Katajanokan (8.ko) asemakaavan muutos nro 12542, Hotelli Katajanokka

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Hotelli Katajanokan tonttia sekä noin 58 m²:n osaa Linnanpuiston puistoalueesta, joka sijaitsee vanhan Katajanokan alueella. Kaavaratkaisu mahdollistaa Hotelli Katajanokan laajennuksen.

Tavoitteena on mahdollistaa hotellin erillinen nelikerroksinen laajennusosa, johon sijoittuu noin 50 hotellihuonetta sekä maanalainen yhdyskäytävä. Osa, noin 58 m², puistoaluetta muutetaan osaksi hotellin tonttia.

Tontin tehokkuusluku on eₜ = 2,1.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että osa puistoa muuttuu hotellin tontiksi. Merkittävimmät vaikutukset ovat kaupunkikuvallisia muutoksia, kun Merikasarminkadun näkymät suojellun vankilakokonaisuuden suuntaan muuttuvat. Puistoon sijoittuva kävely-yhteys linjataan uudelleen laajennuksen ja muurin välitse, muilta osin puiston toiminnot säilyvät ennallaan. Hotellin laajennus parantaa hotellioperaattorin toimintaedellytyksiä.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että turvataan yritysten toimintaedellytykset ja vahvistetaan kaupunginosien omaleimaisuutta. Helsingin yleiskaavassa 2016 alue on kantakaupunkialuetta (C2), minkä lisäksi tontin kohdalla on merkintä raideliikenteen runkoyhteydelle. Helsingin maanalaisen yleiskaavan nro 11830 mukaan alue on kallioresurssialuetta, jossa on tilavaraus raideliikennetunnelin ohjeelliselle linjaukselle. Kaavaratkaisu on em. yleiskaavojen mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alueella sijaitsee hotelli vanhassa lääninvankilan rakennuksessa. Linnanpuisto on vanhaa vankilan pihaa, jota ympäröi muuri. Entinen vankila-alue on saanut nykyisen hahmonsa 1800–1900-luvun vaihteessa ja on säilynyt verrattain hyvin nykypäivään asti. Päärakennuksen vanhin osa, länsisiipi, on vuodelta 1830. Rakennusta on laajennettu vaiheittain vuoteen 1888 saakka, jolloin rakennus sai nykyisen muotonsa. Samalla toteutettiin piha-aluetta ympäröinyt muuri.

Vuodesta 2006 rakennuksessa on toiminut hotelli. Rakennuksen kerrosala on 7 140 k-m² ja hotellihuoneita on 110 kappaletta.

Suunnittelualue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua
kulttuuriympäristöä. Korttelialue kuuluu Museoviraston RKY 2009-
kohdeluetteloon Katajanokan vanha osa.
Alueella on voimassa asemakaava nro 11253, joka on hyväksytty 17.11.2004. Kaavan mukaan alue on hotellirakennusten korttelialuetta (KL-1) sekä puistoaluetta (VP). Entinen vankilarakennus on suojeltu asemakaavalla
merkinnällä sr-1, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti
arvokas rakennus.

Helsingin kaupunki omistaa puistoalueen. Korttelialue on yksityisomistuksessa.

Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia mutta se nostaa alueen arvoa. Hankkeen toteutuksen ja rakentamisen yhteydessä puiston kasvillisuus ja reitit tulee palauttaa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa: Museovirasto sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaan kuuluva kaupunginmuseo. Museoviranomaisten työnjaon mukaisesti asemakaavan muutoksesta lausuu kaupunginmuseo.

Viranomaisten kannantotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat vankilarakennuksen ja uudisosan suhteeseen sekä uudisrakennuksen muotoon ja arkkitehtuuriin. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä siten, että kaavamääräyksillä on varmistettu uudisrakennuksen arkkitehtuurin keskeisimmät elementit.

Mielipiteet

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat uudisrakennuksen kokoon ja arkkitehtuuriin sekä sen puistoon kohdistuviin vaikutuksiin. Lisäksi tuotiin esille liikenteen kasvu monien hotellihankkeiden myötä.

Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että rakennuksen räystäskorkeus on määrätty asemakaavassa ja lisäksi uudisrakennuksen ulkoasusta on määräyksiä. Erityisesti puistoon kohdistuvia vaikutuksia pyritään minimoimaan. Selvityksiä vaikutuksista tarkennetaan mm. varjostusanalyysin avulla.

Kirjallisia mielipiteitä saapui kolme kappaletta.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 8.5.-6.6.2019 ja siitä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotuksesta tehtiin viisi muistutusta, joista yksi Katajanokkaseuran ja neljä yksityishenkilöiden tekemiä. Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat mm. lisärakennuksen kokoon, ulkonäköön sekä sen vaikutuksiin olemassa olevaan puistoalueeseen.

Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta: Helen Sähköverkko Oy,
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL), Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ja kaupunginmuseo. ELY- keskuksen lausunto kohdistui meluntorjunnan huomioon ottamiseen asemakaavassa ja HSL:n lausunto joukkoliikenteen edellytysten turvaamiseen. Muilla viranomaisilla ei ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin. Meluselvityksestä ja rakennuksen suunnittelun yhteydessä tehtävästä meluntorjunnasta annettiin kaavamääräykset, samoin tehtiin joitakin pieniä teknisluonteisia korjauksia kaavakarttaan ja aineistoon. Jatkosuunnittelussa on tarkoitus turvata puistoalueen ympärikäveltävyys, kävelyreitit ja mm. asukkaiden viljelylaatikot.

Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu tehdyt muutokset -liitteeseen.

Muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa ja niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen sähköpostilla.

Tarkemmat perustelut

Kaavaratkaisun vaikutukset ja tarkemmat perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Jatkotoimenpiteet

Kaava-alueeseen tai sen osaan liittyy maankäyttösopimusmenettely, joka tulee saattaa päätökseen ennen kaavan hyväksymistä. Asemakaavan muutoksen johdosta on neuvoteltu maankäyttösopimus ja kiinteistökaupan esisopimus ja kaupungin puolesta ne on hyväksytty tonttipäällikön päätöksellä 29.4.2020 § 27. Sopimus on allekirjoitettu 26.5.2020.

Kaupunkiympäristölautakunta 10.09.2019 § 445

Esitys

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Perttu Pulkka, arkkitehti, puhelin: 310 37465

Jere Saarikko, projektinjohtaja, kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu, puhelin: 310 39857

Juuso Helander, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37134

Anu Haahla, ympäristöasiantuntija, puhelin: +358 9 310 28916

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 11.03.2019 § 24

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911

Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883

Päätös tullut nähtäväksi 08.06.2020

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §