Tasehallinnan yleiset periaatteet

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupunginvaltuusto on 17.5.2017 hyväksynyt kuntalain edellyttämät kaupungin varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteet. Samalla kaupunginvaltuusto hyväksyi toivomusponnen selvittää mahdollisuutta vastuullisuusperiaatteiden määrittämiseksi kaupungin varallisuuden ja sijoitustoiminnan hoidolle.

Keskeisimmät muutokset tasehallinnan yleisissä periaatteissa liittyvät johtamisjärjestelmän uudistamiseen sekä hallintosääntöön em. perusteella tehtyihin päivityksiin. Hallintosääntö on uudistettu kaupunginvaltuuston päätöksellä 16.11.2016, osana johtamisjärjestelmän muutosta. Viimeisimmät tarkistukset hallintosääntöön on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.2.2018. Viittaukset hallintosäännön uusimisen yhteydessä kumoutuneeseen taloussääntöön on esitetyissä periaatteissa päivitetty vastaamaan hallintosäännön määräyksiä.

Tytäryhteisöjä koskevaan osioon ei esitetä olennaisia muutoksia.

Keskeiset muutokset asiakohdittain

Luku 2, Taseriskien hallinnan yleiset periaatteet

Yleisiin toimintaperiaatteisiin (kohtaan 2.4) on lisätty sijoitustoimintaa sekä lyhytaikaisen velan käyttöä koskevat yleiset periaatteet.

Sijoituskohteiden luottoluokitusmääritystä on sijoitusrahastojen kohdalla tarkennettu siten, että tämä rahastojen osalta tarkoittaa rahaston yleistä riskiprofiilia.

Luku 3, Toimintokohtaiset periaatteet ja sijoitustoimintaa koskevat ohjeet

Sijoitustoimintaa ja kassanhallintaa koskevista ohjeista (kohta 3.2) on poistettu viittaukset kumoutuneeseen taloussääntöön.

Kohdan 3.2 neljännessä kappaleessa mainittua määritelmää ”rahastot ja varaukset” on tarkennettu. Uudella määritelmällä – kirjanpidolliset rahastot – tarkoitetaan talousarviossa erikseen esitettäviä rahastoja (kuten vakuutusrahasto, urheilu- ja ulkoilulaitosrahasto sekä asuntotuotantorahasto), joiden likvidejä varoja yleisesti säilytetään osana kaupungin kassavaroja.

Valuuttamääräisten sijoitusten osalta on tarkennettu määritystä siten, että sellaiset valuuttamääräiset sijoitukset, joissa valuuttariski on katettu, soveltuvat kassavarojen sijoittamiseen.

Lyhytaikaisen velan (käytännössä: kuntatodistusohjelman) käytön edellytykset on käsitelty kohdassa 2.3, yleiset toimintaperiaatteet.

Pitkävaikutteisen rahoituksen osalta kohdan 3.3 toiseen kappaleeseen on lisätty huomio nk. vihreiden joukkovelkakirjalainojen käytön selvittämisestä tilanteissa, joissa kaupunki hakee omalla nimellään rahoitusta jvk-lainamarkkinoilta.

Kohtaan 3.4, antolainaus ja takaukset, on kolmanteen kappaleeseen lisätty huomio siitä, että kaupungin lainan tai takauksen myöntämisen edellytyksenä on, ettei ko. rahoitusratkaisu sisällä kiellettyä valtiontukea.

Johdannaisten käytön osalta kappaleeseen 3.5 on tehty hallintosäännön mukaiset muutokset. Myös erilliset viittaukset yhtiöitettyyn Helsingin Energiaan (nykyiseen Helen Oy:öön) on poistettu.

Konsernipankkitoimintaa koskevaan kappaleeseen 3.6 on tehty hallintosääntöön liittyvät päivitykset.

Luku 4, Riskienhallinta

Kohtaan 4.5, luottoriski, on lisätty uuden kuntalain mukainen huomio siitä, että antolainoja ja takauksia myönnettäessä kaupungin edut tulee turvata riittävin vakuuksin.

Kohta 4.6, taseriskien tunnistaminen, on erillisenä kappaleena poistettu, ja siinä esitetyt huomiot on siirretty luvun alkuun.

Luku 5, Tasehallinnan organisointi

Lukuun 5 on tehty hallintosäännöstä johtuvat muutokset, sekä poistettu viittaukset yhtiöitettyyn Helsingin Energiaan.

Luku 6, Tasehallinnan raportointi

Luvusta 6 on poistettu konserniohjeen kanssa päällekkäinen konserniyhteisöjen raportointia koskeva kappale.

Tytäryhteisöjä koskeva osio

Lukuun 3 on lisätty konsernitiliä koskien mahdollista alakonsernirakennetta koskevat huomiot.

Luvussa 4 on sijoitusvarallisuuden hoidon osalta säätiöiden kohdalla todettu näiden sääntöihin ja saamiin lahjoituksiin liittyvien erityisvarojen sijoitustarpeet poikkeamisperusteeksi yleisiin sijoitusperiaatteisiin. Johdannaisten käyttöä koskevat linjaukset on siirretty kokonaisuudessaan ottolainausta koskevaan osaan.

Luvussa 5 on täsmennetty johdannaisten käyttöä koskevaa kirjausta siten, että suojaukset tulee kohdentaa lainasalkun kassavirtojen mukaisesti.

Luvusta 6 on poistettu päällekkäisyydet konserniohjeen kanssa.

Päätös tullut nähtäväksi 22.05.2018

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.