Yksikönjohtajan päätös vahingonkorvausasiaan

Yksikönjohtaja päätti hylätä hakijan korvausvaatimuksen kiinteistövauriosta perusteeltaan selvittämättömänä.

Yksikönjohtajan päätös on Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitoksen Staran kannanotto korvausasiassa, eikä kyse ole korvausasian kaupunkia oikeudellisesti sitovasta ratkaisusta.

Pöytäkirjanote Staran kaupunkitekniikan rakentamiselle, jonka tulee huolehtia asian tiedottamisesta asianosaiselle.

Hakija vaatii Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Staraa korvaamaan omistamaansa kiinteistön harkkomuuriin tulleiden vaurioiden korjauksesta aiheutuvat kulut.

Hakijan 14.9.2015 silloisen Rakennusviraston asiakaspalveluun lähettämän palautteen mukaan Staran Sapilastiellä suorittamien vesihuollon saneeraustöistä johtuen liikenteen tärinät ovat aiheuttaneet asuinrakennuksen huojuntaa ja repeilyä. Kalliotekniikka Consulting Oy:n 8.7.2016 tekemän loppukatselmuspöytäkirjan mukaan hakija on kuitenkin ilmoittanut, että Staran saneeraustöistä aiheutuneita vaurioita ei ole tullut (liite 11). Hakija asuu Sapilastien ja Puistolantien risteyksessä osoitteessa Sapilastie 1C. Hänen mukaan tuolloin ongelma oli se, että risteyksessä oli käytetty kuopalla ollutta väliaikaista asfalttipäällystettä, jolloin Bussit ajaessaan tiellä olivat aiheuttaneet nämä tärinät. Palautteen saamisen jälkeen Stara asfaltoi Sapilastien uudelleen (liite 1).

Yli kaksi vuotta myöhemmin 23.2.2018 Helsingin kaupungin kirjaamoon lähettämässään korvaushakemuksessa koskien Sapilastie 1 A-D talojen välissä olevaa harkkomuuria hakija kertoo, että Staran vuonna 2015 tekemä vesijohtoverkon saneeraustyö oli aiheuttanut pitkään jatkunutta maaperän tärisyttämistä, josta he ovat edellä kerrotun mukaan tuolloin olleet yhteydessä entiseen Rakennusvirastoon. Hakija toteaa tonttiansa rajaavan harkkomuuriaidan murtuneen syksyllä 2017 useasta kohtaa ja kiinteistön rakennuttaja on siirtänyt vastuun kaupungille viitaten Staran tekemään vesijohtoverkon saneeraukseen. Hakija on liittänyt kaupungille tekemäänsä korvaushakemukseen alun perin kiinteistön rakennuttajalle osoitetun reklamaation valokuvineen päivättynä 25.11.2017 (liite 2).

Hakija vaatii Staraa korvaamaan harkkomuurin korjaamisesta aiheutuvat kulut kustannusarvion mukaan töineen, materiaaleineen ja jätemaksuineen yhteensä 36.000 euroa (liite 3).

Korvaushakemus on siirretty 18.4.2018 KYMP:n hallinto- ja lakipalvelujen toimesta HSY:lle, joka toimi vesihuoltosaneerauksen rakennuttajana, HSY on siirtänyt sen takaisin Helsingin kaupungille Staran kaupunkitekniikan rakentamisen vastattavaksi. Kaupunkitekniikan rakentaminen sai viralliset asiakirjat käyttöönsä 18.6.2018.

Työyksiköstä saamamme selvityksen mukaan Stara on tehnyt kyseisellä kohdalla Sapilastiellä vesijohtoverkon saneeraustöitä vuoden 2015 aikana. Työyksikkö toteaa, että harkkomuurin perustukset olivat esille työntyneenä Sapilastien puolella jo ennen töiden aloitusta (liite 4). Lisäksi työyksiköstä todetaan, että muurin vauriot esiintyvät tasaisesti koko aidan matkalla, ei pelkästään Sapilastien puolella sekä samanlaisia vaurioita on ollut nähtävissä ennen töiden aloitusta viereisillä Nummitie 11 ja Loukomiehentie 13 tonteilla olevissa muureissa (liite 5 ja 6).

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön pohjarakennusyksikön lausunnon mukaan alueen maaperä on silttiä ja hiekkaa ja sen paksuus vaihtelee 10 metrin molemmin puolin. Aineistossa kerrotaan, että vauriot on huomattu vuonna 2017 ja vesihuollon saneerausurakka alueella on ollut vuonna 2015. Koska maaperä on kitkamaata, sekä urakan aikaisen tärinän vaikutuksesta että muista mahdollisista syistä aiheutuvat tärinät ilmenevät yleensä heti, eivät viiveellä. Aidan vaurioitumiseen on saattanut johtaa myös routiminen. Anturan yläpinnan näkyminen viittaa siihen, että aidan perustukset ovat suhteellisen matalat ja maavaraiset. Tällaiset rakenteet tulisi perustaa roudattomaan syvyyteen, pohjamaa tulisi vaihtaa routimattomaan maa-ainekseen roudan tunkeutumissyvyydeltä tai vaihtoehtoisesti rakenne tulee routaeristää. Pohjamaa on tässä tapauksessa erittäin routivaa, ja mikäli aidan routasuojaus ja perustaminen on tehty puutteellisesti, se johtaa kuvatun kaltaisiin vaurioihin (liite 7).

Myöskään Sapilastiellä ei ole nähtävissä painumia, josta voidaan päätellä, että kadun rakenteissa tai kadun alapuolisessa pohjamaassa ei ole tapahtunut painumista tai rakenteiden tiivistymistä kadun rakentamisen aikana tai sen jälkeen.

Tärinämittaustulosten perusteella ei voida olettaa tällaisten vaurioiden syntyneen. Sapilastie 1 A ja C kiinteistöissä ovat sijainneet tärinämittarit (liite 8), ja suurin mitattu heilahdusnopeuden arvo on ollut 7,49 mm/s. Maanvaraisille rakennuksille RIL 253-2010 ”Rakentamisen aiheuttamat tärinät” mukaan ohjearvo heilahdusnopeudelle on 8,00 mm/s. Lisäksi voidaan todeta, että myöskään saatujen tärinäarvojen taajuudet eivät ole olleet rakenteille haitallisia, joita olisivat alle 100HZ:n taajuudet (liite 9 ja 10).

Tämä edellä mainittu on todettu myös Kalliotekniikka Consulting Oy:n 19.8.2016 tekemässä loppukatselmuspöytäkirjassa jossa lisäksi mainitaan, että alueella suoritettujen tärinämittausten perusteella maanrakennustyöt eivät ole aiheuttaneet kiinteistöön rakenteellisia muutoksia (liite 11).

Stara toteaakin, että harkkomuurin epätasainen painuminen ja vaurioituminen on seurausta pohjamaa huomioon ottaen muurin perustamistavasta eikä näin ollen johdu Staran suorittamasta kadun vesijohtoverkon saneeraustyöstä.

Näyttövelvollisuus aiheutuneista vahingoista ja siitä korvausvastuussa olevasta tahosta on vahingonkärsijällä. Koska asiassa on jäänyt osoittamatta väitetyn vahingon ja vahingon aiheuttajan välinen syy-yhteys, rakentamispalveluliikelaitos Staralle ei ole näillä tiedoilla syntynyt korvausvastuuta.

Edellä mainituin perustein yksikönjohtaja päätti hylätä hakijan korvausvaatimuksen.