Digitalisaatiotoimikunnan asettaminen

Kaupunginhallitus asettaa toimikaudekseen digitalisaatiotoimikunnan, jonka tehtävänä on:

• edistää ja seurata kaupungin ja sen toimialojen digitalisaatiokehitystä
• varmistaa asukas- ja käyttäjälähtöisyyden periaatteen toteuttaminen kaupungin palvelujen kehittämisessä
• edistää omalta osaltaan kaupungin strategiassa määritellyn vision toimeenpanoa vauhdittamalla toimialojen ja kaupungin palvelujen uudistamista digitalisaation keinoin
• seurata kaupungin ja toimialojen digitalisaatio-ohjelmien laatimista, toimeenpanoa ja toteutumista
• antaa kannanottoja ja lausuntoja keskeisistä, kaupungin digitalisaatiota edistävistä suunnitelmista ja hankkeista
• edistää vuorovaikutusta ja yhteistyötä kaupungin ulkopuolisten toimijoiden kanssa
• arvioida kaupungin digitalisaation nykyistä tilaa ja antaa lausuntoja kehitystarpeista

Samalla kaupunginhallitus päättää nimetä jäsenet ja varajäsenet seuraavasti:

Samalla kaupunginhallitus päättää

• määrätä digitalisaatiotoimikunnan esittelijäksi tietohallintojohtajan kaupunginkansliasta
• kehottaa kaupunginkansliaa vastaamaan toimielimen sihteeritehtävien järjestämisestä

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että toimikuntaan sovelletaan kaupunginvaltuuston antamaa päätöstä luottamushenkilöiden taloudellisista etuuksista.

Kaupungin strategian tavoitteena on tehdä Helsingistä parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki maailmassa. Digitalisaatiotoimikunnan tehtävänä on edesauttaa tämän tavoitteen saavuttamista ja tukea kaupungin toimialoja palvelutoiminnan uudistamisessa digitalisaation avulla.

Esitys perustuu johtamisjärjestelmän uudistamisen yhteydessä tehtyyn toimi- ja neuvottelukuntien sekä vaikuttamistoimielinten kokonaisuutta koskevaan tarkasteluun. Johtamisen jaosto käsitteli kokonaisuutta 3.4.2017 kokouksessaan.

Digitalisaatiotoimikunnan tehtävät

Digitalisaatiotoimikunnan rooliksi on täsmentynyt kaupunkistrategian valmistelun edetessä omalta osaltaan edistää kaupungin ja toimialojen digitalisaation hyödyntämistä ja seurata sitä koskevien toimenpiteiden vaikuttavuutta kaupunkikehityksessä.

Helsingin tavoitteena on olla asukas- ja käyttäjälähtöinen kaupunki. Tämä edellyttää muotoilun ottamista elimelliseksi osaksi digitaalisten palvelujen kehittämistä ja hyvän käyttäjäkokemuksen rakentamista. Toimikunnan tehtävänä on varmistaa tämän periaatteen toteutuminen.

Kaupungin lisäksi myös muut toimijat, kuten yritykset ja yhteisöt vaikuttavat kaupungin digitalisoitumiseen ja tuottavat palveluita kaupunkilaisille. Kaupunkia kehitetään alustana kokeiluille ja uutta luovalle elinkeinotoiminnalle. Toimikunnan tehtävänä on saada aikaan laaja-alainen yhteistyö, jonka tarkoituksena on valjastaa kaikki toimijat edistämään kaupunkiyhteisön laajaa digitalisoitumista ja omalta osaltaan tukemaan strategisen tavoitteen saavuttamista.

Digitalisaatiotoimikunta voi myös osallistua kaupungin järjestämiin tilaisuuksiin, joissa tarkoituksena on edistää laaja-alaisesti kaupungin digitaalisuutta ja kaupunkiyhteisön eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja osallisuutta kaupungin digitaalisten palveluiden uudistamiseen.

Digitalisaatiotoimikunnan kokoonpano

Digitalisaatiotoimikunnan työskentelyssä on olennaista jäsenten laaja-alainen näkemys digitalisaatiosta kaupungin palvelujen ja toiminnan uudistamisen mahdollistajana ja heidän verkostojensa kautta saatu yhteys kaupungin ulkopuolisiin toimijoihin, joilla on mahdollisuus myötävaikuttaa kaupungin ja kaupunkiyhteisön digitaalisuuden kehittämiseen tässä ajassa.

Toimielimeen nimettävät jäsenet ovat kuntalain (410/2015) 69 §:n mukaisia kaupungin luottamushenkilöitä. Kaupungin henkilöstöön kuuluvat asiantuntijat osallistuvat toimielimen toimintaan tehtävän tai asemansa puolesta.

Toimikuntia koskevat säännökset ja määräykset

Digitalisaatiotoimikunta on toimikuntaan rinnastuva kuntalain (410/2015) 30 §:n mukainen kunnan toimielin, joka voidaan asettaa hoitamaan määrättyä tehtävää. Kuntalain esitöissä toimikunnilla tarkoitetaan erityisesti projektiluonteisia tehtäviä hoitavia toimielimiä.

Kuntalain 30 §:n mukaan kunnanhallitus ja valtuuston päätöksen nojalla muukin toimielin voi asettaa toimikunnan määrätyn tehtävän hoitamista varten. Toimikunta voidaan asettaa enintään sen asettaneen toimielimen toimikaudeksi. Toimikunnan jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet.

Kuntalain 74 §:n mukaan toimikuntaan voidaan valita sellainenkin henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan tai jonka kotikunta kunta ei ole. Myös toimikuntaan valittavien luottamushenkilöiden tulee antaa suostumus luottamustoimeen.

Toimikuntien kokouksessa noudatetaan kunnan toimielinten hallinto- ja kokousmenettelyä vastaavaa menettelyä. Hallintosäännön 29 luvun 8 §:n mukaan muun toimielimen kokouksessa asiat ratkaistaan esittelystä toimielimen toiminnan sisäistä järjestelyä lukuun ottamatta.

Kuntalain 33 §:n mukaan valinnasta vastaava toimielin valitsee jäseniksi valituista toimielimen puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Toimikunnille on tarkoituksenmukaista valita yhteneväisesti puheenjohtaja ja yksi varapuheenjohtaja. Toimikunta voi myös kuulla asiantuntijoita.

Toimikunnan tulee täyttää tasa-arvolain (609/1986) vaatimukset sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Toimikunnan jäsenille ja varajäsenille maksetaan kokouspalkkioita ja korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä sekä matkakustannusten korvausta ja päivärahaa kaupunginvaltuuston hyväksymien luottamushenkilöiden taloudellisten periaatteiden mukaisesti.

Päätös tullut nähtäväksi 24.06.2019

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.