Vahingonkorvaus, autovaurio, Alankotie, 12.2.2018

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 25.5.2018 (77 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikkö on päätöksellään 25.5.2018 (77 §) hylännyt Puistolassa 12.2.2018 kello 17.20 tapahtuneeseen ajoneuvovaurioon liittyvän vahingonkorvaus-vaatimuksen. Hakija on vaatinut kaupunkia korvaamaan 450 euroa ajoneuvon korjauskuluista.

Esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet

Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vaatimuksensa vahingonkorvauksesta Alankotiellä tapahtuneeseen ajoneuvovaurioon liittyen. Vahingonkorvaushakemuksen ja oikaisuvaatimuksen mukaan vahinko on aiheutunut kaupungin kunnossapitotoimien laiminlyönnistä. Vahingonkorvausvaatimuksessa on kerrottu vahingon tapahtuneen poutasäällä, kun taas oikaisuvaatimuksessa on viitattu pimeään vuorokaudenaikaan.

Oikaisuvaatimuksen mukaan Alankotie on ollut todella huonokuntoinen koko talvikauden. Hakija on tehnyt kadun kunnossapidon arvion ammattilaisen (autonkuljettajan) asemassa. Ajorataa ei ole hoidettu niin, että ajoneuvon kuljettaminen tieliikennelain mukaisesti ajoradan oikeassa reunassa olisi mahdollista. Hakija ei ole ajanut liian kovaa keskellä ajorataa olevaan jäälohkareeseen tai yhteen isoon havaittavaan kuoppaan. Alankotie on ollut koko lumikauden polanteinen ja kumpurainen, jolloin on käytännössä ollut mahdoton havaita, mikä kuoppa on terävämpi kuin toinen. Pimeään vuorokaudenaikaan ei ajoradassa olevien kuoppien tai reunojen terävyyttä ole mahdollista havaita, koska vastaan tulevien ajoneuvojen valoista aiheutuu heijastus. Ajoneuvon kuljettajan katseen tulee olla suunnattuna mahdollisimman kauas eteen, jotta vältytään vaaratilanteilta ja etenkin vahinkopaikalla, koska kyseessä on kaksisuuntainen ajorata, minkä varressa on useita tasa-arvoisia risteyksiä. Ajoneuvon kuljettaja ei voi keskittyä vain pelkän ajoradan kunnon tähystämiseen. Kumpulan mittausasema ei ole relevantti mittausasema. Vaikka vahinkopaikalta ei ole tullut muita vahinkoilmoituksia, on kadun kunnossapidosta varmasti huomautettu kaupunkia. Hakijalla voi nimetä kaksi todistajaa todistamaan, kuinka huonokuntoinen Alankotie on ollut. Katujen kunnossapito on hoidettava konkreettisin toimin, eikä pelkkä tarkastuskäynti ole riittävä.

Saadut selvitykset

Hakija on ajanut Alankotietä pitkin 12.2.2018 noin kello 17.20, kun ajoneuvon rengas on osunut terävään jääreunaan, minkä johdosta ajoneuvon iskunvaimennin ja kiinnike ovat vaurioituneet.

Kunnossapitopiiriltä saadun selvityksen mukaan on Alankotieltä poistettu polannetta 9.2.2018. Työnjohto on myös tarkastanut Alankotien 11.2.2018 kello 9.50 eikä ole havainnut laatuvaatimuksia ylittävää polanteen epätasaisuutta. Tämän jälkeen kelissä ei ole tapahtunut muutoksia ennen vaurion tapahtumista.

Kunnossapitopiiriltä on oikaisuvaatimuksen johdosta pyydetty lisäselvitystä kunnossapidossa noudatetuista käytännöistä. Lisäselvityksessä on kerrottu, että polanteenpoisto voi korvata aurauksen. Polanteenpoisto tehdään tiehöylällä tai alusterällä varustetulla kuorma-autolla, ja mukana on aina peräkone. Tämä peräkone avaa saman tien risteykset ja tonttiliittymät.

Oikaisuvaatimuksen johdosta on Staran vauriotarkastuksesta pyydetty lausuntoa siitä, onko hakijan kuvaama vahinkotapahtuma mahdollinen: voiko terävä jääreuna vahingoittaa ajoneuvon iskuvaimentimia ja kiinnikkeitä siten, että ajoneuvon renkaat säilyvät ehjinä. Asiassa 15.3.2019 saadun lausunnon perusteella on hakijan kuvaama vahinkotapahtuma hyvin epätodennäköinen. Terävä jääreuna rikkoisi ensisijassa renkaan ja vanteen ja vasta tämän jälkeen iskunvaimentimen. Ajoneuvon jousi ei kuormitu terävästä jääreunasta, sillä jousi menee kasaan ja vaimentaa iskun. Todennäköinen syy hakijan ajoneuvovauriolle on ajoneuvosta, eikä jääreunasta, johtuva.

Ilmatieteen laitoksen Helsinki-Vantaan lentoaseman mittausasemalla tehtyjen mittausten mukaan on ilman keskimääräinen lämpötila pysytellyt pakkasen puolella lähes koko helmikuun alun 2018. Vahinkoa edeltävinä päivinä on pakkasasteita mitattu - 6.8 °C ja - 3 °C välillä. Vahinkopäivänä on pakkasasteita on ollut keskimäärin - 3 °C. Ilmatieteen laitokselta saatujen mittaustietojen perusteella on lumensyvyydeksi 9.2.2018 sekä 11.2.2018 mitattu 26 cm. Myös vahinkopäivän lumensyvyydeksi on mitattu 26 cm. Vahinkopäivänä on esiintynyt runsaammin sateita noin kello 12 alkaen. Lumensyvyydeksi on vahinkopäivänä kello 13 mitattu 28 cm ja kello 16-19 välillä 29 cm. Aurinko on 12.2.2018 noussut Helsingissä kello 8.07 sekä laskenut kello 17.02.

Perustelut

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta velvoittaa kaupungin pitämään kadun liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kadun kunnossapito käsittää ne toimenpiteet, jotka ovat talvella tarpeellisia kadun pysyttämiseksi edellä todetun mukaisessa kunnossa, kuten lumen ja jään poistamisen, kadun pinnan pitämisen tasaisena ja liukkauden torjumisen sekä liukkauden torjumiseen käytetyn kiviaineksen poistamisen.

Kunnossapitolain esitöiden mukaan kunnalla on mahdollisuus asettaa vastuullaan olevat kunnossapito- ja puhtaanapitotehtävät tärkeysjärjestykseen ja kaduittain kiireellisyysjärjestysjärjestykseen.

Oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa päätöksessä ei ole tuotu esiin, että Alankotie on kiireellisyysjärjestyksessä se, mikä kunnossapidetään viimeisenä, I ja II luokan katujen jälkeen. Alankotie on katutyypiltään ajorata, mikä on kaupungin kunnossapitoluokituksessa luokiteltu tonttikaduksi ja vähäliikenteiseksi kevyen liikenteen väyläksi (III luokan ajoradaksi). Kaupungin soveltamien talvihoitonormien mukaan poistetaan III luokan ajoradoilta liikennettä haittaava lumi, sohjo ja jää niin, että riittävä kulkukelpoisuus säilyy. III luokan ajoradan aurauksen lähtökynnys on 7 cm lunta. III luokan ajoradan polanteen poistokynnyksen ja pinnan tasauksen lähtökynnys on 10 cm paksu polanne, 4 cm urasyvyys tai epätasaisuus. Toimenpideaika on 6 vuorokautta siitä, kun polanteen urasyvyys tai muu epätasaisuus ylittää väylän hoitoluokan mukaisen lähtökynnyksen. Kadun kunnossapito käsittää myös tarkastusluonteiset toimenpiteet.

Ilmatieteen laitokselta saatujen säähavaintotietojen perusteella on aurauskynnys edellisen kerran ennen vahinkoa ylittynyt 9.2.2018, jolloin kunnossapitopiiri on suorittanut polanteen poiston aurauksen sijaan. Tämä on ollut kaupungin soveltamien talvihoitonormien mukainen toimenpide. Polanteen poiston ja 11.2.2018 suoritetun tarkastuskäynnin jälkeen on lumensyvyys lisääntynyt 3 cm vahinkohetkeen (12.2.2018 kello 17.20) mennessä. Alankotiellä sovellettu 7 cm:n aurauskynnys ei siten ole ylittynyt ennen vahinkoa. Alankotien kunnossapidosta on huolehdittu asianmukaisesti huomioon ottaen kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, vuorokauden aika sekä moottoriajoneuvoliikenteen tarpeet.

Oikaisuvaatimuksen kohteena olevassa päätöksessä on todettu, ettei Alankotieltä ole tullut muita vahinkoilmoituksia. Kyseinen toteamus perustuu kaupungin rekisteristä saatuun tietoon. Rekisteristä on nähtävissä niin vahinkoilmoitusten johdosta tehdyt huomautukset kuin muut huomautukset. Rekisterissä ei ole merkintöjä huomautuksista Alankotien kunnossapidon tasosta hakijan vahinkoa edeltäneeltä ajalta, mikä on asian ratkaisun kannalta oleellinen tarkastelujakso. Kaupungilla ei ole ollut erityistä tarvetta ylimääräisille kunnossapitotoimenpiteille vahinkoa edeltäneenä ajanjaksona eikä kaupunki näin ollen ole laiminlyönyt Alankotien kunnossapitoa 12.2.2018.

Hakija on kertonut terävän jääreunan vaurioittaneen hakijan autoa.
Kunnossapidon lisäksi reunojen syntyyn vaikuttavat muun muassa sade, tuuli ja renkaat, jotka voivat hioa reunoja ajoradoille. Kunnossapidolla ei voida estää reunojen syntyä siinäkään tapauksessa, että kunnossapito on asianmukaisella ja kunnossapitolain edellyttämällä tasolla. Staran vauriotarkastuksesta saadun lausunnon perusteella voidaan todeta, että on hyvin epätodennäköistä, että hakijan ajoneuvon vauriot iskunvaimentimessa ja kiinnikkeessä ovat syntyneet terävästä jääreunasta. Hakijan antamien tietojen perusteella jää myös epävarmuutta siitä, onko vahinko tapahtunut poutasäällä tai pimeään vuorokaudenaikaan.

Tieliikennelain mukaan tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvonsa hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu
perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitäjän
on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä
laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn.

Tässä tapauksessa saatujen selvitysten nojalla ei ole syytä katsoa, että
Helsingin kaupunki olisi laiminlyönyt kunnossapitovelvollisuutensa.
Vahinkopaikan kunnossapidon taso on ollut kunnossapitoluokituksen
mukainen vahingon tapahtuma-aikaan. Alankotien ajoneuvoliikennettä tyydyttävä kunto säilyy, kun ajoradalla säilyy riittävä kulkukelpoisuus. Ajoradan kunnon seurannassa tai hoidossa ei ole tapahtunut virhettä tai laiminlyöntiä, vaan vahinko on johtunut kunnossapitäjästä riippumattomasta syystä. Staran vauriotarkastuksesta saadun lausunnon perusteella voidaan katsoa, ettei terävä jääreuna ole voinut aiheuttaa hakijan kuvaamaa ajoneuvovauriota. Edellä mainitun perusteella on katsottava, ettei Helsingin kaupunki ole vastuussa aiheutuneesta vahingosta eikä siten ole asiassa korvausvelvollinen. Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön päätöstä ei tässä tapauksessa ole syytä muuttaa.

Sovellettu lainsäädäntö

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta
(669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (267/1981) 2 luvun 3 § ja 23 §

Lopputulos

Helsingin kaupunki ei ole vastuussa aiheutuneesta vahingosta vahingonkorvauslain nojalla.

Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.