Haaga, Etelä-Haaga, Kauppalantie 36, poikkeamishakemus
Haaga, Etelä-Haaga, Kauppalantie 36, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) korttelin 29099 tonttia 3 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavan nro 5250:
- rakennusoikeudesta siten, että se ylittyy enintään 20 %
- kerrosluvusta siten, että se ylittyy yhden kerroksen verran
- rakennuksen korkeuden enimmäismäärästä (11 m) siten, että se ylittyy noin 1,5 metriä
- rakennusalasta siten, että se ylittyy länsisivulla noin 0,6 metriä ja eteläsivulla noin 1,2 metriä. Lisäksi jäte- ja autokatos sijoittuu rakennusalan ulkopuolelle noin 6,2 metriä.
Poikkeaminen myönnetään seuraavin ehdoin:
- rakennuksen tulee sijaita likimäärin samalla paikalla, kuin tontilta purettava rakennus; rakennusala voi ylittyä länsisivulla noin 0,6 metriä ja eteläsivulla noin 1,2 metriä Lisäksi jäte- ja autokatos saa sijoittua rakennusalan ulkopuolelle noin 6,2 metriä
- rakennuksen vasikaton ylimmän kohdan suurin mahdollinen korkeusasema on + 33.5
- pieni avokallioalue rakennuksen ja katualueen välissä tulee säilyttää
- rakennuksen tulee arkkitehtuuriltaan, materiaaleiltaan, kattomuodoiltaan, väritykseltään ja yksityiskohdiltaan sopia olemassa olevaan rakennuskantaan
- rakennuksen tulee haagalaisen rakennustavan mukaisesti olla kapearunkoinen
- asuntojen huoneistoalasta vähintään 50 % tulee toteuttaa asuntoina, joissa on keittiön/keittotilan lisäksi kolme asuinhuonetta tai enemmän
- autopaikat tulee sijoittaa niin, että hyvään ilmansuuntaan sijoittuvaa oleskelupihaa jää riittävästi
- autopaikkoja tulee toteuttaa voimassa olevan laskentaohjeen (kslk 15.12.2015) mukaisesti 1 ap / 130 k-m²
- autopaikat tulee jäsennöidä niitä reunustavin pensasistutuksin
- pihalta kaadettavien puiden tilalle tulee istuttaa uusia taimikooltaan suuria lehtipuita (yksi puu jokaista kaadettua puuta kohden)
- polkupyöräpaikkoja tulee toteuttaa vähintään 1 pp / 30 k-m²
- auto- ja jätekatoksen viereen tulee istuttaa pensaita,
- asemakaavan viemäriä varten varatulle korttelinosalle ei sijoitu rakentamista.
Mikäli tontille myöhemmin laaditaan kaavamuutos, katsotaan poikkeamispäätöksellä saatu lisärakennusoikeus osaksi kaavamuutoksen tuomaa arvonnousua.
Hakija
Helsingin diakonissalaitos (jättöpäivämäärä 14.2.2018, täydennetty 27.8.2018)
Rakennuspaikka
29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) korttelin 29099 tontti 3
Hakemus
Hakija hakee lupaa nelikerroksinen rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 5250 siten, että
- rakennusoikeus (2 228 k-m²) ylittyy enintään 20 %
- kerrosluku (III) ylittyy yhden kerroksen verran ja rakennuksen enimmäiskorkeus (julkisivulinjan ja katon lappeen leikkauskohta) noin 1,5 metriä,
- rakennusala ylittyy länsisivulla noin 0,6 metriä ja eteläsivulla noin 1,2 metriä. Lisäksi jäte- ja autokatos sijoittuu rakennusalan ulkopuolelle noin 6,2 metriä.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että
- suunniteltu rakennusmassa vastaa pohja-pinta-alaltaan, sijainniltaan ja muodoltaan nykyistä tontilla olevaa rakennusta, ollen kuitenkin nelikerroksinen nykyisen kolmikerroksisen rakennusmassan sijaan; kerrosalan lisäys johtuu siten suuremmasta kerrosluvusta
- kerrosalan määrässä ei ole tehty vähennyksiä maanpäällisten yhteistilojen tai porrashuoneiden osalta, koska voimassa olevassa asemakaavassa ei sellaisia ole
- tontilla oleva nykyinen rakennus on erittäin huonokuntoinen; korjaaminen tulisi alustavien selvitysten perusteella jopa uudisrakennusta kalliimmaksi,
- uudisrakennuksesta tulee merkittävästi nykyistä rakennusta energiatehokkaampi.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 28.11.1962 vahvistettu asemakaava nro 5250. Asemakaavan mukaan tontti sijaitsee yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialueella (ALK). Tontilla sijaitsee rakennusala, jossa roomalainen numero (III) osoittaa rakennuksen suurimman sallitun kerrosluvun. Lisäksi saadaan B:llä merkityllä tontinosalla sisustaa kerhohuoneita rakennuksen kellarikerrokseen. Rakennuksen korkeus saa olla enintään 11 m. Lisäksi kaavassa on määrätty rakennuksen palonkestävyydestä. Tontin länsi- ja eteläreunalla sijaitsee viemäriä varten varattu korttelinosa. Rakennusoikeutta tontilla on 2 228 k-m².
Voimassa olevassa Yleiskaava 2002:ssa alue on osoitettu kerrostalovaltaiseksi alueeksi (asuminen/toimitila). Alue kuuluu lisäksi kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävään alueeseen. Helsingin uudessa yleiskaavassa (Kvsto 26.10.2016, ei vielä voimassa) alue on asuntovaltaista aluetta (A3).
Tontilla nykyisin sijaitseva asuinrakennus on valmistunut vuonna 1959. Rakennuksen ja tontin omistaa Helsingin diakonissalaitoksen säätiö. Talotyypiltään rakennus on lamellitalo ja siinä on neljä hissitöntä porrashuonetta. Asunnoista valtaosa on pieniä yksiöitä, päädyissä sijaitsee erittäin pieniä kaksioita ja neljän makuuhuoneen asuntoja. Rakennuksessa on kolme asuinkerrosta ja maanpäällinen kellarikerros, jossa sijaitsee mm. kaksi autotallia sekä varasto- ja yhteistiloja. Rakennuksen korkeus (julkisivulinjan ja katon lappeen leikkauskohta) pihatasosta on noin 11 metriä.
Olemassa olevaa rakennusta ei Haagan rakennukset ja arvotus –selvityksessä (KSV 1998:4) ole arvotettu arkkitehtonisesti, historiallisesti tai ympäristöllisesti merkittäväksi kohteeksi, eikä sitä ole esitetty suojeltavaksi.
Kauppalantie kulkee tontin itäpuolitse. Tien toisella puolella on Haagan sankaripuisto, jonka kallioisen rinteen korkein kohta sijaitsee noin 12 metriä Kauppalantien katutasoa korkeammalla. Lähiympäristön rakennukset ovat 1950- ja 1960-luvun vaihteesta. Tontin pohjoisosaa vastapäätä sijaitsee noppamainen asuinrakennus, jossa on osittain maanpäällinen kellarikerros ja kolme asuinkerrosta. Rakennus sijaitsee rinteessä noin 4,5 metriä Kauppalantien katutasoa korkeammalla. Tontin pohjois- ja eteläpuolella, samalla puolen Kauppalantietä, sijaitsevissa lamellitaloissa on kolme asuinkerrosta ja maanpäällinen kellarikerros. Tontin länsipuolella sijaitsee kaksi noppamaista asuinrakennusta, joissa on osittainen maanpäällinen kellarikerros ja kolme asuinkerrosta. Julkisivumateriaaleina alueella on pääasiassa käytetty vaaleahkoa rappausta sekä puhtaaksimuurattua tiiltä (tiilenpunainen ja vaalea). Alueen rakennuksissa on joko loiva harjakatto tai loiva pulpettikatto.
Voimassa olevassa asemakaavassa ei ole autopaikkoja koskevia määräyksiä.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (31.5.2018). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia saatiin kolme kappaletta. Muistuttajien mielestä mm.:
- 20 % poikkeama rakennusoikeudesta on erittäin merkittävä, eikä ole hyväksyttävä
- uudisrakennuksen kerrosluku neljä kerrosta ei ole perusteltu kaupunkikuva huomioon ottaen
- rakennuksen räystäslinja ei saa nousta nykyisen tontilla olevan rakennuksen räystäslinjaa korkeammalle
- rakennukseen suunniteltujen asuntojen jakaumaa on muutettava siten, että suuria asuntoja on enemmän ja pieniä asuntoja vähemmän
- uudisrakennus on olemassa olevan rakennuksen pohjapinta-alaa suurempi ja talon ala kasvaa Steniuksentie 43–45 suuntaan
- hakemuksessa ei ole esitetty erityistä perustelua poikkeamiselle
- paikalle voidaan rakentaa myös kaavamääräyksiä noudattava asuintalo ja vanha rakennus voidaan myös korjata
- esitetty ratkaisu poikkeaa Etelä-Haagan kaavoitusperiaatteista:
- periaatteet lähtevät nykyisten rakennusten säilyttämisestä
- periaatteissa korostetaan suurten asuntojen rakentamista
- rakennus nousee korkeammalle kuin osa ympäristön rakennuksista (Steniuksentie 43–45) sekä korkeammalle kuin nykyinen rakennus
- pihaa ja puita raivataan pysäköintipaikkojen tieltä
- pysäköintiä ei ole esitetty rakennuksen alle tai autotalleihin
- autopaikkojen sijoittaminen pihan puolelle poikkeaa alueelle tyypillisestä suunnittelusta; rikkoo Haagalle tyypillisiä arvoja ja ominaisuuksia sekä uhkaa tavoitteita säästää alueen kulttuurihistoriallisia, rakennustaiteellisia ja maisemakulttuurin alueita,
- istutusten vähentäminen on vastoin Etelä-Haagan kaavoitusperiaatteita ja vaikuttaa heikentävästi myös ympäröivien rakennusten asukkaiden asumisviihtyvyyteen.
Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska suunniteltu rakennus sopii hyvin Kauppalantien rakennusrivistöön korvaten nykyisen rakennuksen. Suunniteltu rakennus sijoittuu likimäärin nykyisen rakennuksen paikalle ja on massaltaan (runkosyvyys, pituus, korkeus) hyvin saman kaltainen. Rakennuksen ulkoasu on sovitettavissa alueen muuhun rakennuskantaan ja miljööseen; sovittamista edellytetään poikkeamispäätöksen ehdoissa. Katuympäristössä säilyy pieni avokallioalue.
Olemassa olevassa rakennuksessa on kolme asuinkerrosta ja maanpäällinen kellarikerros. Nykytulkinnan mukaan rakennus olisi nelikerroksinen, koska kaikki kokonaan tai pääosin maanpinnan yläpuolella sijaitsevat kerrokset ovat kerroksia käyttötarkoituksesta riippumatta. Olemassa olevassa rakennuksessa asuinkerrosten kerroskorkeus on 2,80 metriä ja maanpäällisen kellarin 2,50 metriä. Suunnitellun rakennuksen kerroskorkeus on nykysäädösten mukaisesti 3,00 metriä. Uudisrakennus tulee olemaan noin 1,50…2,00 metriä olemassa olevaa rakennusta korkeampi. Poikkeamispäätöksen ehdoissa on annettu rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan suurin mahdollinen korkeusasema + 33.5.
Etelä-Haagassa perheasuntojen osuus asuntokannasta on pieni. Uusissa asemakaavoissa ohjataan yksityisten tonttien asuntorakentamisen huoneistotyyppejä ja –kokoja määräyksellä, joka edellyttää asuntojen huoneistoalasta vähintään 50 % toteutettavan asuntoina, joissa on keittiön/keittotilan lisäksi kolme asuinhuonetta tai enemmän. Tämän poikkeamispäätöksen ehdoissa edellytetään samaa jakaumaa.
Pysäköintipaikkojen vähimmäismäärän laskennassa voidaan soveltaa kslk:n 15.12.2015 hyväksymiä asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeita. Ohjeen mukaiset autopaikat ovat sijoitettavissa tontille niin, että sen länsiosaan jää tilaa oleskelupihalle. Pihalle sijoittuvat autopaikat tulee ehtojen mukaisesti jäsennöidä pensasistutuksin, mikä on myös Etelä-Haagan kaavoitusperiaatteiden mukainen ratkaisu.
Poikkeamisen erityinen syy on asemakaavan vanhentuneisuus (mm. kerrosluvun tulkinnan muuttuminen).
Haettu toimenpide ei aiheuta päätöksessä asetetuin ehdoin haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Hakijalle on toimitettu saapuneet muistutukset (sähköposti 27.7.2018). Hakija ilmoittaa vastineessaan mm., että:
- nykyinen rakennus on käytännössä nelikerroksinen johtuen maanpäällisestä kellarikerroksesta, jollaisen rakentaminen on ollut mahdollista voimassa olevassa asemakaavassa
- uudisrakennuksen kerrosala ja kerrosluku ovat asemakaavoituksen ohjeistuksen mukaisia
- uudisrakennuksen räystäslinjan korkeus on tavanomaisen nelikerroksisen asuinkerrostalon räystäslinjan korkeutta vastaava
- uudisrakennuksen korkeus on nykyistä rakennusta korkeampi, koska nykyinen rakennustekniikka käyttää korkeampaa kerroskorkeutta (3 m)
- uudisrakennuksen korkeus vastaa likimäärin ympäristön rakennusten korkeutta; alueella on sekä kolme- että nelikerroksisia taloja
- uudisrakennuksen asuntojakauma on asemakaavoituksen ohjeistuksen mukainen: huoneistoalasta vähintään 50 % tulee toteuttaa asuntoina, joissa on keittiön/keittotilan lisäksi vähintään kolme asuinhuonetta
- muistutuksessa ei ole yksilöity, mitä haittaa uudisrakentaminen aiheuttaa asemakaavan toteutumiselle; uudisrakentamisen mahdollistaminen on yksi asemakaavoituksen keskeinen tarkoitus ja yleisesti ottaen nimenomaan edesauttaa asemakaavan toteuttamista
- muistutuksessa ei ole yksilöity, millä tavalla tai miltä osin uudisrakennussuunnitelma vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista
- poikkeamislupahakemuksessa on esitetty vaaditut perustelut
- suunnitelman taustalla on kokonaistaloudellinen harkinta, johon on merkittävästi vaikuttanut mm. nykyisen rakennuksen erittäin huono kunto ja arvioitujen korjauskustannusten suuruus
- suunnitelma ei ole vastoin Etelä-Haagan kaavoitusperiaatteita
- pysäköintipaikat ovat välttämätön osa asuinrakentamista ja niiden määrää säätelevät kaupungin laskentaohjeet
- osa pihan istutuksista voidaan pysäköintipaikoista huolimatta säästää,
- pysäköintipaikkojen sijoittaminen pihalle on Etelä-Haagassa tyypillinen ratkaisu erityisesti kokoojakatujen varsilla olevilla tonteilla, joilla kadunvarsipysäköinti ei ole mahdollista.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2018, 8 §
Maksu
1 000 euroa
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Kuulutusteksti kirjaamoon
Päätös tullut nähtäväksi 05.09.2018
Valitusosoitus
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Lisätietojen antaja
Nina Välkepinta-Lehtinen, arkkitehti, puhelin: 09 310 37024