Valtuutettu Jussi Chydeniuksen aloite uusien frisbeegolfratojen rakentamisesta Helsinkiin

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kaupunkiympäristön toimialan ja kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan liikuntapalveluiden tehtäviin kuuluu frisbeegolfharrastuksen edistäminen suunnittelemalla, rakentamalla ja ylläpitämällä frisbeegolfratoja.

Helsingin nykyiset frisbeegolfin harjoituspaikat sijaitsevat Haagan puistossa ja Savelanpuistossa. Frisbeegolfradat ovat Meilahdenpuistossa, Siltamäenpuistossa, Munkinpuistossa, Talinhuipulla ja Kivikossa. Sekä Talinhuipun että Kivikon radat ovat tasoltaan vaativia.

Vuonna 2012 valmistui Helsingin frisbeegolfrataselvitys. Frisbeegolfrataselvityksessä selvitettiin ratojen nykytilannetta sekä perehdyttiin radan suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon. Tavoitteena oli myös etsiä paikka uudelle frisbeegolfradalle Itä-Helsinkiin. Kohteeksi valikoitui Kivikon Paukkulanpuisto. Aloite uuden, 18-väyläisen radan sijoittamisesta Kivikkoon tuli erityisesti lajin harrastajilta. Yleisten töiden lautakunta hyväksyi kokouksessaan 6.3.2012 linjauksen frisbeegolfalueista sekä Helsingin frisbeegolfrataselvityksen ohjeellisena noudatettavaksi. Liikuntalautakunta päätti kokouksessaan 27.3.2012 noudattaa Helsingin frisbeegolfrataselvitystä ohjeellisena.

Lajin kasvaneen suosion ja kaupungin maankäytön muutospaineiden vuoksi on tarve selvityksen päivittämiselle vuoden 2019 loppuun mennessä. Päivittämisestä vastaa kaupunkiympäristön toimiala ja liikuntapalvelut.

Selvityksen päivittämisen yhteydessä etsitään paikat uudelle 9-väyläiselle, uudelle 18-väyläiselle radalle ja selvitetään Kivikon radan laajentamismahdollisuus. Radan nykyinen, väljä mittakaava mahdollistaa myös kilpailujen järjestämisen. Kivikon rata on hyvin aktiivisessa käytössä ja tarvitsee kunnostusta ja väylien muokkausta kuluneisuutensa vuoksi.

Uuden radan perustaminen vaatii tarkkaa suunnittelua ja tiivistä vuorovaikutusta lajin harrastajien ja asukkaiden kanssa. Toimivan, täysimittaisen 18-väyläisen radan toteuttaminen vaatii noin 10 hehtaarin kokoisen alueen. On tärkeää, että frisbeegolfradat ovat laadukkaiden julkisten liikenneyhteyksien piirissä. Myös pysäköinnille pitää varta tilaa.

Kaupunkiympäristön toimiala suunnittelee parhaillaan Vuosaaren liikuntapuistoon 9-väyläistä frisbeegolfrataa, joka valmistuu vuonna 2019. Liikuntapalvelut puolestaan selvittää vuoden 2018 aikana Paloheinän ja Luukin alueiden soveltuvuutta uusien ratojen toteuttamiseen.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupungin rakennusvirasto on tehnyt vuonna 2012 selvityksen Helsingin frisbeegolfradoista. Selvityksessä kartoitettiin silloiset Helsingin kaupungin alueella olevat frisbeegolfradat sekä tutkittiin mahdollisten uusien ratojen sijoituspaikkoja. Liikuntavirasto osallistui aktiivisesti selvitystyöhön. Työhön osallistui myös monia lajin edustajia.

Selvityksessä tutkittiin 14 eri kohdetta mahdollisina soveltuvina ratojen perustamisalueina. Ainoastaan kaksi aluetta, Kivikon ja Vuosaaren liikuntapuistot ympäristöineen todettiin soveltuviksi frisbeegolfrata-alueiksi. Kivikkoon on toteutettu rata ja Vuosaaren rata toteutettaneen, kun liikuntapuiston takana sijaitsevaa puistoaluetta ryhdytään rakentamaan.

Liikuntapalvelukokonaisuudella ei ole hallinnassaan Helsingin kaupungin alueella riittävän suuria vapaita maa-alueita, minne voisi perustaa frisbeegolfradan. Ainoa suurempi liikuntapalveluiden hallinnoima maa-alue Helsingissä on Paloheinän ulkoilualue. Liikuntapalveluilla on lisäksi Helsingin ulkopuolella hallinnassaan ulkoilualueita mm. Espoossa ja Vihdissä.

Liikunnan ulkoilupalveluiden edustajat tapasivat tammikuussa 2018 aloitteen tekijän sekä Helsingin keskiset frisbeegolfseurojen edustajat. Yhteispalaverissa sovittiin, että ulkoilupalvelut lähtee yhdessä seurojen edustajien kanssa selvittämään mahdollisuutta perustaa esteetön frisbeegolfrata Paloheinän ulkoilualueelle sekä pro-tason golfrata Espoossa sijaitsevalle Luukin ulkoilualueelle.

Uusissa sijoituspaikoissa tulee huomioida monia eri osa-alueita kuten sijainti, saavutettavuus, sopeutuminen muuhun maankäyttöön, turvallisuus, maapohjan kuluminen ja luontoarvot.