Vahinkoasia, Paavo Nurmen tie, kevyenliikenteen väylä 15.1.2018

HEL 2018-000829
Asialla on uudempia käsittelyjä
17. / 591 §

Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 23.3.2018 48 §

Kaupunkiympäristölautakunta

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön päällikön päätöksestä 23.3.2018 48 § tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Lakipalvelut-yksikön päällikkö on hylännyt hakijan Taka-Töölössä Paavo Nurmen tiellä tapahtuneen polkupyöräilijän kaatumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen.

Esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet

Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vaatimuksensa vahingonkorvauksesta Paavo Nurmen tiellä tapahtuneeseen pyöräonnettomuuteen liittyen. Lisäksi hän on esittänyt 100 euron korvausvaatimuksen oikeudenkäyntikuluista, jotka koostuvat sovellettuun sääntelyyn perehtymisestä sekä muutoksenhakukirjelmän laatimiseen käytetystä ajasta. Vahingonkorvaushakemuksen ja oikaisuvaatimuksen mukaan vahinko on aiheutunut kaupungin kunnossapitotoimien laiminlyönnistä.

Hakija on 15.1.2018 kello 18.20 pyöräillyt Paavo Nurmen tiellä kevyenliikenteen väylällä ja osunut tiellä olleeseen jäätyneeseen hevosenlantaan ja tämän johdosta kaatunut. Hakija epäilee lannan olevan peräisin Helsingin ratsupoliisin ratsusta.

Hakija katsoo, ettei Helsingin kaupunki ole täyttänyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, koska hevosenlantaa ei ollut siivottu vilkasliikenteiseltä väylältä. Tämän takia kyseinen väylä ei ollut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Hakijan mukaan hän on tapahtumahetkellä ajanut polkupyörällä hidastettua vauhtia, joka on ollut pimeisiin olosuhteisiin nähden sopiva. Lisäksi hän katsoo, että hevosenlanta ajoradalla ei ole sellainen ennalta-arvattava tilanne, joka tienkäyttäjän tulee huomioida.

Hakija vaatii kaupungilta 310,00 euron korvausta rikkoutuneista housuista ja kengistä sekä 100,00 euron korvauksen oikeudenkäyntikuluista eli yhteensä 410,00 euroa.

Päätöksen perustelut

Saadut selvitykset

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta velvoittaa kaupungin pitämään kadun liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Saman lain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Tähän perustuen Helsingissä kadut on jaettu kunnossapitoluokkiin, joiden mukaan määräytyvät muun muassa kunnossapitotoimenpiteiden toimenpideajat.

Paavo nurmen tie kuuluu hoitoluokkaan III. III luokan väyliltä poistetaan näkyvä roska ja lika tarvittaessa. Taas esimerkiksi II hoitoluokkaan kuuluvilta kaduilta roska ja lika poistetaan säännöllisesti ja I luokan kaduilta päivittäin.

Puhtaanapidon osalta vahinkoalue kuuluu vyöhykkeeseen 2, joilla päällystettyjen pintojen tulee olla vähintään siistejä ja esimerkiksi ihmisen terveydelle vaaraa aiheuttavat roskat on poistettava kaikilta alueilta välittömästi niiden havaitsemisen jälkeen. Tällaistenkin terveydelle haitallisten roskien havaitseminen tapahtuu lähtökohtaisesti muiden kunnossapitotoimien suorittamisen yhteydessä, taikka jonkun henkilön ilmoituksesta.

Asiassa ei ole varmaksi osoitettu lannan alkuperää, mutta on mahdollista, että se on Helsingin ratsupoliisin hevosen jätös. Mikään laki ei nimenomaisesti velvoita ratsupoliiseja itse keräämään hevostensa jätöksiä. Oikeuskäytännössä hevosenlannan keräämättä jättämistä ei myöskään ole yksiselitteisesti katsottu roskaamiseksi. Ratsupoliisien ei myöskään tarvitse itse ilmoittaa kaupungille hevosten jätöksistä, koska ne siivotaan muiden kunnossapitotoimenpiteiden yhteydessä. Hevosenlanta on kasviperäistä, joten se myös hajoaa ja leviää sateiden ym. mukana melko nopeasti, eikä aiheuta samanlaisia haju-, siisteys- tai mahdollisia tautihaittoja kuin vaikka koirien jätökset. Hevosia kulkee taajamassa muutenkin niin vähän, että niiden jätökset eivät aiheuta haittaa enemmälti.

Kunnossapitopiiriltä saatujen tietojen mukaan vahinkoalueen roska-astiat on tyhjennetty vahinkopäivänä. Roska-astioiden tyhjennyksen yhteydessä kerätään irtoroskat roska-astian välittömästä läheisyydestä. Tässä yhteydessä ei ole kuitenkaan havaittu hevosenlantaa alueella.

Koska vahinkoalueelta poistetaan näkyvät roskat tarvittaessa, tulee tästä tarpeesta tehdä ensin havainto. Kaupungin alueella tehdään jatkuvasti kunnossapitotöitä ja tarkastuksia, joissa kunnossapitotoimien tarvetta havainnoidaan. Lisäksi tällaisesta tarpeesta tulee ilmoituksia esim. kuntalaisilta. Kyseisessä tapauksessa kaupungilla ei ollut tietoa, että vahinkopaikalla oli jäätynyttä hevosenlantaa. Kyseistä lantakasaa ei siis oltu ennen vahinkoa havaittu, eikä ole tästä syystä poistettu. Hakijan oma ilmoitus ei tämän kyseisen vahingon osalta ole tullut riittävän ajoissa, koska vahinko oli jo tapahtunut.

Polkupyörää pidetään tieliikennelaissa ajoneuvona. Ajoneuvon kuljettajan on lain mukaan ajaessaan noudatettava riittävää varovaisuutta ja huolellisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin näkyvyys ja olosuhteet sallivat. Nopeuden on lisäksi oltava sellainen, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Talvella pyöräiltäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja hämärässä tulisi aina käyttää valoa. Mikäli on niin pimeää, ettei kuljettaja näe lainkaan eteensä, tulee ajoneuvon kuljettaminen keskeyttää vahingon välttämiseksi. Ajoradalla voi olla monenlaisia esteitä, joita tulee pystyä väistämään.

Hallintoasiasta osapuolille aiheutuneita kuluja ei korvata, vaan kukin vastaa omista kuluistaan.

Sovellettu lainsäädäntö

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2:1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Tieliikennelaki (267/1981) 3.1 §, 23.1 §

Hallintolaki (434/2003) 64 §

Lopputulema

Asiassa saatujen selvitysten nojalla on katsottava, ettei Helsingin kaupunki ole vastuussa hakijan kaatumisesta polkupyörällä. Aiemmin tehdyn lakipalvelut-yksikön päällikön päätöksen jälkeen ei ole esitetty uutta näyttöä siitä, että vahinko johtuisi kaupungin laiminlyönnistä.

Helsingin kaupunki ei ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvoitteitaan, koska se on hoitanut alueen puhtaanapitoa lain ja määriteltyjen kunnossa- ja puhtaanapitoluokkien vaatimusten mukaisesti. Vahingon on aiheuttanut ennalta arvaamaton seikka, eikä kyseiseen tapahtumaan olisi näin voitu kunnossapitotoimenpiteillä paremmin varautua.

Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset

Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.

Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi kirjeitse 29.3.2018. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 15.4.2018 eli säädetyssä määräajassa.

Oikaisuvaatimus ja muut asiakirjat ovat olleet nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Sulje

Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Yksikön päällikkö 23.03.2018 § 48

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 30.11.2018

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
  • päätös on muuten lainvastainen.
Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Sulje

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Mikko Aho

Lisätietojen antaja

Tuuli Juntti, lakimies, puhelin: 09 310 21210

kymp.korvausasiat@hel.fi