Valtuutettu Atte Harjanteen toivomusponsi Helsingin kaupungin saamisesta edelläkävijäksi ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

llmastonmuutoksen vaikutukset tulevat olemaan myös Helsingissä niin merkittäviä, että niihin sopeutuminen on välttämätöntä. Koska ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdataan paikallisesti, ovat kaupungit keskeisessä asemassa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset on tunnistettu kaupunkitasolla ja Helsingin kaupunki on jo ottanut aktiivisen roolin ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Helsingin kaupunki on tuottanut lukuisia ohjelmia ja suunnitelmia, jotka liittyvät osin tai kokonaan ilmastonmuutoksen sopeutumiseen, kuten Hulevesistrategian (2007), Tulvastrategian (2008) sekä Viherkattolinjaukset (2016). Lisäksi Helsingille tarpeellisimpia sopeutumisen toimenpiteitä on määritelty Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) -työkaluja suunnitteluun -hankkeen yhteydessä. Jotta ilmastonmuutoksen tärkeys näkyisi paremmin päivittäisessä päätöksenteossa ja kaupungin toiminnoissa, tulee sopeutumislinjaukset tuoda päätöksentekoon päästövähennysohjelman (Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelma) yhteydessä.

Ilmastotyön koordinointi ja resurssit

Helsingin kaupungin ilmastotyöryhmä laati vuoden 2017 alussa valtuuston strategian valmistelua varten esityksen Helsingin ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjauksiksi 2017-2025, jotka ympäristölautakunta hyväksyi osaltaan 16.5.2017. Linjaukset tulisi vielä valmistella lopulliseen muotoonsa päätöksentekoa ja toteuttamista varten. Siihen on täten mahdollista lisätä valtuustoponnen edellytys selvittää kaupungin mahdollisuudet olla edelläkävijä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, joka kattaa kaikki toimialat https://www.hel.fi/static/ymk/ilmasto/Helsingin-ilmastonmuutokseen-sopeutumisen-linjaukset.pdf.

Ilmastotyöryhmä on vastannut ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen koordinoinnista, seurannasta ja toimien toteutuksen edistämisestä. Ryhmä ei ole tosin vuoden 2017 kevään jälkeen kokoontunut, koska sille ei ole nimetty uutta puheenjohtajaa ja jäsenten osalta kokoonpano tulisi tarkistaa 1.6.2017 tulleen organisaation muutoksen takia. Ilmastotyöryhmä tulisikin nimetä uudelleen. Se on laatinut raportin Helsingin ilmastoasioiden koordinoinnista vuoden 2017 keväällä. Ilmastotyöryhmän aineisto löytyy Internetistä http://www.stadinilmasto.fi/helsingin-ilmastotyoryhma-2/.

Mikäli Helsingin kaupunki haluaa päästä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa kansainväliseen kärkeen, tulisi myös toimialojen varata ja kohdentaa henkilöresursseja työhön ja kehittää työntekijöiden osaamista. Tällä hetkellä kaupungilla ei ole yhtään kokopäiväistä sopeutumisasiantuntijaa. Ympäristöpalvelut on esittänyt toimen perustamista. Sopeutumislinjausten ja uuden hulevesiohjelman toimenpiteiden toteuttaminen vaativat myös investointeihin rahoitusta. Ne voivat olla esimerkiksi yleisille alueille toteutettuja luonnonmukaisia hulevesien hallintajärjestelmiä.

Varautuminen ilmastoriskeihin

Helsingin kaupunkistrategian 2017-2021 mukaan: ”Helsinki on toimiva, turvallinen ja viihtyisä kaupunki.” Osa turvallisuutta on varautuminen muuttuvan ilmaston aiheuttamiin vaikutuksiin. Helsingin ilmastoriskien arviointia on tehty yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa ja raportti valmistuu helmikuussa 2018. Luonnoksen mukaan keskeisimmiksi riskeiksi on nostettu rankkasateen aiheuttamat hulevesitulvat, vesistötulvat, liukkaus, äärimmäiset ja poikkeavat talviolosuhteet, pimeyden aiheuttamat kaamosoireet, helleaallot, kuivuus ja Itämeren rehevöityminen. Selvityksessä tunnistetut riskit tulee minimoida, jotta kaupunki on jatkossakin toimiva ja turvallinen.

Luonto suojaa ilmastonmuutokselta

Kaupunkistrategian mukaan: ”Helsinki vaalii arvokasta luontoaan ja toimii kaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Viher- ja sinialueiden ekologinen laatu, saavutettavuus ja terveysvaikutukset turvataan”. Vihreän infrastruktuurin rakentamisella ja maanpinnan sulkemisen välttämisellä parannetaan kasvavan sadannan vaatimaa hulevesien hallintaa, ehkäistään lämpösaarekeilmiön voimistuminen sekä estetään ravinteiden ja epäpuhtauksien kulkeutumista vesistöihin. Olemassa olevan kaupunkiluonnon ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeä keino näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

Osana tonttien hulevesien luonnonmukaista hallintaa Helsinki on alkanut edellyttämään asemakaavoituksessa viherkertoimen käyttöä. Viherkertoimen avulla luodaan vihreitä, viihtyisiä ja ilmastonkestäviä tontteja tiivistyvään kaupunkirakenteeseen. Sillä varmistetaan riittävän viherpinta-alan säilyminen tonteilla. Lisäksi esimerkiksi katupuut ovat olennaisen tärkeä osa monimuotoista kaupunkiluontoa ja niiden vaikutus kaupungin sopeutumisessa ilmastonmuutokseen on merkittävä.

Hulevesien luonnonmukainen hallinta ja ekologisesti monimuotoinen viherympäristö auttavat sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Kaupunkistrategian mukaan: ”hulevesien kustannustehokkaan hallinnan edistämiseksi viherpinta-alaa lisätään kaupungissa.” Kaupungin uusi hulevesiohjelma on valmistunut ja sen toteutuksen kautta on mahdollisuus edistää luonnonmukaista hulevesien hallintaa.

Yhdessä kaupunkirakenteen tiivistämistavoitteen kanssa viherpinta-alan lisääminen kaupungissa voi tarkoittaa käytännössä laadukkaiden viherkattojen määrän lisäämistä. Tällä hetkellä rakennusvalvonta voi velvoittaa viherkattojen rakentamiseen ainoastaan sitä vaativien asemakaavamääräysten perusteella. Niitä on kuitenkin asemakaavoissa toistaiseksi vähän ja vaatimukset kohdistuvat pääsääntöisesti pienialaisiin piharakennelmiin. Viherkattomääräysten puuttuessa rakennusvalvonta pyrkii ohjaamaan ja edistämään viherkattojen rakentamista kaupungin oman viherkattolinjauksen perusteella. Viherkattolinjaus ei kuitenkaan ole velvoittava, joten rakennusvalvonta voi ainoastaan ohjata. Rakennusvalvonnan osalta viherkattorakentamisen tehostaminen edellyttäisi viherkattomääräysten huomattavaa lisäämistä asemakaavoihin sekä viherkattolinjauksen toimenpiteiden asettamista velvoittaviksi esimerkiksi rakennusjärjestyksen määräysten kautta.

Sopeutumisesta liiketoimintamahdollisuuksia

Kaupunkistrategian mukaan koko kaupunkia kehitetään alustana kokeiluille ja uutta luovalle elinkeinotoiminnalle. Sopeutumislinjausten ehdotuksessa todetaan, että ”Helsinki on sopeutumisen edelläkävijä näyttäen sopeutumisen esimerkkiä kaikissa omissa toiminnoissaan, kohteissaan ja hankinnoissaan. Kaupunkiorganisaatio tekee tiivistä yhteistyötä yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa. Kaupunki toimii uusien Smart & Clean -ratkaisujen alustana. Tämä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vientiä sekä parantaa kaupunkilaisten elämänlaatua.”

Uusien innovaatioiden synnyttämisen kannalta Helsingin kaupungin kannattaa aktiivisesti osallistua yhdessä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin, joissa edistetään kaupunkien sopeutumista ilmastonmuutokseen sekä toteuttaa pilotteja, joilla testataan uusia ratkaisuja.

Ilmastonkestävä rakentaminen

Kaavoituksen ohella kaupunki voi ohjata ilmastonkestävään rakentamiseen tontinluovutusehtojen kautta. Kaupunki omistaa suuren osan omasta maa-alastaan ja pystyy tontinluovutusehtoihin laittamaan tonttikohtaisia ilmastonmuutokseen sopeutumisen vaatimuksia. Esim. kaupungin luovuttamien asuinkerrostalotonttien osalta ehdoissa on ollut mm. vaatimuksia säädöksiä paremmasta rakennusten energiatehokkuudesta.

Viranomaistahona rakennusvalvonnan mahdollisuus toimia edelläkävijänä riippuu mm. maankäyttö- ja rakennuslain, rakennusjärjestyksen ja asemakaavan määräyksistä. Lain ja määräysten täytyy siksi tukea ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtääviä toimenpiteitä. Helpointa ja nopeinta on sisällyttää sopeutumiseen tähtäävät toimenpiteet asemakaavamääräyksiin ja/tai rakennusjärjestykseen, joiden noudattamista rakennusvalvonta valvoo. Rakennusten energiatehokkuutta rakennusvalvonta tulee edistämään vuonna 2018 esimerkiksi myöntämällä rakennuslupamaksuista 30 % alennuksen, jos asuinrakennus suunnitellaan matalaenergiatasoon. (Rakennusvalvontataksa 2018, 2 i §). Lupamaksujen helpotuksia pitäisi jatkossa kohdentaa myös ilmastonmuutoksen sopeutumiseen tähtääviin rakentamistoimenpiteisiin.

Avoin data ja ilmastopalvelut

Kaupunki voisi olla edelläkävijä ilmasto- ja sääpalvelujen hyödyntämisessä suunnittelussa ja yhteiskunnan varautumisessa. Sitä voidaan kehittää esimerkiksi hyödyntämällä 3D –kaupunkimallia ja HSY:n kehittämää ilmastoatlasta. Näissä palveluissa voidaan konkreettisesti esittää tulvariskialueita, hulevesien luonnonmukaisen hallinnan kannalta tärkeitä suunnitteluparametrejä kuten läpäisemättömät pinnat ja viherpinnat, sosioekonomisen haavoittuvuuden arviointi.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Valtuutettu Atte Harjanteen kaupunkistrategiaan liittyvässä toivomusponnessa edellytetään selvittämään mahdollisuuksia, että Helsingin kaupunki olisi edelläkävijä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Helsingin kaupunkistrategia 2017–2021 linjaa Helsingin kaupungin ilmastovastuuta ja toimintaa. Kaupunkistrategiassa todetaan, että Helsingin kaupunki korostaa toiminnassaan ekologisia arvoja ja erottuu globaalin vastuun paikallisen toteuttamisen kansainvälisesti verkottuneena edelläkävijänä. Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa vakavasti ja torjuu ilmastonmuutosta kunnianhimoisesti. Kaupunkistrategia linjaa ilmaston muutoksen torjunnan eri osa-alueita ja niiden tavoitteita muun muassa päästövähennys- ja hiilineutraalisuustavoitteita, rakennusten energiatehokkuuden parantamista, uusiutuvan energian lisäämistä, liikenteen päästövähennyksiä sekä Helsingin liikennejärjestelmän kehityssuuntia ja kiertotalouden hankkeiden toteuttamista.

Ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi kaupungin tulee myös varautua ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin seurauksiin ja vaikutuksiin. Tavoitteena on ihmisiin, yhteiskuntaan ja luontoon kohdistuvien ilmastonmuutoksen vaikutuksien ja uhkien vähentäminen. Helsingin kaupunki on jo useiden vuosien ajan tehnyt hallintokunta- ja toimialarajat ylittäviä suunnitelmia ja selvityksiä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin uhkiin ja muutoksiin varautumiseksi sekä toteuttanut toimenpiteitä muutoksien vaikutusten ehkäisemiseksi. Suunnitelmia, selvityksiä ja toimenpiteitä on tehty muun muassa luonnon ja luonnonympäristöjen, terveyden ja turvallisuuden, kaupunkisuunnittelun ja -rakentamisen, talonrakentamisen ja infrastruktuurin alueiden osalta.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä Helsingin kaupungin mahdollisuuksiin olla edelläkävijä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa kahdella tavalla: tavoillaan järjestää palvelut sekä kasvattamalla tietoisuutta, toimintatahtoa ja tulevaisuususkoa ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Palvelujen järjestämisessä merkittävin ilmastopoliittinen kysymys on kiinteistöjen energiankulutus. Suunniteltaessa, käytettäessä ja peruskorjattaessa toimialan käytössä olevia kiinteistöjä pyritään energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Lisäksi uudet toimitilat pyritään sijoittamaan paikoille, jotka suosivat joukkoliikenteen käyttöä.

Toimialan suurin rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on sen sivistys- ja kasvatustehtävä. Ilmastonmuutoksen mittakaava synnyttää kansalaisissa paljon pelkoja ja ahdistusta, jota voidaan vähentää lisäämällä tietoa ja tarjoamalla mahdollisuuksia yhteistoiminnalle. Sivistys- ja kasvatustehtävä koskee erityisesti nuoriso- ja kirjastopalveluja. Nuorisopalvelujen sitoumuksesta asiaan kertoo, että yksi sen alueellisista nuorisotyöyksiköistä on myös vastuutettu huolehtimaan nuorten ympäristö-, ilmasto- ja luontokasvatuksesta. Kirjastot taas tarjoavat pääsyn luotettavan tiedon pariin sekä tapahtumatiloja kansalaisten ja yhteisöjen yhteistoiminnalle.

Toimialan näkökulmasta ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä elämä ovat erinomaisesti sovitettavissa yhteen kaupungissa. Oikein järjestettynä resurssien jakaminen helpottaa kuntalaisten elämää, vapauttaa aikaa ja rahaa muuhun käyttöön sekä synnyttää luottamusta kanssaihmisiin. Esimerkiksi terveyttä edistävä liikkuminen kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä on myös ekologisesti kestävä ratkaisu.

Toimialalla on myös mahdollisuudet vaikuttaa suomalaisen ja helsinkiläisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristöjen vaalimiseen ja turvaamiseen ilmastonmuutokseen sopeutumistoimenpiteillä.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle valtuutettu Atte Harjanteen toivomusponnesta seuraavan lausunnon:

Kaupunkistrategian 2017-2021 mukaan Helsinki korostaa toiminnassaan ekologisia arvoja ja erottautuu globaalin vastuun paikallisen toteuttamisen kansainvälisesti verkottuneena edelläkävijänä.

Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa vakavasti ja torjuu ilmastonmuutosta kunnianhimoisesti. Helsinki asettaa tavoitteeksi 60 prosentin päästövähennystavoitteen vuodelle 2030 ja aikaistaa hiilineutraalisuustavoitteen vuodesta 2050 vuoteen 2035 ja varautuu valtion mahdolliseen päätökseen hiilen käytön kieltämisestä energiatuotannossa.

Rakennusten energiatehokkuutta parannetaan sekä uudisrakentamisessa että vanhan rakennus kannan korjaamisessa. Helsingin energiatehokkuus normit ovat kansallista vähimmäistasoa kunnianhimoisemmat. Uusiutuva energia ja energia-tehokkuus pyritään yhdistämään Helsingissä optimaalisella tavalla paitsi yksittäisissä rakennuksissa myös alueellisesti. Liikenteen päästövähennyksiä toteutetaan koko Helsingin liikennejärjestelmässä niin pyöräilyn ja kävelyn suosiota lisäämällä kuin sähköautojen, sähköbussien ja raidejoukkoliikenteen osuutta nostamalla. Uusiutuvaa energiaa lisätään niin pienessä kuin suuremmassa mittakaavassa.

Päästövähennyksiä ja kiertotalouden hankkeita toteutetaan Helsingissä yhteistyössä yritysmaailman ja kaupunkilaisten kanssa. Päästövähennysten toteuttamisesta laaditaan vuoden 2018 helmikuun loppuun mennessä aikataulutettu toimenpideohjelma. Kaupungin ilmastotyöryhmän raportti ja Helenin hyväksytty kehitysohjelma toimivat pohjana työlle.

Kaupungin perustehtävä on järjestää asukkailleen laadukkaita palveluja ja luoda edellytyksiä virikkeelliselle ja hauskalle elämälle. Toimiva kaupunki näkyy konkreettisina tekoina, valintoina ja arkea helpottavina asioina ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Toimiva kaupunki tarkoittaa sitä, että päiväkodit ja koulut löytyvät läheltä ja niihin on turvallista kävellä ja pyöräillä.

Helsinki pyrkii hahmottamaan paremmin globaalia murrosta ja lisää henkilöstönsä ymmärrystä tekoälystä ja muista maailmaa muuttavista teknologioista sekä niistä mahdollisuuksista, mitä tämä kehitys avaa kaupunkilaisille. Helsingin tavoitteena on olla maailman parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki maailmassa.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan mahdollisuudet vaikuttaa kaupungin mahdollisuuksiin olla edelläkävijä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ovat merkittävät, koska asiakkaitamme ovat tulevaisuuden helsinkiläiset ja päättäjät. Toimialan ympäristöjohtamiseen ja opetussuunnitelmiiin on sisällytetty ympäristökasvatus, jossa päiväkodit, koulut, oppilaitokset ja työväenopistot opastetaan edistämään ilmastonmuutosta torjuvaa toimintaa ja elämäntapaa. Eri oppiaineiden ympäristökasvatusosissa, ympäristö- tai kestävän kehityksen ohjelmissa, ekotukihenkilötyössä sekä luonto- ja leirikouluissa tutustutetaan lapset, oppilaat ja opiskelijat monipuolisesti ja kullekin ikäluokalle sopivalla tavalla luonnon monipuolisuuden säilyttämisen vaikutuksiin, ekologiseen tapaan toimia, energian säästöön, jätteiden lajitteluun, erilaisiin uusiutuvan energian tuotantomenetelmiin ja arkipäivän valintojen vaikutukseen hiilijalanjälkeen. Helsingin lähikouluperiaate mahdollistaa koulumatkojen tekemisen jalan ja pyöräillen. Pidempien koulumatkojen matkatuki ohjaa oppilaat julkisten liikennevälineiden käyttöön.

Toimialan hankinnoissa painotetaan ekologisuutta ja elinkaariajattelua hankittujen tuotteiden ja palveluiden koko käyttöajan ja myös käytöstä poiston jälkeisiä vaikutuksia. Hankintojen palvelukuvausten kautta on päiväkotien, koulujen, oppilaitosten ja työväenopistojen jokapäiväisessä toiminnassa mahdollisuus vaikuttaa ruoka-, siivous-, kouluisäntä- ja kiinteistönhuoltopalveluiden mahdollisimman ekologiseen toimintaan niin käytettyjen työmenetelmien kuin raaka- ja puhdistusaineiden osalta. Myös irtokalusteiden, varusteiden, koneiden ja laitteiden hankinnassa huomioidaan valintojen ympäristövaikutus. Hankittavat kalusteet ovat kestäviä, korjattavia sekä materiaaleiltaan kierrätettäviä ja digiohjelman myötä hankittavat laitteet entisiä energiataloudellisempia.

Mahdollisuutena ja haasteena voidaan nähdä toimialan suuri kiinteistökanta, jonka teknisestä ylläpidosta iso osa on kaupunkiympäristön toimialan kiinteistöhuollon vastuulla. Haasteena energiatalouden näkökulmasta on kiinteistöihin tehtävät perusparannukset, joissa painovoimaisen ilmanvaihdon muuttaminen koneelliseksi lisää kiinteistön energiakulutusta energiaa säästävistä rakennusteknisistä ratkaisuista huolimatta. Lisäksi toiminnan kautta tehtävä energian säästön vertailu ja mittarointi erilaisissa rakennuksissa sekä käyttäjille tarjottavat kannustimien vaativat jatkossa kehittämistä yhteistyössä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Toimialan kiinteistöt tarjoavat hyvät edellytykset esimerkiksi aurinkoenergialaitosten rakentamiseen katoille ja julkisivuihin. Suuressa kiinteistökannassa hyvien käytänteiden monistaminen on mahdollista laajasti ja vaikuttavasti.

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi valtuutettu Atte Harjanteen toivomusponnesta koskien mahdollisuuksia olla edelläkävijä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa kaupunginhallitukselle seuraavan esittelijän muutetun esityksen mukaisen lausunnon:

"Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa varautumista ilmastonmuutoksen mahdollisiin vaikutuksiin. Samalla pyritään vähentämään ihmisten, yhteiskuntien ja luonnon haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Ilmastonmuutos asettaa sosiaali- ja terveystoimialalle uusia vaatimuksia: useammin esiintyvät sään ääri-ilmiöt voivat lisätä terveysongelmia ja elintarvikevälitteisten ja esimerkiksi hyönteisien välityksellä tarttuvien (vektorivälitteisten) tautien leviäminen voi lisääntyä. Ihmisten haavoittuvuus ilmastonmuutoksen seurauksille vaihtelee ja riippuu monista tekijöistä, kuten fyysisistä ominaisuuksista, sosioekonomisista tekijöistä, kyvystä varautua ja selviytyä poikkeustilanteiden aikana sekä asuinympäristön ominaisuuksista.

Kunnan sosiaali- ja terveysviranomaisella on lakisääteinen velvollisuus varautua erilaisiin yllättäviin tilanteisiin. Sosiaali- ja terveystoimialan tulee kyetä suojaamaan toimintansa ja henkilökuntansa normaalioloissa ja varmistamaan toimintansa mahdollisimman häiriötön jatkuminen myös poikkeusoloissa. Valmius vastata poikkeusolojen haasteisiin perustuu normaaliolojen riskinhallinnalle ja varautumistyölle. Sosiaali- ja terveystoimialan varautumisen tavoitteena on turvata väestölle kaikissa olosuhteissa terveyden ja toimintakyvyn kannalta keskeiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, terveellinen elinympäristö sekä toimeentulo.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat osin ennalta hahmottamattomia. Olennaista onkin, että perusprosesseja voidaan muokata ja skaalata eri häiriötilanteiden vaatimuksiin. Toimitilat suunnitellaan muuntojoustaviksi, jotta ne vastaavat muuttuviin tarpeisiin myös tulevaisuudessa.

Häiriötilanteita sosiaali- ja terveydenhuoltoon saattavat aiheuttaa esimerkiksi pitkittynyt taloudellinen lama, laajat epidemiat ja vaaralliset tarttuvat taudit, ympäristöonnettomuudet, elintarvikkeiden, lääkkeiden ja terveydenhuollon laitteiden saatavuuden vaikeutuminen sekä laajamittainen maahantulo. Ilmastonmuutos voi osaltaan vaikuttaa häiriötilanteiden syntyyn ja esiintymistiheyteen. Muualla maailmassa tapahtuvat muutokset voivat heijastua myös Helsinkiin.

Keskeistä on turvata perustehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa olosuhteissa lisäämällä tarvittaessa psykososiaalista tukea, lisäämällä sairaansijakapasiteettia, vahvistamalla päivystyspalveluja sekä lisäämällä terveysasemien aukioloa tukemaan päivystystoimintoihin kohdistuvaa painetta. Valmiussuunnittelussa otetaan myös huomioon keskeiset tekniseen infrastruktuuriin liittyvät riskit, kuten sähkökatkot, sähköisen tietoliikenteen, tietojärjestelmien ja teleyhteyksien katkokset sekä vesi-, viemäri- ja lämpökatkot.

Sosiaali- ja terveystoimialalla äkillisiin tilanteisiin, kuten sään ääri-ilmiöihin, varautuminen ja reagoiminen ovat jo jokapäiväistä toimintaa. Esimerkiksi helteet koettelevat kaupungin herkimpiä asukkaita lähes joka kesä. Myös sosiaalisen haavoittuvuuden huomioiminen on sisäänrakennettu sosiaali- ja terveystoimialan työntekijöiden toimintaan. Haastaviin elämäntilanteisiin varautuminen ja tilanteiden ennakointi on osa perustyötä. Esimerkiksi kotihoidon ja sosiaalityön tavoitteena on tukea asiakkaiden ja perheiden toimintaedellytyksiä haastavissa elämäntilanteissa.

Pääkaupunkiseudun ilmastolähtöisen haavoittuvuuden kartoituksessa selvitettiin ihmisten sosiaalista haavoittuvuutta tulville ja helteille. Kartoituksen tuloksia voidaan käyttää tausta-aineistona myös sosiaali- ja terveystoimialan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Henkilökunnan tietoisuutta ilmastonmuutoksen myötä esiintyvistä sään ääri-ilmiöistä lisätään edellä mainitun haavoittuvuuskartoituksen avulla ja raportin tietoja hyödynnetään sopeutumistoimien suunnittelussa ja kohdentamisessa.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Ilmastonmuutoksella voi olla monenlaisia, osin ennalta hahmottamattomia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden, leviävien tautien ja epävarmuuden lisääntyessä. Terveyden ja toimintakyvyn kannalta keskeiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, terveellinen elinympäristö sekä toimeentulo tulee turvata väestölle myös muuttuvissa olosuhteissa. Haavoittuvat ihmisryhmät tulee ottaa erityisesti huomioon ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varauduttaessa."