Valtuutettu Jörn Donnerin toivomusponsi laaja-alaisen komitean asettamisesta visioimaan monimuotoista kulttuuri-ilmapiiriä

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Valtuutettu Jörn Donnerin kaupunkistrategiaan liittyvässä toivomusponnessa edellytetään, että kaupungin toimesta selvitetään mahdollisuutta perustaa pikaisesti laaja-alainen komitea joka luo visioita kulttuurin edistämiseen Helsingissä tähtäimenä luoda kaupunkiin monimuotoiseen kulttuurin tekemiseen ja tuottamiseen innostava ilmapiiri lähimmän kymmenvuotiskauden aikana.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää visiotyöryhmän perustamista tarpeellisena. Lautakunnan mielestä on tärkeää tarkastella kulttuurin ja taiteen edistämisen vaihtoehtoisia linjauksia yhtä valtuustokautta pidemmällä aikavälillä ja muodostaa kaupunkiyhteiset tavoitelinjaukset. Lautakunta haluaa myös vahvasti edistää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ilmapiiriä, joka innostaa kulttuurin tekemiseen ja tuottamiseen.

Lautakunta toteaa, että 27.9.2017 hyväksytty kaupunkistrategia sisältää runsaasti kulttuuritavoitteita ja -näkökulmia. Ne liittyvät niin kaupunkilaisten hyvinvointiin, kaupungin innovointikykyyn kuin Helsingin vetovoimaisuuteen ja kansainvälisyyteen. Kulttuuria ja taidetta tarkastellaan strategiassa ensi sijassa välineinä saavuttaa joitain muita tavoitteita. Visiotyöryhmä voi katsoa pidemmälle tulevaisuuteen ja arvioida kulttuurin merkitystä laajasti osana kaupunkikehitystä sekä taiteen itseisarvoista merkitystä osana Helsingin tulevaisuutta.

Helsingin lähiaikoina toteutuvia suuria kulttuurihankkeita ovat keskustakirjasto Oodi ja merellinen biennaali, Tanssin talo sekä yksityinen taidemuseo Amos Rex. Töölönlahden ja Suvilahden alueita kehitetään monipuolisina taide- ja kulttuurikeskittyminä. Keskustelua käydään useiden valtion- ja erikoismuseoiden sijainneista.

Edellinen kaupunginvaltuusto linjasi kokouksessaan 14.12.2011 kulttuurin tavoitteita vuoteen 2017. Tuolloin hyväksytyn kulttuuristrategian vision mukaan Helsinki haluaa olla monimuotoinen ja omaleimainen taiteen, luovuuden ja kulttuurin keskus sekä kansainvälisesti kiinnostava kulttuurin edelläkävijä Itämeren alueella.

Tuolloisessa linjauksessa helsinkiläisen kulttuuripolitiikan tavoitteet ymmärrettiin pitkälle yhteneviksi liikunta- ja nuorisopolitiikan tavoitteiden kanssa. Yhteisinä tavoitteina nähtiin helsinkiläisten elämänlaadun ja toimintakykyisyyden parantaminen, yhteisöllisyyden ja henkisen hyvinvoinnin edistäminen, syrjäytymiskehityksen ehkäisy ja kaupungin kehittyminen monikulttuurisena.

Vuoden 2011 kulttuuristrategian mukaan kulttuuripalveluilla tavoitellaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kulttuurilla on merkittävä rooli, kun luodaan ihmisiä, yrityksiä ja investointeja houkuttelevaa kansainvälistä toimintaympäristöä. Monipuolinen ja elämyksellinen kulttuuritarjonta edistää alueen asukkaiden hyvinvointia. Kulttuuritarjonta ja -palvelut vaikuttavat myös kaupungin profiiliin, kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta arvioi, että kaupungin edellisen kulttuuristrategian tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia.

Lautakunnan näkemys on, että kulttuurin ja taiteen merkitys kaupungin ja kaupunkilaisten elämässä on kasvussa. Tähän vaikuttavat yhteiskunnan yleiset muutokset kuten koulutustason nousu, kansainvälistyminen ja elinkeinorakenteen muutokset. Kansalaisten oma tekeminen painottuu, koko termi ’kaupunkikulttuuri’ on siirtynyt tarkoittamaan nimenomaan kaupunkilaisten itse tuottamaa kulttuuria. Digitaalisuus muokkaa taiteen ja kulttuurin toimintatapoja ja saavuttavuutta. Hallinnollisia muutoksia puolestaan seuraa meneillään olevasta esittävän taiteen ja museoiden valtionosuusuudistuksesta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen todennäköisestä siirtymisestä maakuntatasolle. Nämä kaikki vaikuttavat Helsingin ja helsinkiläisten kulttuurielämään.

Kaupunkilaisen ja muun käyttäjän kannalta kulttuuri- ja taidepalvelun tuottajuus on yleensä toisarvoinen asia. Työryhmän tuleekin katsoa Helsingin kulttuurielämää kokonaisuutena, johon kuuluvat kaupunkikonsernin omien toimijoiden lisäksi muut ammatilliset kulttuurin ja taiteen toimijat sekä laaja amatööri- ja harrastajakenttä. Kaupunkistrategian maininta kaupungista alustana on relevantti kulttuurin tulevaisuudelle. Yhä enemmän keskustellaan mm. kaupungista taiteenteon edellytysten luojana kuten taiteilijoiden työskentely- ja elinolosuhteista Helsingissä. Myös osallisuutta voidaan tällä alueella soveltaa uusin tavoin. Taiteen ja kulttuurin vaikuttavuudesta on tuotettu uutta tutkimustietoa, mikä voidaan ottaa visiotyössä huomioon.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan mielestä työryhmän tulisi verrata työssään Helsinkiä taide- ja kulttuurikaupunkina valittaviin kansainvälisiin kaupunkeihin ja rakentaa Helsingille ainutlaatuinen ja kansainvälisesti kiinnostava positio. Asiakirjan avulla Helsinki asemoisi itsensä selkeästi myös kotimaisessa taide- ja kulttuuripolitiikassa ja voisi nojautua sen linjauksiin tehdessään yhteistyötä valtion ja muiden kotimaisten kumppanien kanssa.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaupungin omien edustajien, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden lisäksi työryhmään otetaan mukaan muita kaupungissa vaikuttavia kulttuurin toimijoita kolmannelta ja yksityiseltä sektorilta, ja että visiota luotaessa kaupunkilaisia kuullaan osallistavien menetelmien avulla.