Fallkullan kiilan katusuunnitelmien hyväksyminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta peltoa. Osa kaduista on nykyisiä olemassa olevia katuja. Suunnitelmien lähtökohtana ovat kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.3.2017, § 155 hyväksymä liikennesuunnitelma 6704-0. Katujen suunnittelun tavoitteena on parantaa jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita sekä mahdollistaa alueen asemakaavan mukainen rakentaminen.

Suunnitelma

Suurmetsäntie välillä Tapanilankaari−Malminkaari nro 30884/1−2

Suurmetsäntie on nykyinen alueellinen pääkatu, jonka pohjoispuolella sijaitsee puistoaluetta ja eteläpuolelle rakentuu uusi Fallkullan kiilan asuinalue. Katusuunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä parannetaan pyöräilyn ja jalankulun olosuhteita. Ajoradan eteläpuolelle rakennetaan uusi jalkakäytävä ja pyörätie, jotka erotetaan toisistaan maaliviivalla. Ajoradan pohjoispuolella nykyinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie levennetään. Suurmetsäntien ajorata pysyy nykyisellään lukuun ottamatta Rukoushuoneentien liittymän ja Malminkaaren liittymän suojatie- ja saarekejärjestelyjä. Malminkaaren liittymän länsipuolelle rakennetaan uusi suojatie. Nykyiset katupuut säilytetään ja nykyisiä muita istutuksia parannetaan. Suurmetsäntien alikulkukäytävän kohdalle ajoradan ja raitin väliin rakennetaan molemmille puolin harmaat teräsbetoniset tukimuurit, jotta nykyistä leveämmän jalankulku- ja pyörätien rakentaminen sillan alle onnistuu.

Pohjoisbaana välillä Sammaltori−Smoltinkulku ja kevyen liikenteen väylä välillä Smoltinkulku−Suurmetsäntie, nro 30885/1

Pohjoisbaana on osa Helsingin kaupungin suunniteltua laadukkaiden pyöräteiden, eli baanojen, runkoverkkoa. Baana rakennetaan rautatiealueelle, radan itäpuolelle nykyisen raitin kohdalle. Tulevaisuudessa baana jatkuu etelään ja pohjoiseen baanatasoisena pyöräilyn laatukäytävänä. Pohjoisbaana liittyy etelässä Sammaltoriin ja pohjoisessa Smoltinkulkuun, josta baana jatkuu edelleen Suurmetsäntien nykyisen alikulkusillan raitille.

Smoltinkulku nro 30886/1

Smoltinkulku on uusi jalankululle ja pyöräilylle varattu tonttikatu, jolla huoltoliikenne tonteille on sallittu. Kadun itä- ja länsireunoille rakennetaan jalkakäytävät, keskelle erotuskaista ja sen länsipuolelle pyörätie. Jalkakäytävät ja pyörätie erotetaan toisistaan noppakiviraidoin. Kadun erotuskaistalle rakennetaan istutusalueita, joihin sijoitetaan lehtipuita, lehtipensasistutuksia ja perennoja. Istutusalueiden väliin tulee luonnonkivilaatoilla päällystettyjä kulkuyhteyksiä, jotka toimivat tarvittaessa myös pelastuslaitoksen puomitikasauton nostopaikkoina. Niille sijoitetaan myös istuskelupenkkejä.

Smoltinkuja nro 30887/1

Smoltinkuja on uusi tonttikatu, jonka eteläreunaan rakennetaan jalkakäytävä ja pohjoisreunaan pysäköintikaista ja jalkakäytävä. Kadun päähän rakennetaan kääntöpaikka. Erotuskaistat ja reuna-alueet kivetään noppakiveyksellä. Pysäköintipaikkojen väliin istutetaan lehtipuita.

Smoltinkaari nro 30888/1

Smoltinkaari on uusi tonttikatu, jonka alkuosalla on autoliikennettä Jäkälätien ja Smoltinkujan välisellä osuudella. Katuosuuden itäreunaan rakennetaan jalkakäytävä ja länsireunaan pysäköintikaista ja jalkakäytävä erotusalueineen. Smoltinkujan ja Smoltinkulun välille kadun itäreunalle rakennetaan yhdistetty jalan-kulku- ja pyörätie ja länsireunalle jalkakäytävä. Katuvälillä Smoltinkuja–Smoltinkulku on sallittu vain jalankulku ja pyöräily, joita rytmitetään poikittaisilla luonnonkivilaatoituksilla. Kadun erotuskaistalle rakennetaan reunatuilla rajattuja istutusalueita, joihin sijoitetaan lehtipuita ja pensasistutuksia. Istutusalueiden väliin tulee luonnonkivilaatoilla päällystettyjä kulkuyhteyksiä, joille sijoitetaan istuskelupenkkejä.

Jokipoikasenkaari nro 30889/1

Jokipoikasenkaari on uusi tonttikatu, jonka eteläreunaan rakennetaan jalkakäytävä ja pohjoisreunaan pysäköintikaista sekä jalkakäytävä. Pysäköintipaikkojen väliin istutetaan lehtipuita. Kadun päässä on kääntöpaikka, josta on jalankulku- ja pyörätieyhteys Smoltinkululle ja Smoltinkaarelle.

Joutsentie välillä Jäkälätie−Jokipoikasenkaari nro 30890/1

Joutsentie on nykyinen alueellinen tonttikatu, jonka kaakkoispuolella on jalkakäytävä. Sen luoteisreunalle rakennetaan uusi jalkakäytävä. Muutoin kadun liikennetekniset ratkaisut ja mitat pysyvät nykyisellään.

Sammaltori nro 30892/1

Sammaltori on uusi torialue Tapanilan rautatieaseman jalankulkukäytävän ja Jäkälätien välissä. Torilla autoliikenne ei ole sallittua huoltoajoa lukuun ottamatta. Torin pohjoiskulmaan rakennetaan pyöräpysäköintialue ja torin läpi pyörätie. Muilta osin koko tori on osoitettu jalankululle. Torin keskelle istutetaan lehtipuita, joiden alle tulee sora- ja perenna-alueita. Torille sijoitetaan myös penkkejä ja istuinkiviä. Torin pintamateriaali on luonnonkivilaattaa lukuun ottamatta asfaltoitua pyörätietä ja pyöräpysäköintialuetta.

LP-alue välillä Tapanilan asema−Jäkälätie nro 30893/1

LP-alue on uusi pysäköintialue, joka korvaa osittain nykyisen Tapanilan aseman ja Jäkälätien välistä poistuvan pysäköintialueen. Pysäköintialueen muotoilussa on huomioitu, että se tulee todennäköisesti muuttumaan tulevaisuudessa linja-autojen kääntöpaikaksi. Alueella on 27 henkilöautojen ja 3 kuorma-autojen pysäköintipaikkaa. Alueen itäkulmaan istutetaan yksi lehtipuu ja lehtipensasta. LP-alueelle asennetaan reunakivet.

Jäkälätie välillä Jäkäläpolku−Tasankotie nro 30894/1

Jäkälätie on nykyinen paikallinen kokoojakatu, jonka järjestelyt muuttuvat asemakaavan tarpeista johtuen. Ajoradan eteläreunaan rakennetaan jalkakäytävä. Kadun pohjoisreunaan rakennetaan pysäköintikaista ja jalkakäytävä. Sammaltorin ja Joutsenpuiston kohdille rakennetaan keskisaarekkeelliset suojatiet ja pyörätien jatkeet. Pysäköintipaikkojen väliin istutetaan lehtipuita. Joutsenpuiston kohdan keskisaarekkeeseen istutetaan perennaa ja 2 lehtipuuta. Jalankulun ja pyöräilyn ohjaavina raitoina käytetään 2−3 kiven harmaita noppakiviraitoja.

Tasankotie välillä Sointutie−Malminkaari nro 30895/1

Tasankotie on nykyinen paikallinen kokoojakatu. Nykytilanteessa molemmin puolin katua on yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jotka tällä suunnitelmalla muutetaan erotelluksi jalankulku- ja pyörätieksi. Pyöräteistä tulee yksisuuntaiset. Muilta osin kadun poikkileikkausmitat pysyvät nykyisellään. Malminkaaren liittymän keskisaareketta suurennetaan, jolloin liittymästä tulee autoilijalle jäsennellympi ja jalankulkijoille turvallisempi. Sointutien liittymässä pyörätie ja jalkakäytävä toteutetaan ylijatkettuina, jolloin suojatie poistuu liittymästä. Esitetyillä toimenpiteillä on tarkoitus parantaa erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden, mutta myös autoilijoiden liikenneturvallisuutta.

Jokipoikasentie nro 30896/1

Jokipoikasentie on uusi tonttikatu. Ajoradan molemmin puolin rakennetaan jalkakäytävät ja päähän kääntöpaikka. Kääntöpaikka–Suurmetsäntie välille rakennetaan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä rajataan noppakiviriveillä. Erotuskaistalle istutetaan kaksi lehtipuuta ja se nurmetetaan.

Longinojan uoman siirto asemakaavan mukaiselle paikalle on huomioitu suunnittelussa.

Tapanilankaari välillä Tapulikaupungintie−Suurmetsäntie, raitit EV-alueella ja jalkakäytävä+pyörätie Veljestentien päässä, nro 30948/1

Tapanilankaari on nykyinen alueellinen pääkatu. Eteläpuolen ajorataa kavennetaan 7 metristä 4 metriin siirtämällä toisen kaistan alkua lähemmäs Suurmetsäntien alikulkukäytävää. Pohjoinen ajorata pysyy nykyisellään. Ajoradan eteläpuolelle rakennetaan uusi jalkakäytävä ja pyörätie, jotka erotetaan toisistaan maaliviivalla. Ajoradan pohjoispuolella nykyinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie levennetään. Tapanilankaaren ja Tapulikaupungintien kiertoliittymän suojatiet ja pyörätien jatkeet muutetaan nykyisten suunnitteluohjeiden mukaisiksi.

Suurmetsäntien alikulkukäytävän kohdalle ajoradan ja raitin väliin rakennetaan molemmille puolin harmaat teräsbetoniset tukimuurit, jotta nykyistä leveämmän jalankulku- ja pyörätien rakentaminen sillan alle onnistuu. Tukimuurit ulottuvat myös Tapanilankaaren puolelle. Suurmetsäntie alikulkusillan kohdalla raittien tasausta lasketaan siten, että alikulkukorkeudeksi tulee 3,2 metriä.

Suunnitelmien tarkempi kuvaus ilmenee liitteenä olevista suunnitelmaselostuksista.

Katusuunnitelmat täyttävät maankäyttö- ja rakennuslain 85 §:ssä ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 41 §:ssä säädetyt edellytykset. Kadut sopeutuvat asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttävät toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Vuorovaikutus

Katusuunnittelu on toteutettu ”Yhteinen kunnallistekninen työmaa” sopimuksen (7.3.2017) mukaisesti yhteistyössä sopimuksen osapuolten kanssa. Sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, Elisa Oyj, DNA Oyj, Telia Finland Oyj, Auris Kaasunjakelu Oy, Cinia Cloud Oy. Sopimuksen mukaisesti kukin sopimuksen allekirjoittanut osapuoli sitoutuu suunnittelun aikana määrittelemään omat johtotarpeensa kohteessa ja tekemään omaa suunnittelua samanaikaisesti hankkeen etenemisen kanssa. Suunnittelun tavoitteena on aikaansaada rakennushankekohtaiset yhteiset ristiriidattomat suunnitelma-asiakirjat ja selostukset.

Pääpyörätieverkon osuuden sijoittaminen rata-alueelle on tehty yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Sijoittamisesta laaditaan myös erillinen sopimus ennen rakentamisen käynnistymistä.

Katusuunnitelmaluonnokset olivat esillä kaupunkiympäristön info- ja näyttelytila Laiturissa ja Helsingin kaupungin internetsivuilla 12.−25.2.2018 välisen ajan.

Katusuunnitelmat olivat nähtävillä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 §:n mukaisesti 2.−16.5.2018 välisen ajan. Suunnitelmien nähtävillä olosta ilmoitettiin kirjallisesti suunnittelualueen kiinteistöjen omistajille sekä Tapanila-, Tapulikaupunki- ja Puistola-seuroille.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 §:n 1. momentin perusteella osallisilla on oikeus tehdä muistutus katusuunnitelmaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kunnalle ennen nähtävilläoloajan päättymistä.

Suunnitelmista ei tehty muistutuksia.

Kustannukset ja aikataulu

Katusuunnitelmien rakennuskustannukset ovat yhteensä noin 6 194 000 euroa, keskimäärin 105 euroa/m² (alv. 0 % ). Kustannukset jakautuvat kaduittain seuraavasti:

Katujen vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 192 000 euroa (alv. 0 %) ja ne kasvavat nykyisestä 77 000 euroa (alv. 0 %).

Katujen rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2019 alkaen.

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 03 01 01 Uudisrakentaminen.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 84-86 §, 62 §, 202 §, 190 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 41-43 §.

Päätös tullut nähtäväksi 19.06.2018

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.