vuodessa yritystä kohden. Korkeasaaren avustusohjelman mukainen tuki ei minään kalenterivuonna ylitä tätä määrää.

Kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpano

Kaupunginhallitus toteaa, että mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy sille nyt tehdyn esityksen, niin kaupunginhallitus tulee täytäntöönpanon yhteydessä

- kehottamaan kaupunginkanslian oikeuspalvelut -osastoa yhteistyössä Korkeasaaren kanssa perustamaan säätiön Korkeasaaren eläintarhan toiminnan jatkamista varten sekä allekirjoittamaan liitteenä olevien luonnosten mukaiset ja muut tarvittavat säätiön perustamis- ym. asiakirjat sekä tekemään niihin tarvittaessa teknisluonteisia tai muuten vähäisiä muutoksia,

- hyväksymään perustettavan säätiön peruspääoman maksamisen, ja kehottamaan kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosastoa maksamaan peruspääoman 1,2 miljoonaa euroa talousarviotililtä 13001, Kaupunginhallituksen käyttövarat,

- hyväksymään Korkeasaaren eläintarhan toiminnan, omaisuuden ja henkilöstön siirrot liitteenä olevien asiakirjaluonnosten mukaisesti sekä kehottamaan kaupunginkanslian oikeuspalvelut -osastoa kaupungin puolesta allekirjoittamaan kyseiset asiakirjat ja tekemään niihin tarvittaessa teknisluonteisia tai muuten vähäisiä muutoksia, sekä

- hyväksymään säätiöön siirtyvän henkilöstön asemaa koskevan neuvottelupöytäkirjan ja siirtymäsopimuksen.

Kaupunginhallitus toteaa vielä, että kun kaupunginvaltuusto 19.4.2017 päätti täydentää hallintosääntöä Korkeasaaren eläintarhaa koskevilla väliaikaisilla määräyksillä, niin määräysten voimassaolon päätettiin lakkaavan siitä hetkestä, kun Korkeasaaren ylläpitämistä varten perustettava säätiö on ottanut vastuun eläintarhan ylläpitämisestä. Jos kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä sille tehdyn esityksen, lakkaavat nämä väliaikaiset määräykset olemasta voimassa 31.12.2017.

Kaupunginhallitus 11.09.2017 § 790

Päätös

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36054

Atte Malmström, konserniohjauksen päällikkö, puhelin: 310 25472

Sari-Anna Pennanen, johtava kaupunginasiamies, puhelin: 310 36179

Päätös tullut nähtäväksi 12.10.2017

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.