Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma (SUMP, Sustainable Urban Mobility Plan)
Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma (SUMP, Sustainable Urban Mobility Plan)
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Pöydällepanoehdotus:
Pia Pakarinen: Viikoksi pöydälle.
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Pia Pakarisen ehdotuksesta.
Kaupunginhallitus hyväksyy kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelmassa (SUMP) kuvatun jatkuvan suunnitteluprosessin ja ohjelman periaatteet ohjeellisina noudatettaviksi.
Kaupunkiympäristölautakunnan esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esittää 28.11.2017 kestävän kaupunkiliikkumisen strategisessa ohjelmassa (SUMP-ohjelma) kuvatun jatkuvan suunnitteluprosessin käyttöönottoa ja ohjelman periaatteiden hyväksymistä ohjeellisina noudatettaviksi.
Kaupunkiympäristölautakunnan esitys on liitteenä 1, kestävä kaupunkiliikkuminen Helsingissä -tilannekatsaus raportti liitteenä 2 ja toimenpidetaulukko liitteenä 3.
SUMP
Kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma eli SUMP (Sustainable Urban Mobility Plan) on kaikki eri liikkumismuodot kattava ohjelma, joka perustuu Euroopan komission vuonna 2013 laatimaan konseptiin ja ohjeistukseen. EU on edistänyt SUMP:n käyttöönottoa EU:n jäsenvaltioissa mm. edellyttämällä ohjelmaa rahoituksen saamiseksi EU:lta liikennehankkeita varten.
SUMP:n tarkoituksena on edistää tasapainoista kaikki liikkumismuodot huomioon ottavaa kehitystä sekä ohjata ja kannustaa siirtymään kohti kestävämpiä liikkumismuotoja. Tarkoituksena on myös auttaa jäsenvaltioita saavuttamaan EU:n asettamat ilmasto- ja energiatavoitteet liikenteen osalta.
Ohjelma toimii pitkäkestoisena välineenä kaupunkialueen kestävää liikkumista koskevalle suunnittelulle sekä liikenteen ja liikkuvuuden infrastruktuurin ja palvelujen kehittämiselle. Kyseessä on kokonaisvaltainen lähestymistapa liikkumisen suunnitteluun.
SUMP:sta vuonna 2014 laadittu ohjeistus (European Platform on Sustainable Urban Mobility Plans) kuvaa SUMP -konseptin ja -suunnitteluprosessin. Suunnitteluprosessiin kuuluu ohjelman valmistelu, tavoitteiden asettelu, suunnitelman laatiminen ja suunnitelman toteuttaminen. Prosessi on kuvattu ”Kestävä kaupunkiliikkuminen Helsingissä” -raportin kuvassa 1 (sivu 6).
Suunnitelman laatimiseen sisältyy nykytilan analyysi, pitkän aikavälin visio sekä lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpidesuunnitelmat, joissa määritellään toimenpiteiden ajoitus ja kohdennetaan tarvittavat resurssit. Tärkeä osa prosessia on osallistava ja vuorovaikutteinen lähestymistapa. Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelmaa on seurattava ja edistymistä arvioitava säännöllisesti valittujen mittareiden pohjalta.
Suunnitelman tulee kattaa seuraavat osa-alueet: kävely, pyöräliikenne, joukkoliikenne, autoliikenne, liikenneturvallisuus, kaupunkilogistiikka, liikkumisen ohjaus, matkaketjut ja älyliikenne.
Helsingin SUMP-ohjelmasta
Helsingin liikenteen ja maankäytön suunnittelu noudattelee jo nykyisin pitkälti niitä suuntaviivoja, joita EU:n SUMP-ohjelma ja siitä annettu ohjeistus asettavat, vaikka itse suunnitteluprosessia ja kestävän kaupunkiliikkumisen kokonaisuutta ei tähän mennessä ole kuvattu SUMP-ohjeistuksen mukaisesti. SUMP antaa ohjeelliset puitteet ja suuntaviivat, ja varsinainen kestävän kaupunkiliikkumisen suunnittelu ja toteutus sovitetaan kunkin kaupungin omiin tarpeisiin sopivaksi.
Helsingissä merkittävimmät kaupunkiliikkumista ohjaavat strategiat ja ohjelmat ovat kaupunginvaltuuston hyväksymä kaupunkistrategia 2017-2021, yleiskaava myöhemmin hyväksyttävine toteuttamisohjelmineen sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015), joka on luonteeltaan seudullinen kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma. Seuraava seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan osana vireillä oleva MAL 2019 -suunnitelmaa. Keskeinen yleisemmän tason ohjelma on myös vuonna 2015 hyväksytty liikkumisen kehittämisohjelma (LIIKE), jossa on tiivistetty liikenteelle asetetut tavoitteet strategian, yleiskaavan ja liikennesuunnittelun sekä kehittämisohjelmien osalta.
Edellä mainittujen lisäksi on toistakymmentä muuta yksittäisiin liikkumismuotoihin ja muihin osa-alueisiin keskittynyttä kehittämisohjelmaa sekä vuosittaiset kaupunkiympäristön -toimialan toimintasuunnitelmat, jotka tehdään hyväksytyn talousarvion ja mm. siihen sisältyvän investointiohjelman perusteella.
Näiden olemassa olevien aineistojen pohjalta kestävästä kaupunkiliikkumisesta on liitteenä olevassa ”Kestävä kaupunkiliikkuminen Helsingissä” -raportissa ensimmäisen kerran muodostettu SUMP-ohjeistuksen mukainen kokonaiskuva, suunnitteluprosessin kuvaus ja suunnitelma.
Raportissa on kuvattu SUMP-ohjeistuksen mukaisesti liikenteen nykytila ja liikkumiselle asetetut tavoitteet sekä kestävän kaupunkiliikkumisen suunnittelutasot Helsingissä. Raportissa on koottu jo olemassa olevista strategioista ja ohjelmista toimenpiteet ja tavoitteet sekä lopuksi kartoitettu kestävän kaupunkiliikkumisen kokonaisprosessin kehittämistarpeet.
Helsingin kestävän kaupunkiliikkumisen suunnittelun vaiheet on esitetty raportin kuvassa 9 (sivu 23). Tarkoituksena on kytkeä SUMP-suunnitelma osaksi normaalia suunnittelukäytäntöä kyseisen kaltaisen prosessin avulla. Kestävän kaupunkiliikkumisen edistäminen on jatkuvaa toimintaa, eikä edellytä erillistä ohjelmointia.
Esityksen liitteenä olevassa toimenpidetaulukossa on koottuna nykyisten eri ohjelmien toimenpiteet, niiden toteutumisaste sekä seuranta ja seurannan mittarit, mikäli niitä on. Toimenpidetaulukko toimii osaltaan myös kestävän kaupunkiliikkumisen seurantamittarina.
Raportti on laadittu kaupunkiympäristön toimialalla yhteistyössä keskeisten sidosryhmien HSL:n ja HSY:n kanssa.
Esittelijän kannanotot
Helsingissä ja Helsingin seudulla on jo pitkään panostettu liikenteen ja liikkumisen kehittämiseen strategiatasolla, eritasoisin ohjelmin ja osana tavanomaista toimintaa. Eri osa-alueita on tähän asti kuitenkin kehitetty jossain määrin epätasaisesti. Kokonaiskäsityksen muodostamista vaikeuttavat eri aikoina laaditut ohjelmat, joissa on päällekkäisyyksiä ja osin ristiriitaisuuksiakin. Ohjelmien tavoitteiden ja toimenpiteiden sisällön arviointi ja vertailu strategisiin ylemmän tason linjauksiin nähden sekä suhteessa toisiinsa on näin ollen hankalaa.
SUMP:n suunnitteluprosessin ja periaatteiden käyttöönotto johtaa nykyistä laajempaan ja kokonaisvaltaisempaan lähestymistapaan, jossa liikkumisen kehittäminen ja muu suunnittelu nivotaan entistä paremmin yhdeksi kokonaisuudeksi ja jolla tuetaan kaupungin strategisia tavoitteita. SUMP:n avulla kestävän liikkumisen eri osa-alueita voidaan tarkastella ja kehittää jäsennellymmin ja muodostaa jatkuvan prosessin kautta yhtenäisempi tarkastelutapa, samalla kuitenkin jo tehtyjä suunnitelmia ja toimenpideohjelmia hyödyntäen.
Kaupunkiympäristön toimiala jatkaa yhteistyössä asianomaisten yhteistyötahojen kanssa LIIKE -ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden edistämistä ja toteuttamista. Mm. citylogistiikkaohjelma, älyliikenneohjelma ja pyöräilyn edistämisohjelma päivitetään vuosina 2018-2019. Päivittämistyössä kiinnitetään huomiota siihen, että ohjelmat saadaan tukemaan mm. kaupunkistrategiassa asetettuja tavoitteita.
Seurantamittariston käyttöä edistetään mm. hyödyntämällä 19 eri indikaattoria sisältävää laskentamittaristoa ja laskentaohjelmaa, jotka on kehittänyt World Business Council for Sustainable Development. Mittariston avulla voidaan mitata liikennejärjestelmän kestävyyttä kokonaisuutena ja tarkastella, mitä osa-alueita erityisesti on kehitettävä. Sen avulla on myös mahdollista vertailla kestävyyttä muihin mittaristoa käyttäviin kaupunkeihin. Mittaristo ottaa huomioon kestävyyden kolme ulottuvuutta (sosiaalinen, talous ja ympäristö). SUMP-ohjelman seuranta tulee tukemaan myös hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman seurantaa. Tuloksista on tarkoitus raportoida kaupunkiympäristölautakunnalle.
Liikennehankkeiden ohjausta ja priorisointia kehitetään osana kaupunginkanslian, kaupunkiympäristö -toimialan, liikenneliikelaitoksen, HSL:n ja Helsingin Satama Oy:n yhteisvalmistelua.
Kaupunkiympäristölautakunta 28.11.2017 § 247
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle SUMP-ohjelmassa kuvatun jatkuvan suunnitteluprosessin käyttöönottoa Helsingissä ja ohjelman periaatteiden hyväksymistä ohjeellisina noudatettaviksi.
21.11.2017 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Jari Rantsi, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37215
Päätös tullut nähtäväksi 28.05.2018
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36035
Saara Kanto, suunnitteluinsinööri, puhelin: 09 310 25531