Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää valita Helsingin kaupungin suomenkielisten koulujen ja lukioiden johtokuntiin jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä sekä puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat toimikaudelle 1.10.2017-30.9.2021 esityslistan 1 ja 2 liitteen mukaisesti.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 2 luvun 24 §:n nojalla koulujen ja lukioiden johtokunnat toimivat kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen ja vastaavasti ruotsinkielisen jaoston alaisina ja huolehtivat opetuksen ja kasvatuksen kehittämisestä ja tukemisesta sekä koulun, lukion ja kodin yhteistyön edistämisestä.

Johtokunnan kokoonpano

Johtokunnassa on 7-10 jäsentä ja jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Johtokunnan jäsenten valitseminen, toimikausi ja ehdokasasettelu

Suomenkielinen jaosto valitsee neljän vuoden toimikaudeksi johtokunnan jäsenet ja varajäsenet. Koulun oppilaiden tai lukion opiskelijoiden huoltajat, koulun tai lukion opettajat, koulun tai lukion muu henkilökunta ja lukion opiskelijat esittävät keskuudestaan henkilöt johtokunnan jäseniksi ja varajäseniksi.

Johtokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja

Suomenkielinen jaosto valitsee jäseniksi valituista johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Kunnan luottamushenkilöt

Johtokunta on kunnan toimielin ja johtokuntaan valitut jäsenet ovat kunnan luottamushenkilöitä (kuntalain 69 §).

Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden etua sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla.

Suostumus luottamustoimeen

Luottamustoimeen voidaan valita vain henkilö, joka on suostunut ottamaan toimen vastaan (kuntalain 70 §).

Yleinen vaalikelpoisuus

Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö:

1) jonka kotikunta kyseinen kunta on;

2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja

3) joka ei ole julistettu vajaavaltaiseksi.

Kuntalaissa on säädetty vaalikelpoisuuden rajoituksia eri toimielimiin. Koulujen ja lukioiden johtokuntien osalta rajoituksia ei ole: johtokuntaan voidaan valita sellainenkin henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan tai jonka kotikunta kunta ei ole.

Tasa-arvo

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 4 a §:n 1 momentin mukaan kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä.

Alle 18-vuotiaat oppilaat ja opiskelijat

Nyt voimassa olevissa kuntalaissa ja hallintosäännössä ei enää erityisesti mainita 15 vuotta täyttäneiden oppilaiden läsnäolo- ja puheoikeudesta johtokunnan kokouksissa.

Hallintosäännön 29 luvun 7 §:n 5 momentin nojalla muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta päättää ao. toimielin tai toimielimen asettava viranomainen.

Tämän em. hallintosäännön määräyksen nojalla johtokunnat voivat päättää antaa alaikäisille oppilaiden ja opiskelijoiden edustajille läsnäolo- ja puheoikeuden johtokunnan kokouksessa.

Oppilas- ja opiskelijakunnat nimeävät edustajansa, joille johtokunnat ensimmäisessä kokouksessaan harkintansa mukaan antavat läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksissa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pitää oppilaiden ja opiskelijoiden osallistumista hyvin tärkeänä ja suosittaa tämän vuoksi, että myös alaikäiset oppilaat ja opiskelijat osallistuvat johtokunnan toimintaan.

Asian valmistelusta

Hallintosäännön koulujen ja lukioiden johtokuntien valintaa ja kokoonpanoa koskevat määräykset ovat hyvin niukat. Asia on valmisteltu erittäin pitkälti noudattamalla aiempaan opetustoimen johtosääntöön perustuneita käytäntöjä. Koulujen ja lukioiden rehtorit kutsuivat elokuun aikana koulutyön käynnistyttyä huoltajat koolle ehdokkaiden valitsemiseksi. Aikuislukion ja eräiden erityiskoulujen ehdokkaat on rehtori koonnut aikuislukion ja koulun sidosryhmien ehdottamista henkilöistä. Lisäksi opettajat, muu henkilöstö ja opiskelijakunnat ovat asettaneet ehdokkaansa.

Päätös tullut nähtäväksi 02.10.2017

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.