Vallilanlaakson raitiotien asemakaava ja asemakaavan muutos nro 12531
Vallilanlaakson raitiotien asemakaava ja asemakaavan muutos (nro 12531)
Päätös
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 22. kaupunginosan (Vallila) raitioliikenne-, katu- ja puistoaluetta koskevan asemakaavan ja 22. kaupunginosan (Vallila) puistoaluetta sekä 24. kaupunginosan (Kumpula) puistoaluetta koskevan asemakaavan muutoksen 21.8.2018 päivätyn ja 5.2.2019 muutetun piirustuksen numero 12531 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Käsittely
Valtuutettu Mika Ebeling ehdotti valtuutettu Mauri Venemiehen kannattamana, että kaupunginvaltuusto hylkää päätösehdotuksen.
1 äänestys
Kaupunginhallituksen ehdotus JAA, hylkäys EI
JAA-ehdotus: Kaupunginhallitus
EI-ehdotus: Kaupunginvaltuusto hylkää päätösehdotuksen.
Jaa-äänet: 79
Zahra Abdulla, Heidi Ahola, Alviina Alametsä, Maija Anttila, Ted Apter, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdottir Sandelin, Jussi Chydenius, Fatim Diarra, Tuula Haatainen, Juha Hakola, Atte Harjanne, Martina Harms-Aalto, Eveliina Heinäluoma, Kaisa Hernberg, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Abdirahim Husu Hussein, Nuutti Hyttinen, Ville Jalovaara, Kati Juva, Jukka Järvinen, Atte Kaleva, Arja Karhuvaara, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Tapio Klemetti, Joonas Kolehmainen, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Anna Laine, Johanna Laisaari, Petra Malin, Otto Meri, Silvia Modig, Elina Moisio, Sami Muttilainen, Seija Muurinen, Jarmo Nieminen, Dani Niskanen, Johanna Nuorteva, Mia Nygård, Maria Ohisalo, Hannu Oskala, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Matti Parpala, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Sirpa Puhakka, Pekka Puska, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Wille Rydman, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Matias Turkkila, Ulla-Marja Urho, Thomas Wallgren, Reetta Vanhanen, Jan Vapaavuori, Juhana Vartiainen, Sinikka Vepsä, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki, Ozan Yanar
Ei-äänet: 3
Mika Ebeling, Juhani Strandén, Mauri Venemies
Tyhjä: 1
Björn Månsson
Poissa: 2
Aleksi Niskanen, Mari Rantanen
Valtuutettu Aleksi Niskanen ilmoitti tarkoituksenaan olleen äänestää JAA.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen.
Äänestys 1
Jaa: Kaupunginhallitus
Ei: Ehdotan, että päätösesitys hylätään.
Jäsen | Valtuustoryhmä |
---|---|
Abdulla, Zahra | Ei valtuustoryhmää |
Ahola, Heidi | Ei valtuustoryhmää |
Alametsä, Alviina | Vihreä valtuustoryhmä |
Anttila, Maija | Ei valtuustoryhmää |
Apter, Ted | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Arajärvi, Pentti | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Arhinmäki, Paavo | Ei valtuustoryhmää |
Asko-Seljavaara, Sirpa | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Biaudet, Eva | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Bogomoloff, Harry | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Borgarsdottir Sandelin, Silja | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Chydenius, Jussi | Vihreä valtuustoryhmä |
Diarra, Fatim | Vihreä valtuustoryhmä |
Haatainen, Tuula | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Hakola, Juha | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Harjanne, Atte | Vihreä valtuustoryhmä |
Harms-Aalto, Martina | Ei valtuustoryhmää |
Heinäluoma, Eveliina | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Hernberg, Kaisa | Ei valtuustoryhmää |
Holopainen, Mari | Vihreä valtuustoryhmä |
Honkasalo, Veronika | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Hussein, Abdirahim Husu | Ei valtuustoryhmää |
Hyttinen, Nuutti | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Jalovaara, Ville | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Juva, Kati | Vihreä valtuustoryhmä |
Järvinen, Jukka | Ei valtuustoryhmää |
Kaleva, Atte | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Karhuvaara, Arja | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Kivekäs, Otso | Vihreä valtuustoryhmä |
Kivelä, Mai | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Klemetti, Tapio | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Kolehmainen, Joonas | Ei valtuustoryhmää |
Korkkula, Vesa | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Koskinen, Kauko | Ei valtuustoryhmää |
Koulumies, Terhi | Ei valtuustoryhmää |
Laaksonen, Heimo | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Laine, Anna | Ei valtuustoryhmää |
Laisaari, Johanna | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Malin, Petra | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Meri, Otto | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Modig, Silvia | Ei valtuustoryhmää |
Moisio, Elina | Ei valtuustoryhmää |
Muttilainen, Sami | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Muurinen, Seija | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Nieminen, Jarmo | Ei valtuustoryhmää |
Niskanen, Dani | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Nuorteva, Johanna | Vihreä valtuustoryhmä |
Nygård-Peltola, Mia | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Ohisalo, Maria | Vihreä valtuustoryhmä |
Oskala, Hannu | Vihreä valtuustoryhmä |
Pajunen, Jenni | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Pakarinen, Pia | Ei valtuustoryhmää |
Parpala, Matti | Ei valtuustoryhmää |
Pelkonen, Jaana | Ei valtuustoryhmää |
Peltokorpi, Terhi | Keskustan valtuustoryhmä |
Pennanen, Petrus | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Puhakka, Sirpa | Ei valtuustoryhmää |
Puska, Pekka | Ei valtuustoryhmää |
Raatikainen, Mika | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Rantala, Marcus | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Rautava, Risto | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Razmyar, Nasima | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Rissanen, Laura | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
Rydman, Wille | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Sazonov, Daniel | Ei valtuustoryhmää |
Sinnemäki, Anni | Vihreä valtuustoryhmä |
Stranius, Leo | Vihreä valtuustoryhmä |
Sydänmaa, Johanna | Vihreä valtuustoryhmä |
Taipale, Ilkka | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Turkkila, Matias | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Urho, Ulla-Marja | Ei valtuustoryhmää |
Wallgren, Thomas | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Vanhanen, Reetta | Vihreä valtuustoryhmä |
Vapaavuori, Jan | Ei valtuustoryhmää |
Vartiainen, Juhana | Ei valtuustoryhmää |
Vepsä, Sinikka | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
Vesikansa, Sanna | Ei valtuustoryhmää |
Vuorjoki, Anna | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
Yanar, Ozan | Vihreä valtuustoryhmä |
Jäsen | Valtuustoryhmä |
---|---|
Ebeling, Mika | Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä |
Strandén, Juhani | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Venemies, Mauri | Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä |
Jäsen | Valtuustoryhmä |
---|---|
Månsson, Björn | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
Jäsen | Valtuustoryhmä |
---|---|
Niinistö, Jussi | Ei valtuustoryhmää |
Rantanen, Mari | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
Äänestystulos valtuustoryhmittäin
Valtuustoryhmä | Jaa | Ei | Tyhjä | Poissa |
---|---|---|---|---|
Ei valtuustoryhmää | 25 | 0 | 0 | 1 |
Kokoomuksen valtuustoryhmä | 15 | 0 | 0 | 0 |
Vihreä valtuustoryhmä | 15 | 0 | 0 | 0 |
Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä | 9 | 0 | 0 | 0 |
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä | 6 | 0 | 0 | 0 |
Perussuomalaisten valtuustoryhmä | 4 | 1 | 0 | 1 |
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä | 4 | 0 | 1 | 0 |
Keskustan valtuustoryhmä | 1 | 0 | 0 | 0 |
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä | 0 | 2 | 0 | 0 |
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Asemakaava ja asemakaavan muutos koskevat Vallilanlaakson käytöstä poistunutta junarata-aluetta, Vallilanlaakson puistoa ja Mäkelänrinteen uintikeskuksen korttelialueeseen rajautuvaa puiston reunaa. Kaavaratkaisu mahdollistaa poikittaisen raideyhteyden toteuttamisen Kalasataman ja Pasilan välille sekä säteittäisten runkoyhteyksien toteuttamisen.
Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (liikenteen yleissuunnitelma, piirustusnumero 6867/21), jossa raitioyhteys on linjattu Vallilanlaaksoon siten, että raitiotielinja sopeutuu puistoympäristöön ja haittaa mahdollisimman vähän puistoalueen muuta käyttöä. Pyöräliikenteen laatukäytävä, baana, on sijoitettu raitiotien rinnalle. Kun pyöräliikenne siirretään baanalle, puiston ytimen turvallisuus ja käyttömahdollisuudet paranevat. Yhteys toteutetaan raitioliikenteelle soveltuvana nurmiratana, jolla ei sallita moottoriajoneuvoliikennettä. Raitiotie pyritään sijoittamaan lähelle nykyistä maanpinnan tasoa
Raitiotien ylityksiä on suunniteltu kahteen kohtaan: Tasoylitys paikkaan, jossa satamaradan penkere nyt ylitetään ja siltaylitys Mäkelänrinteen uintikeskuksen pohjoispuolelle paikkaan, jossa on Pasilan ja Kumpulan välinen vilkasliikenteinen puistokäytävä. Pysäkkejä on suunniteltu Mäkelänkadun risteyksen yhteyteen sekä Hämeentien sillan alle.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelman mukainen raitiotiejärjestelmä voidaan toteuttaa ja näin laajentaa joukkoliikennejärjestelmää. Vallilanlaakson osuus mahdollistaa luotettavan ja nopean joukkoliikenneyhteyden Kalasatamasta Pasilan asemalle. Samalla raitiotie luo nopean joukkoliikenneyhteyden Kumpulan kampuksen alueelta ja Arabianrannan eteläosista Pasilaan.
Kaavaratkaisu on Helsingin uuden yleiskaavan mukainen ja edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista.
Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1985–1997. Asemakaavoissa suunnittelualue on puistoa. Vanhan satamaradan alue on asemakaavoittamatonta aluetta.
Helsingin kaupunki omistaa alueen. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta.
Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus
Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja vuorovaikutussuunnitelman mukaisesti.
Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 7.9.–8.10.2018.
Kustannukset
Kaavaratkaisun toteuttamisesta kaupungille aiheutuvat kustannukset on esitetty kaupunginvaltuuston (13.6.2018 § 178) hyväksymän Kalasataman raitiotien yleissuunnitelman yhteydessä. Kalasataman raitioteiden kokonaiskustannusarvio on 79,3 miljoonaa euroa (MAKU-indeksi 111,9,2010=100), josta raitiotiejärjestelmän osuus on 55,8 milj. euroa ja katurakentamisen 23,5 milj. euroa. Pyöräliikenteen baanayhteyden kustannusarvio on 3,5 milj. euroa. Tätä kustannusta ei ole sisällytetty raitiotien kustannuksiin.
Muistutukset
Kaavaehdotuksesta tehtiin 16 muistutusta. Nähtävilläoloajan ulkopuolella saapui kolme kirjettä.
Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat Vallilanlaakson puiston käytettävyyteen sekä virkistys-, luonto-, kulttuurihistoriallisten ja maisema-arvojen heikentymiseen raitiotien toteuttamisen myötä. Muistutuksissa raitiotien linjausta Vallilanlaaksoon pidettiin huonona, koska se aiheuttaisi melua ja turvallisuusriskejä, muuttaisi maisemaa ja rajoittaisi vapaata liikkumista Vallilanlaakson puistossa. Muistutuksissa kritisoitiin Vallilanlaakson viitesuunnitelman mukaista ehdotusta avata Vallilan siirtolapuutarhan itä–länsi suuntainen viherakseli yleiseen virkistyskäyttöön. Toisaalta muistutuksissa esitettiin, että siirtolapuutarhaa rajaavan aidan pohjoisportin sulkeminen raitiotiekaavan toteutumisen myötä tuhoaisi siirtolapuutarhan kehittymisen edellytykset kaupunkipuiston osana ja huonontaisi oleellisesti alueen nykyistä saavutettavuutta viheralueverkoston osana. Kaavaratkaisua pidettiin huonona hulevesien kannalta.
Muistutuksissa tuotiin esiin, ettei vaihtoehtoisia tapoja järjestää joukkoliikenne esim. raitiotieyhteydellä Teollisuuskatua pitkin ole tutkittu. Satamaradan historiaan perustuvaa estevaikutusta ei voida mitenkään verrata suunniteltuun nopeaan pikaratikkaliikenteeseen.
Pyöräliikenteen poistamista Hevoshaanpolulta ei pidetty hyvänä ratkaisuna ja pyörätie-baanan tarpeellisuus sekä mahdollisuus kanavoida pyöräliikennettä kyseenalaistettiin. Kaupunginvaltuuston päätösvalta hyväksyä Kalasataman raitiotien yleissuunnitelma 13.6.2018 kyseenalaistettiin, koska raitiotie sijoitetaan alueelle, jolla ei ole sitä mahdollistavaa asemakaavaa. Ympäristövaikutusten arviointia pidettiin liian suppeana, eikä riittäviä tutkimuksia ja selvityksiä, sekä vaihtoehtoisia tarkasteluja ole tehty. Kolmessa muistutuksessa raitiotien linjausta pidettiin hyvänä.
Kirjeissä esitetyt huomautukset kohdistuivat raitiotien turvallisuuteen, puuston poistumiseen raitiotien toteuttamisen yhteydessä, raitiotien kustannuksiin, Kumpulanpuron hulevesisuunnitelman ja alueelle laaditun Vallilanlaakson puiston viitesuunnitelman väliseen ristiriitaan sekä linnustollisesti arvokkaan alueen pienenemiseen. Yhdessä kirjeessä kannatettiin lämpimästi Vallilanlaakson raitiotietä.
Lausunnot
Kaavaehdotuksesta saatiin Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ja kaupunginmuseon lausunnot.
HSL totesi lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa raitiotien osalta kaavaehdotukseen. Raitiotie parantaa merkittävästi suunnittelualueen poikittaisyhteyksiä. Kaavamuutokseen liittyvät liikennesuunnitelmat on laadittu viimeisimpien raitioliikenteen ja pyöräliikenteen suunnittelua koskevien suunnitteluohjeiden mukaan.
HSY totesi lausunnossaan, että aluetta palvelevat vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi. Muutosehdotus ei edellytä vesihuollon lisärakentamista eikä rakennettujen vesihuoltolinjojen siirtämistä.
ELY -keskus totesi lausunnossaan, että kaavakartassa ei ole määräyksiä melusta ja tärinästä. Asemakaavamääräys melun ja tärinän torjunnasta on annettava. Melutasot ja tärinävaikutukset tulee selvittää asemakaavassa eikä jättää myöhempään vaiheeseen.
Helsingin kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan, että asemakaavaehdotus on kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta tarkastellen melko suurpiirteinen. Kaava-alue on osittain maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Kaupunginmuseo esittää, että näin arvostetussa ympäristössä tulee asemakaavassa olla määräyksiä, joilla varmistetaan muutoksesta huolimatta alueen keskeisten piirteiden säilyminen. Ainakin yleiselle jalankululle varatut alueen osat tulisi toteuttaa materiaaliltaan ympäröivien viherkokonaisuuksien, Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan ja Vallilan siirtolapuutarhan tapaan sora- tai kivituhkapintaisina. Jotta puiston eri toimintoja ei ryhdytä rajaamaan toisistaan rakenteilla, tulisi kaavassa olla aitaamista rajoittava määräys. Kasvillisuuden, puiden ja pensaiden käyttö alueiden ja eri toimintojen rajaamisessa on puistoympäristöön sopiva tapa. Lisäksi istutettavaksi määriteltyjä, erityyppisiä alueen osia tulisi määritellä kaavaan enemmän, jotta suunnittelualueen vehreys ja puistomainen luonne varmistetaan myös raitioteiden rakentamisen jälkeen. Myös kaava-alueelle sijoitettavat uudet rakenteet tulee laadullisesti ja ilmeeltään sovittaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen puistoympäristöön. Vallilanlaakson raitiotien rakentamisen mahdollistavan asemakaavan tulee osaltaan turvata myös Kumpulan kartanon, kasvitieteellisen puutarhan ja Vallilan siirtolapuutarhan ympärille rakentuvan viheralueen säilyminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaana vehreänä keitaana.
Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, kirjeistä ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Asemakaavaan ja asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset
Muistutuksissa ja lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan.
Kaavaehdotukseen on tehty muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa (liite 2). Ne on koottu myös Tehdyt muutokset -liitteeseen (liite 5).
Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.
Lopuksi
Päätösehdotus on kaupunkiympäristölautakunnan tarkistetun esityksen mukainen.
Kaupunginhallitus 25.03.2019 § 205
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 22. kaupunginosan (Vallila) raitioliikenne-, katu- ja puistoaluetta koskevan asemakaavan ja 22. kaupunginosan (Vallila) puistoaluetta sekä 24. kaupunginosan (Kumpula) puistoaluetta koskevan asemakaavan muutoksen 21.8.2018 päivätyn ja 5.2.2019 muutetun piirustuksen numero 12531 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Esittelijä
Lisätiedot
Timo Lindén, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36550
Kaupunkiympäristölautakunta 05.02.2019 § 59
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 21.8.2018 päivätyn ja 5.2.2019 muutetun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12531 hyväksymistä. Asemakaava koskee 22. kaupunginosan (Vallila) raitioliikenne-, katu- ja puistoaluetta ja asemakaavan muutos koskee 22. kaupunginosan (Vallila) puistoaluetta sekä 24. kaupunginosan (Kumpula) puistoaluetta.
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä nähtävilläoloajan ulkopuolella kirjallisesti esitettyihin mielipiteisiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa Kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Sörnäistenkatu 1, sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat maisema-arkkitehti Mervi Nicklen ja liikenneinsinööri Riikka Österlund. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
21.08.2018 Ehdotuksen mukaan
06.02.2018 Ehdotuksen mukaan
30.01.2018 Pöydälle
18.10.2017 Käsitelty
20.09.2017 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Mervi Nicklen, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37221
Riikka Österlund, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37312
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 24.9.2018
Asemakaavoitus / Maankäyttö ja kaupunkirakenne / Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Vallilanlaakson raitiotietä koskevasta asemakaavan ja asemakaavan muutoksen 21.8.2018 päivätystä ehdotuksesta ja asemakaavaselostuksesta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta perustehtävänsä mukaisesti kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.
Asemakaavan muutos liittyy poikittaisen raideyhteyden toteuttamiseen Kalasataman ja Pasilan välille sekä säteittäisten runkoyhteyksien toteuttamiseen. Suunnittelualueeseen kuuluvat Vallilanlaakson käytöstä poistunut junarata-alue, osa Vallilanlaakson puistoa ja Mäkelänrinteen uintikeskuksen korttelialueen puiston puoleista reuna-aluetta. Tavoitteena on linjata raitiotie Vallilanlaaksoon siten, että ratalinja sopeutuisi puistoympäristöön ja haittaisi mahdollisimman vähän alueen käyttöä.
Esillä olevassa kaavaehdotuksessa suunnittelualue on kokonaisuudessaan osoitettu puistoksi VP, jonka keskellä kulkee raitiovaunuliikenteelle varattu katu. Katu on toteutettava nurmiratana. Puistoalueelle saa sijoittaa raitiotien rakenteita ja varusteita. Pääosin raitiovaunuliikenteelle osoitetun katualueen pohjoispuolelle on osoitettu ohjeellisia yleiselle jalankululle, polkupyöräliikenteelle ja jalankululle ja pyöräilylle varattuja alueen osia. Ohjeellisen polkupyöräliikenteelle varatun alueen osan eli baanan pohjoispuoli on osittain määritelty istutettavaksi alueen osaksi. Katualueen ja Vallilan siirtolapuutarhan väliin on puolestaan osoitettu alueellinen tulvareitti w. Kaavan yhteyteen on laadittu Vallilanlaakson viitesuunnitelma (MASU Planning Oy 31.5.2018).
Kaupunginmuseo on antanut lausuntonsa Vallilanlaakson raitiotietä koskevan asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa 27.10.2017. Kyseisessä lausunnossaan kaupunginmuseo totesi kaupunginmuseon ja kaupunginmuseon johtokunnan antaneen 2000-luvun kuluessa useita kielteisiä lausuntoja Vallilanlaakson joukkoliikennekatuun liittyvästä asiasta. Kaupunginmuseon johtokunta esitti 19.3.2008 kuitenkin, että joukkoliikennekadun sijaan Vallilanlaaksoon vanhan satamaradan pohjalle linjataan raitiotie. Edellä mainitusta syystä kaupunginmuseo osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa piti mahdollisena raitiotien linjaamista Vallilanlaaksoon paikalle, jolla kulki 1960-luvun puolivälistä 2010-luvulle asti satamarata Pasilasta Vallilanlaakson kautta Sörnäisten ratapihalle. Lausunnossaan kaupunginmuseo piti tärkeänä, että asemakaavalla varmistetaan, ettei alueesta myöhemmin muodosteta tai sen viereen liitetä moottoriajoneuvoliikenteen väylää. Raitiotie tulee toteuttaa nurmiratana, jolloin se vähemmän nousee esiin vehreästä maisemasta. Lisäksi kaupunginmuseo painotti, että esillä olevan liikenteen yleissuunnitelman mukaisesti raitiovaunukaistan vierellä kulkevaa pyöräkaistaa tai –tietä ei saa erottaa raitiovaunukaistasta rakenteellisilla aidoilla, vaan eri toimintojen erottamiseen tulee käyttää ainoastaan istutuskaistoja, puustoa tai muita viherelementtejä. Uuden toiminnan myötä välttämättömien rakenteiden lisäksi Vallilanlaakson avoimeen viherympäristöön ja -maisemaan ei myöskään pidä tuoda mitään näkymiä katkaisevia tai kuilumaisia tiloja luovia rakenteellisia elementtejä.
Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan esillä oleva asemakaavaehdotus on kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta tarkastellen melko suurpiirteinen. Kaupunginmuseo huomauttaa, että kaava-alue on osittain maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä (Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, YM 30.10.2014) ja voimassa olevassa Helsingin yleiskaava 2002:ssa Vallilanlaakson pohjoisosa on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta, jota tulee kehittää siten, että sen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Kaupunginmuseo esittääkin, että näin arvotetussa ympäristössä tulee asemakaavassa olla määräyksiä, joilla varmistetaan muutoksesta huolimatta alueen keskeisten piirteiden säilyminen. Ainakin yleiselle jalankululle varatut alueen osat tulisi toteuttaa materiaaliltaan ympäröivien viheraluekokonaisuuksien, Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan ja Vallilan siirtolapuutarhan tapaan sora- tai kivituhkapintaisina. Jotta puiston eri toimintoja ja reittejä ei ryhdytä rajaamaan toisistaan rakenteilla, tulisi kaavassa olla aitaamista rajoittava määräys. Kasvillisuuden, puiden ja pensaiden käyttö alueiden ja eri toimintojen rajaamisessa on puistoympäristöön sopiva tapa. Lisäksi istutettavaksi määriteltyjä, erityyppisiä alueen osia tulisi kaupunginmuseon näkemyksen mukaan määritellä asemakaavaan enemmän, jotta suunnittelualueen vehreys ja puistomainen luonne varmistetaan myös raitiotien rakentamisen jälkeen. Myös kaava-alueelle sijoitettavat uudet rakenteet tulee laadullisesti ja ilmeeltään sovittaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen puistoympäristöön, mikä tulee varmistaa jatkosuunnittelulla. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan Vallilanlaakson raitiotien rakentamisen mahdollistavan asemakaavan tulee osaltaan turvata myös Kumpulan kartanon, kasvitieteellisen puutarhan ja Vallilan siirtolapuutarhan ympärille rakentuvan viheralueen säilyminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaana vehreänä keitaana.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 27.10.2017
18.10.2017 Käsitelty
20.09.2017 Pöydälle
Lisätiedot
Anne Salminen, tutkija, puhelin: 310 36501
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 14.06.2018 § 25
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12531 pohjakartan kaupunginosissa 22 Vallila ja 24 Kumpula. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12531
Kaupunginosa: 22 Vallila, 24 Kumpula
Kartoituksen työnumero: 35/2017
Pohjakartta valmistunut: 5.10.2017
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31967
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
Nimistötoimikunta 06.06.2018 § 33
Nimistötoimikunta on käsitellyt Vallilanlaakson nimiasioita viimeksi 18.10.2017. Nyt nimettävänä on raitiotie, joka on katualuetta. Nimistötoimikunta päätti esittää sille nimeä
Vallilanraitio–Vallgårdsspåret
(raitiotie, katualue)
Perustelu: Liitynnäinen, Vallilan kaupunginosan mukaan.
Perusosa ’raitio’ on tällä hetkellä käytössä Helsingissä kahden kadunnimen osana: Mellunmäenraitio–Mellungsbackastråket (1986) ja Pasilanraitio–Böletået (1979). Kielitoimiston sanakirjassa sanaa ’raitio’ ei esiinny, mutta Nykysuomen sanakirjan vuoden 1967 painoksessa sanalle on annettu seuraava määritelmä: ’tiessä oleva pyörän raide; laajemmin myös: kylätie, raitti; vrt. raide’. Nimistötoimikunta linjasi, että nyt käyttöön otettavaa perusosayhdistelmää raitio–spåret voidaan jatkossa käyttää vastaavien, erillisiin raitioteihin viittaavien nimien perusosana.
18.10.2017 Käsitelty
20.09.2017 Pöydälle
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386
Päätös tullut nähtäväksi 30.04.2019
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa
- maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia
- rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Kunnan jäsenen, asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai ehyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Timo Lindén, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550