Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteet ja perusteet kansliapäällikölle

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kansliapäällikön johtajasopimus

Kaupungin ja kansliapäällikön välisessä johtajasopimuksessa (Khs 6.2.2017 § 112) määrätään, että kaupunginhallitus asettaa kansliapäällikölle tavoitteet ja päättää niiden seurannasta kuitenkin niin, että tavoitteiden toteutumista seurataan vähintään vuosittaisessa pormestarin ja kansliapäällikön välisessä tulos- ja kehityskeskustelussa.

Kansliapäällikön johtajasopimuksessa määrätään myös, että kansliapäällikön tavoitteet kalenterivuodelle 2017 asetetaan mahdollisimman pian sopimuksen voimaan tultua ja että tavoitteet asetetaan tämän jälkeen kalenterivuosittain etukäteen. Johtamisjärjestelmäuudistuksen käytännön toimeenpanon ja kaupunkistrategian valmistelun ja päätöksenteon sekä strategiassa mainittujen keskeisimpien hankkeiden valinnan edellyttämän ajan vuoksi ei tavoitteita kuitenkaan ollut tarkoituksenmukaista asettaa vielä vuodelle 2017. Johtajasopimuksen hyväksymisen jälkeen on muutenkin ilmennyt, ettei vuositavoitteiden asettaminen välttämättä ole paras vaihtoehto strategista lähestymistapaa ja pitempijänteistä kehittämisotetta edellyttävässä tehtävässä.

Edellä todetun johdosta on tarkoituksenmukaista, että kansliapäällikölle asetetaan tavoitteet jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi siten, että kaupunginhallitus arvioi niiden toteutumista keväällä 2021 eli noin kolmen vuoden kuluttua. Kansliapäällikön kanssa on sovittu, ettei vuositavoitteiden asettamista koskevaa sopimusmääräystä ole tarpeen noudattaa.

Kansliapäällikön johtajasopimuksessa määrätään myös, että kansliapäällikön tulospalkkiojärjestelmästä ja mahdollisen tulospalkkion maksamisesta päättää kaupunginhallitus.

Kaupungin toimintakulttuurin kehittyminen

Maailman toimivin kaupunki − Helsingin kaupunkistrategiassa 2017−2021 todetaan, että Helsinki pyrkii hallitulla rytminmuutoksella nopeampaan ja ketterämpään toimintakulttuuriin. Toimintakulttuurin muutoksen keskeisiä osa-alueita ovat palveluhenkisyys, asiakastyytyväisyys, kokonaisohjattavuus ja yhdessä tekeminen.

Valtuustokauden aikana tapahtuvaa toimintakulttuurin kehittymistä voidaan arvioida ainakin välillisesti hyödyntämällä myöhemmin valittavia strategiamittareita.

Toimintakulttuuria koskevassa kaupunkistrategian jaksossa todetaan, että asukas- ja käyttäjätyytyväisyys ovat kaupungin tuloksellisuuden keskeisimpiä mittareita. Edelleen kaupungin tavoitteena on olla maailman parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki maailmassa. Kaupunkia johdetaan ja henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan eettisesti, vastuullisesti ja kestävästi. Kaupunki panostaa valtuustokaudella johtamistyön parantamiseen ja viestinnän kehittämiseen. Näitä tavoitteita voidaan pitää relevantteina myös kansliapäällikön onnistumista arvioitaessa.

Asukaslähtöisyyden ja osallisuuden onnistumisen arviointia varten kehitettävä mittari asiakaskokemus/palvelutyytyväisyys, digitalisaation onnistumisen arviointia varten kehitettävä mittari käyttäjätyytyväisyys kaupungin digitaalisiin palveluihin, sekä henkilöstön hyvinvoinnin edistämisen ja johtamisen onnistumisen arviointia varten kehitettävä mittari henkilöstökokemus ja johtaminen ovat sellaisia toimintakulttuurin mahdollista muutosta koskevia arviointiperusteita, jotka voidaan asettaa kansliapäällikön tavoitteiksi.

Strategiamittareiden kokonaisuus on tarkoitus tuoda kaupunginhallituksen päätettäväksi myöhemmin tänä vuonna. Kehitettävien mittareiden täsmällinen sisältö määritetään siten vasta myöhemmin eikä varsinaisia numeerisia tavoitearvoja siksi voida asettaa tässä vaiheessa. Kansliapäällikön tavoitteena tulee olla edellä mainituissa mittareissa ja osa-alueissa tapahtuva myönteinen kehitys, jota voidaan osaltaan pitää osoituksena toimintakulttuurin kehittymisestä. Osa-alueiden toteutumista voidaan arvioida myös laadullisin kriteerein.

Kaupunkiyhteisten strategisten hankkeiden toteutuminen suunnitellusti

Kansliapäällikölle asetettava tavoitekokonaisuus koskee kaupunkistrategiassa erikseen mainittujen strategisten hankkeiden toteutumista suunnitellusti. Kyseessä ovat seuraavat hankkeet:

• Päästövähennysten toimenpideohjelma (Hiilineutraali Helsinki 2035)
• Hyvinvoinnin ja terveyden johtamis- ja koordinaatiorakenteen kehittäminen
• Liikkumisohjelma
• Systeemisten ratkaisujen löytäminen nuorten syrjäytymishaasteeseen
• Kiinteistöstrategia
• Kävelykeskustan laajentamisen ja maanalaisen kokoojakadun edellytysten selvittäminen
• Merellinen strategia
• Maapoliittinen tarkastelu

Hankkeilla on tai niille hyväksytään hankesuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan kaupungin johtoryhmässä säännöllisesti ja joista on tarkoitus raportoida määrävälein kaupunginhallitukselle. Monet hankkeista ulottuvat ajallisesti yli kuluvan valtuustokauden, joten niiden toteutumista on tarkoitus arvioida sen mukaan, onko tarkasteluhetkellä päästy siihen vaiheeseen, jossa hankesuunnitelman mukaan pitäisikin olla.

Kaupunginhallituksen tyytyväisyys esittelijän toimintaan ja päätösvalmistelun ohjaukseen

Kansliapäällikkö on eräin poikkeuksin kaupunginhallituksen ainoa esittelijä. Hän vastaa myös kaupunginhallituksen ja samalla kaupunginvaltuuston päätöksentekoon tähtäävän valmistelun ohjauksesta.

Kansliapäällikölle asetettava tavoitekokonaisuus koskee hyvää päätösvalmistelua ja toimivaa esittelyä, jotka helpottavat kaupunginhallituksen onnistumista omassa tehtävässään. Kaupunginhallituksen tyytyväisyyttä voidaan siksi perustellusti pitää sopivana kansliapäällikölle asetettavana tavoitteena huolimatta siitä, että siihen liittyy subjektiivista arviontia. Koska nyt käsillä olevan päätöksen ja aikanaan tehtävän arvioinnin välillä on kohtalaisen pitkä aika, kaupunginhallituksella on mahdollisuus muodostaa käsitys myös siitä, onko esittelyssä ja päätösvalmistelussa tapahtunut myönteistä tai kielteistä kehitystä. Arviointi olisi laadullista eikä siihen ole tarkoitus määritellä numeerista asteikkoa.

Tässä tarkoitetun arvioinnin ei tulisi kohdistua päätösesitysten aineelliseen sisältöön.

Tulospalkkioperusteet

Helsingin kaupungin tulospalkkiojärjestelmien valmisteluohjeen mukaisesti tulospalkkioihin voidaan käyttää enintään 5 % tulospalkkioyksikön toteutuneesta vuotuisesta säännöllisen työajan palkkasummasta. Täysi tulospalkkio on maksettavissa, jos kaikki tulostekijät ovat toteutuneet täysimääräisesti ja tulospalkkion maksamiseen on olemassa rahoitus.

Johtajasopimukseen otetun määräyksen johdosta kansliapäällikkö ei kuulu kaupunginkanslian tai kaupungin johdon tulospalkkiojärjestelmiin. Tästä huolimatta kansliapäällikön tulospalkkioperusteissa on paikallaan soveltaa kaupungin yleisiä ohjeita siinä laajuudessa kuin tämä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.

Ottaen huomioon, että kansliapäällikölle esitetään asetettavaksi tavoitteet valtuustokauden loppuun asti eli noin kolmeksi vuodeksi, enimmäispalkkion taso voidaan määritellä enintään kolmen kuukauden palkkaa vastaavaksi, laskettuna maksuajankohdan palkasta.

Jos kaupunginhallitus keväällä 2021 katsoo, että kansliapäällikölle nyt asetettavat valtuustokauden tavoitteet ovat toteutuneet osaksi tai kokonaan ja että tulospalkkiota tulee maksettavaksi, se päättää samalla myös tulospalkkion määrästä.

Kansliapäällikön kanssa tehdyn johtajasopimuksen mukaisesti pormestari seuraa ja arvioi tulostavoitteiden toteutumista vuotuisissa tulos- ja kehityskeskusteluissa, joiden valmistelua varten huolehditaan kaupunginhallituksen ryhmien osallistamisesta.

Päätös tullut nähtäväksi 30.04.2018

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.