Hakemus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Kallahden matalikon luonnonsuojelualueen perustamiseksi sekä hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistamiseksi

Kaupunginhallitus esitti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, että se perustaa Kallahden matalikon luonnonsuojelualueen sekä vahvistaa alueen hoito- ja käyttösuunnitelman.

Hakemus luonnonsuojelualueen perustamiseksi

Suojelun perusteet

Kallahden matalikko on yksi Helsingin luonnonsuojeluohjelman 2015–2024 alueista. Kaupungin luonnonsuojeluohjelmaa toteutetaan perustamalla luonnonsuojelualueita.

Kallahden matalikko täyttää luonnonsuojelulain edellyttämät luonnonsuojelualueen perustamisen yleiset edellytykset. Alueella on harvinainen luonnonmuodostuma, vedenalainen harju. Kallahden matalikolla tavataan useita valtakunnallisesti uhanalaisia luontotyyppejä: näkinpartaisniittyjä, meriajokasyhteisöjä, rakkoleväyhteisöjä ja uposkasvivaltaisia pohjia. Osa matalikosta on tärkeää vesilintujen muutonaikaista ruokailualuetta. Lisäksi merenpohjassa on mm. silakan ja valtakunnallisesti uhanalaisen merikutuisen karisiian kutualueita.

Suojelun tarkoitus

Luonnonsuojelualueen tarkoitus on suojella harjumuodostuman vedenalaisia osia sekä sen harvinaisia luontotyyppejä, linnustoa ja uhanalaisia eliölajeja. Kyseessä on yksi maamme harvoista vedenalaisista luonnonsuojelualueista ja Helsingissä ensimmäinen lajissaan.

Suojelun tarkoituksena on ohjata alueen käyttöä Suomenlahdella harvinaisen hiekkapohjaisen vedenalaisen ekosysteemin ja tärkeän lintujen muutonaikaisen ruokailu- ja levähdyspaikan suojelemiseksi. Suojelu parantaa vesilintujen pesimärauhaa luonnonsuojelualueen lähisaarilla.

Rauhoitusmääräysten avulla voidaan vähentää vesiliikenteestä, kalastuksesta ja surffaamisesta aiheutuvaa vedenalaisen kasvillisuuden kulumista ja linnuston häirintää. Kasvillisuuden kulumista aiheuttavat kahlaaminen, veneiden ankkurointi ja potkuripyörteet.

Alueen sijainti ja rajaus

Kallahden matalikko sijaitsee Itä-Helsingissä, Vuosaaren kaupunginosassa.

Suunniteltu luonnonsuojelualue kattaa 228 hehtaarin laajuisen merialueen Kallahdenniemeltä Villinginluodolle asti.

Luonnonsuojeluohjelman mukainen rajaus käsitti eteläosan Euroopan Unionin Natura 2000 -verkostoon kuuluvasta kohteesta nimeltä Kallahden harju-, niitty- ja vesialueet (FI0100063) (liite 2). Perustettavan luonnonsuojelualueen rajausta on laajennettu, koska alueen hahmottaminen sekä kartalla että maastossa on yksiselitteisempää, jos sen kulmapisteet määritellään saariin tai niiden lähivesiin. Luonnonsuojelualueeseen otetaan mukaan lisää Kallahdenniemen lähivesien tärkeää lintualuetta sekä siian ja silakan kutualueita.

Perustettava luonnonsuojelualue käsittää Kallahdenniemen eteläosaa ja siitä jatkuvaa vedenalaista harjua ympäröivät vesialueet siten, että kiintopisteet ovat Kallahden rantaniityn luonnonsuojelualueen etelärannan länsirajalla, Ahvensaaren luoteiskulmassa, Villinginluodon pohjoiskärjessä, Pihlajaluodonkuvun koillisrannalla, Prinssin koilliskärjessä ja Kallahden rantaniityn luonnonsuojelualueen itärannan pohjoisimmassa kohdassa. Kalliosaarenluodon itäpuolella rajaus seuraa Natura-alueen rajaa. Ranta-alueilla rajaus kulkee perustettujen ja asemakaavoissa osoitettujen luonnonsuojelualueiden rajoja ja rantaviivaa pitkin. Yksityisen kiinteistön ulottuessa vesialueen puolelle raja on määritelty kiinteistörajan mukaiseksi.

Kallahden matalikko koostuu lähes kokonaan vesialueesta. Luonnonsuojelualueen sisään jää muutamia luotoja, joista suurimmat ovat Prinssi ja Nuottakari. Kolme luonnonsuojelulailla suojeltua saarta jää Kallahden matalikon luonnonsuojelualueen ympäröimiksi: Prinsessa, Kalliosaarenluoto ja Pihlajaluodonkupu. Niiden rauhoitusmääräykset säilyvät ennallaan.

Kiinteistötiedot ja omistus

Perustettava Kallahden matalikon luonnonsuojelualue sijaitsee viidellä kiinteistöllä: 91-412-2-448, 91-412-3-1, 091-435-1-63, 91-435-1-153 ja 91-435-1-251. Kiinteistöt omistaa Helsingin kaupunki. Kiinteistöille ei kohdistu rasitteita.

Kaavatiedot

Pohjoisosa alueesta kuuluu Kallahden asemakaavaan numero 11970. Ehdotettavan luonnonsuojelualuerajauksen sisällä on kaavamerkintöjä SL-nat (Natura 2000 -verkostoon kuuluva luonnonsuojelualue), W-nat (Natura 2000 -verkostoon kuuluva vesialue ja VL/s (lähivirkistysalue, jolla on maisemallisia ja geologisia arvoja).

Eteläosa kuuluu Itäisen saariston asemakaavaehdotuksen alueisiin. Ehdotettavan luonnonsuojelualuerajauksen sisällä on kaavamerkintöjä SL (luonnonsuojelualue), SL-nat, W-nat, W (vesialue), luo (luonnonmonimuotoisuuden kannalta tärkeä alue), sl (kasvillisuuden ja/tai linnuston kannalta arvokas kohde), lv (laituri), sm (muinaisjäännös).

Luonnon monimuotoisuus

Helsingin kaupungin ympäristökeskus teetti vuonna 2015 vedenalaisen luonnon kartoituksen luonnonsuojeluohjelman rajauksen mukaisesti Natura-alueen eteläosassa. Vedenalaista luontoa kartoitettiin mm. kaikuluotaamalla ja laitesukeltamalla. Koska vedenalaistutkimukset ovat suhteellisen työläitä ja kalliita, käytettiin lisäksi mallinnusta, jonka perusteella voitiin päätellä eri kasviyhdyskunnille suotuisia alueita.

Geologia

Kallahdenniemi kuuluu harjujaksoon, joka ulottuu Hyvinkäältä Helsinkiin asti. Se on syntynyt noin 13 000 vuotta sitten mannerjäätikön perääntyessä. Harju jatkuu vedenalaisena muodostumana parin kilometrin päähän niemen kärjestä eli Kuningattaresta etelään päin. Vesialue on pääosin matalaa, varsinkin Santisen ja Iso Leikosaaren välissä, jossa veden syvyys on enimmillään 1,0–1,5 m. Pitkän ja kapean Kutusärkän eteläpuolella vesi syvenee nopeasti kymmeneen metriin.

Kallahden matalikon pohja on suurimmaksi osaksi hiekkaa, jolla on harvakseltaan erikokoisia kiviä ja lohkareita. Sorapohjaa on selvästi vähemmän ja kalliopaljastumia hyvin vähän.

Maankohoaminen jatkuu Kallahden matalikolla edelleen. Esimerkiksi Kallahdenniemen suojellut rantaniityt ovat syntyneet maankohoamisen myötä, pääosin 1900-luvulla.

Luontotyypit ja kasvillisuus

Vallitseva EU:n luontodirektiivin luontotyyppi Kallahden matalikolla on vedenalaiset hiekkasärkät (luontodirektiivin luontotyyppi 1110). Harjusaaret (1610) on osittain sen kanssa päällekkäinen luontotyyppi. Pienialaisemmin tavataan riuttoja (1170).

Alueelta on löydetty seitsemän Itämeren vedenalaista luontotyyppiä, jotka on kuvattu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviossa: meriajokasyhteisöt, näkinpartaisniityt, uposkasvivaltaiset pohjat, rakkoleväyhteisöt, punaleväyhteisöt, hydrolitoraalin rihmaleväyhteisöt ja sublitoraalin rihmaleväyhteisöt. Näistä Suomessa erittäin uhanalaisia (EN) luontotyyppejä ovat meriajokasyhteisöt, näkinpartaisniityt ja punaleväyhteisöt. Meriajokasyhteisöjen ja näkinpartaisniittyjen suojelu on erityisen tärkeää, koska ne kuuluvat Suomen vastuuluontotyyppeihin.

Meriajokas (Zostera marina) on valtakunnallisesti silmälläpidettävä (NT) kasvilaji, joka kasvaa matalilla, melko avoimilla hiekka- ja hiesupohjilla, parhaiten noin 3–4 metrin syvyydessä. Se on riippuvainen veden hyvästä vaihtuvuudesta, ja voi suotuisissa oloissa muodostaa laajoja vedenalaisia niittyjä, joilla on tärkeä merkitys kalojen ja monien selkärangattomien eläinlajien suoja- ja ruokailupaikkoina. Kallahden matalikolla on yksi harvoista tunnetuista meriajokkaan esiintymistä etelärannikolla, ja se on lajin ainoa tunnettu kasvualue Helsingissä. Sitä havaittiin vuonna 2015 Alleco Oy:n kartoituksessa Ison Leikosaaren ja Santisen tutkimuslinjoilla. Lisäksi lajille suotuisia alueita on erityisesti Haapasaaren ja Prinsessan välissä.

Näkinpartaiset ovat leviä, jotka tarvitsevat suojaisempaa elinympäristöä kuin meriajokas. Näkinpartaisniityt ovat erittäin herkkiä mekaaniselle kulutukselle kuten tallaamiselle ja moottoriveneiden aiheuttamille potkuripyörteille. Näkinpartaisniittyjä todettiin vuoden 2015 kartoituksessa Kallahdenniemen läheisyydestä. Näkinpartaisille suotuisia alueita ovat erityisesti suojaisat rantavedet Kallahden rantaniityn luonnonsuojelualueen molemmin puolin.

Pohjaeläimet

Kallahden matalikon puhtaat hiekkapohjat ja runsas vesikasvillisuus tarjoavat hyvän elinympäristön monille selkärangattomille eläimille. Vuoden 2015 selvityksessä biomassaltaan vallitsevia pohjaeläimiä tutkimuspaikoilla olivat varsinkin lieju- tai hietasimpukka, paikoin monisukasmatoihin kuuluva merisukasjalkainen ja yhdellä paikalla äyriäisiin kuuluva merikatka. Monipuolisin pohjaeläinlajisto löytyi Iso Leikosaaren eteläpuolisesta meriajokasyhteisöstä.

Kalat

Kallahden matalikolla tavataan merkittäviä silakan ja siian kutupohjia. Silakka kutee kevään ja alkukesän aikana vesikasvillisuuspohjille, Suomessa vaarantunut (VU) merikutuinen karisiika puolestaan loppusyksyllä puhtaille sorapohjille. Myös kuha ja hauki lisääntyvät Kallahden alueella.

Linnut

Tringa ry:n vuonna 2018 julkaisemassa raportissa Uudenmaan tärkeistä muutonaikaisista lintujen kerääntymäalueista Kallahden matalikko mainitaan lähes maakunnallisesti arvokkaana alueena. Linnuston osalta arvokkain osa-alue perustettavalla luonnonsuojelualueella on rantaniityn edustan matalikko, jonne kerääntyy merkittäviä määriä lintuja muuttomatkallaan keväisin ja syksyisin. Eniten lintuja alueella on maalis–huhtikuussa ja elo–syyskuussa.

Kallahden matalikko lähialueineen on syysmuuton aikana valtakunnallisesti silmälläpidettävälle silkkiuikulle ja kyhmyjoutsenelle erityisen tärkeä levähdys- ja ruokailualue. Matalikolla tavataan muuttoaikana sekä keväisin että syksyisin runsaasti myös tukkasotkia (EN) sekä sulan veden aikana talvella ja varhain keväällä isokoskeloita (VU). Talviaikaiset allin (NT) kerääntymät ovat olleet kohteella viime vuosina hyvin runsaita, jopa tuhansista yksilöistä koostuvia.

Myös monipuolinen saariston pesimälinnusto käyttää matalikkoa ruokailuun ja poikastensa kasvattamiseen. Alueella säännöllisesti pesivinä todetuista lajeista valtakunnallisesti uhanalaisia ovat tukkasotka, tukkakoskelo (EN) ja haahka (VU).

Natura 2000 -alueen Natura-tietolomakkeella mainitaan matalikolla pesivinä tai muuton aikana ruokailevina ja levähtävinä lintulajeina kalatiira, lapintiira, räyskä, laulujoutsen, pikkujoutsen, uivelo, kapustarinta, keräkurmitsa ja suokukko.

Alueen käyttö

Virkistyskäyttö

Kallahdenniemi ympäröivine vesialueineen on tärkeää virkistysaluetta, jonka merkitys kasvaa Helsingin asukasmäärän kasvaessa. On entistä tärkeämpää ohjata toimintoja luonnoltaan vähemmän arvokkaille ja paremmin kulutusta kestäville alueille sekä rajoittaa harrastustoimintaa linnuston kannalta herkimpinä ajankohtina.

Alueen poikki kulkee kaksi itä-länsisuuntaista veneväylää, jotka on merkitty liitteisiin 2 ja 3. Ympäristölautakunnan vuonna 1992 tekemän päätöksen mukaisesti Kallahdenniemen länsipuolella sekä Kuningattaren länsi- ja lounaispuolella veneiden suurin sallittu nopeus on 10 km/h ja aallokon muodostus on kielletty. Moottoriveneiden lisäksi alueella ajetaan myös vesiskoottereilla. Vesiskootterilla ajaminen yleisten veneväylien ulkopuolella on kielletty Uudenmaan ympäristökeskuksen 2001 tekemällä päätöksellä Kallahden matalikolla lukuun ottamatta Iso Leikosaaren itäpuolisia alueita ja Kutusärkän ja Iso Leikosaaren välistä harjujaksoa.

Surffaaminen purjeilla ja leijoilla onnistuu hyvin matalikolla erityisesti länsi-lounaispuolella niemeä, joka on tuulioloiltaan yksi Etelä-Suomen parhaita paikkoja alan harrastajille. Melominen matalassa vedessä on alueella suosittua.

Kallahdenniemeä ympäröivät merialueet ovat yksi suosituimmista vapaa-ajankalastuksen alueista Helsingissä. Merkittävimmät saalislajit ovat: kuha, ahven, siika ja lahna. Suosituimpia pyyntimuotoja ovat verkkokalastus ja pyynti vapakalastusvälinein. Alueelta saadaan saaliiksi myös silakkaa, haukea, särkeä, madetta, kampelaa sekä lohta ja taimenta.

Perustettavan luonnonsuojelualueen vieressä, Kallahdenniemen länsirannalla on yksi Helsingin suosituimmista uimarannoista. Rannalla on kävijöitä vuosittain jopa 30 000. Uimarannan edustalla myös kahlataan; matalan veden aikaan kahlaamalla pääsee läheisiin pikkusaariin asti.

Lintuharrastajat käyvät erityisesti muuttoaikoina tarkkailemassa matalikolla levähtäviä ja ruokailevia muuttolintuja.

Elinkeinot

Ammattikalastusta Kallahden matalikolla ja sen läheisyydessä on harjoittanut viime vuosina kaksi kalastajaa. Pyynti on tapahtunut pääasiallisesti harvoilla verkoilla ja silakkaverkoilla. Pyyntiä on harjoitettu myös rysillä. Eniten alueen ammattikalastajat ovat saaneet saaliiksi lahnaa, siikaa, silakkaa ja kuhaa.

Aurinkolahdella sijaitsee vesiskootterien vuokraamo, jonka vesiskoottereilla ajettaneen myös Kallahden matalikolla.

Kallahdenniemen länsipuolella toimii melontakeskus, josta vuokrattuja kanootteja, soutuveneitä ja SUP-lautoja käytetään Kallahden matalikolla.

Rauhoitusmääräykset

1. Yleiset rajoitukset

Luonnonsuojelualueella on kielletty:

Määräyksistä saa Uudenmaan ELY-keskuksen luvalla poiketa, jos se on luonnonsuojelualueen hoidon, käytön tai tutkimuksen kannalta perusteltua.

2. Liikkumis rajoitukset

Edellä olevien määräysten lisäksi on kielletty:

3. Sallitut toimenpiteet

Poikkeuksina edellä mainituista kielloista on sallittu:

Korvausmenettely

Helsingin kaupunki ei vaadi valtiolta luonnonsuojelulain mukaista korvausta rauhoituksen mahdollisesti aiheuttamasta taloudellisesta haitasta.