Helsingin kaupungin talousarvio vuodeksi 2019 ja taloussuunnitelma vuosille 2019 - 2021

Kansliapäällikkö päätti hyväksyä ehdotukset kaupunginkanslian (talousarvioluku 140) ja kaupunginkanslian irtaimen omaisuuden perushankinnan (ta-kohta 8 05 01) vuoden 2019 talousarvioksi ja 2019-2021 taloussuunnitelmaksi (liite 1) sekä talousarvion perustelutekstin (liite 2).

Lisäksi kansliapäällikkö päätti hyväksyä talousarvioluku 150 keskitetysti maksettavat menot, kaupunginkanslian käytettäväksi, vuoden 2019 talousarvioehdotuksen ja 2019-2021 taloussuunnitelman (liite 1).

Samalla kansliapäällikkö päätti esittää 1 062 000 euron strategian mukaista lisämäärärahaa. Erittely alla.

Kaupunginhallitus on hyväksynyt 28.5.2018 vuoden 2019 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2019–2021 laatimisohjeet.

Kaupunginkanslian, (ta-luku 140) talousarvioehdotus on laadittu kaupunginhallituksen hyväksymän raamin mukaisena, 127 809 000 euroa.

Kaupunginkanslian irtaimen omaisuuden perushankinnan (ta-kohta 8 05 01) talousarvioehdotus on laadittu kaupunginhallituksen hyväksymän raamin mukaisena,15 790 000 euroa.

Keskitetysti maksettavien menojen, kaupunginkanslian käytettäväksi (ta-luku 150), raami on 141 221 000 euroa vuodelle 2019.Talousarvio vuodelle 2019 esitetään 141 310 000 euron suuruisena. Muutokset on eritelty alla talousarviokohdittain.

Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta päätti hyväksyä kaupunginhallitukselle esitettäväksi Staran talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2019 – 2021 liitteen mukaisena.

Samalla johtokunta päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä toimialan talousarvioehdotuksen vuodelle 2019 ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2019 - 2021 sekä lähettää talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen kaupunginhallitukselle. Kaupunkiympäristön toimialan talousarvioehdotus on laadittu kaupunginhallituksen hyväksymän kokonaisraamin sitovien erien mukaiseksi.

Kaupunkiympäristölautakunta toteaa, että tässä ehdotuksessa yksilöidyt talousarvioehdotuksessa toteutumattomat tarpeet koskien asuntotuotannon toteuttamisedellytyksiä, tilahankkeiden ylläpitoa ja investointeja, katujen ja viheralueiden ylläpitoa, liikennejärjestelmän kehittämistä, toimialan digitalisaatio-ohjelman toteuttamista sekä puistoinvestointien tasoa ovat merkittäviä ja niiden huolellinen arviointi lopullisen budjettiesityksen valmistelussa on tärkeää.

Kaupunkiympäristölautakunta kiinnittää lisäksi huomiota valmisteilla olevaan Helsingin merelliseen strategiaan ja sen sisältäviin mahdollisiin resurssitarpeisiin sekä käyttömenojen että investointien osalta ja katsoo, että nämä tarpeet niiden selkeytyessä tulisi ottaa osaksi budjettiehdotuksen arviointia.

Kaupunkiympäristölautakunta esittää, että selvitetään mahdollisuudet rakennusvalvontapalvelujen muuttamiseksi vuoden 2019 alusta nettobudjetoiduksi.

Asian aikana kuultavina olivat rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö Sari Hildèn ja tiimipäällikkö Jarkko Karttunen. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti hyväksyä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan vuoden 2019 talousarvioehdotuksen ja talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2019–2021 liitteineen (liite 1).

Samalla kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta esitti kaupunginhallitukselle lautakuntien esitysten perusteella jaettavasta kaupunginhallituksen käyttövaroihin varatusta 13 miljoonan euron määrärahasta kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle 3 700 000 euroa (liite 2).

Lautakunta totesi samalla, että nykyisentasoinen raami ei mahdollista kasvavan väestön tarpeisiin vastaamista ja kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisten toimenpiteiden toteuttamista. Toimialalle on tullut myös uusia velvoitteita, jotka on osin otettu raamin valmistelussa huomioon. Raamitaso merkitsee kuitenkin, että perustoimintaan käytettävissä olevat määrärahat jäävät jälkeen hintakehityksestä.

Lisäksi lautakunta totesi, että raamin tiukkuuden vuoksi toimialalla jouduttaneen tekemään päätöksiä, jotka aiheuttavat heijastusvaikutuksia myös kaupungin muille toimialoille. Esimerkiksi liikuntapaikkojen hoidon vähentäminen voi heikentää päiväkotien ja koulujen mahdollisuutta käyttää lähiliikuntapaikkoja.

Asian aikana kuultavana oli talous- ja suunnittelupäällikkö Ari Tirri.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta esitti kaupunginhallitukselle liitteenä olevan vuoden 2019 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2019-2021 taloussuunnitelmaehdotuksen A-osaan sisältyvine perusteluineen.

Lautakunta toteaa, että kouluille ja oppilaitoksille talousarvioehdotuksessa asetetut tuottavuustavoitteet ovat 1-2 % eli huomattavasti suurempia, kuin kaupunkistrategian mukainen 0,5 % tuottavuustavoite. Toimialan budjettikehys on 4 miljoonaa pienempi, kuin kaupungin tuottavuustavoite sallisi. Lisäksi budjettiraamista on rahoitettu kaupunkistrategian mukaisesti palvelujen laajentamista runsaalla 6 miljoonalla eurolla verrattuna vuoteen 2018. Lisätuottavuustavoite ja strategiapanostukset on rahoitettu esitykseen sisältyvillä noin 11 miljoonan euron säästö- ja tuottavuustoimenpiteillä.

Määrärahakehyksissä tulisi huomioida myös se, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan asiakasmäärän kasvu on suhteellisesti kaksinkertainen kaupungin väestönkasvuun verrattuna. Jos tuottavuustavoite laskettaisiin väestömäärän kasvun sijasta asiakasmäärän kasvun perusteella, kasvatuksen ja koulutuksen budjettikehys olisi 17,4 miljoonaa euroa annettua kehystä suurempi. Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että tämä esitetty budjettikehys ei riitä kaupungin strategian toteuttamiseen eikä mahdollista riittävän laadukasta kasvatusta ja koulutusta Helsingissä.

Edellä olevin perustein kasvatus- ja koulutuslautakunta esittää, että kaupunginhallitukselle lautakuntien esitysten perusteella jaettavaksi varattu 13 miljoonaa euroa kohdennetaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle käytettäväksi seuraavasti:

1) 11 miljoonaa euroa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan talousarvioesitykseen sisällytettyjen säästö- ja tuottavuustoimenpiteiden purkamiseen:

- Varhaiskasvatuksen kotihoidon tuen kuntalisän poistaminen yli 2-vuotiailta. Säästövaikutus 2,8 miljoonaa euroa.

- Peruskoulujen ja lukioiden resurssien vähentäminen prosentilla. Tämä tarkoittaisi peruskouluissa ryhmäkokojen kasvattamista sekä jako- ja kerhotuntien sekä samanaikaisopetuksen vähentämistä ja lukioissa kurssitarjonnan vähentämistä ja ryhmäkokojen kasvattamista. Säästövaikutus 6 miljoonaa euroa

- Ammatillisen koulutuksen resurssien vähentäminen kahdella prosentilla. Tämä tarkoittaisi työelämässä oppimisen osuuden lisäämisen ohella määräaikaisten opettajien määrän vähentämistä. Säästövaikutus 2,2 miljoonaa euroa.

2) Lisäksi kaupunginhallituksen jakovaraa olisi perusteltua kohdentaa kasvatuksen ja koulutuksen laadun varmistamiseksi

- 2,0 miljoonaa euroa esi- ja perusopetuksen koulunkäyntiavustajien ja laaja-alaisten erityisopettajien määrän lisäämiseen inklusiivisen koulun vahvistamiseksi sekä esiopetuksen oppilashuoltoon

- 0,7 miljoonaa euroa ammatilliseen koulutukseen heikolla keskiarvolla tulevien ja muiden erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrän kasvusta aiheutuviin tukitarpeisiin. Tukea tarvitaan suomen kielen oppimiseen ja opiskeluvalmiuksien kehittämiseen.

- 0,4 miljoonaa euroa esiopetuksen oppilashuollon vahvistamiseen (psykologit ja kuraattorit)

- 0,25 miljoonaa euroa lukiokoulutukseen oppimisen tukea tarvitsevien sekä vieraskielisten opiskelijoiden määrän kasvun edellyttämiin erityisopettajiin

- 0,3 miljoonaa euroa lukiolain edellyttämään opinto-ohjauksen vahvistamiseen

- 0,5 miljoonaa euroa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajien digiosaamisen edistämiseen jatkamalla tutoropettajatoimintaa

- 0,55 miljoonaa euroa kaupungin kolmen lukion erityistehtäviin liittyvien valtakunnallisten kehittämistehtävien rahoittamiseen. Tehtävistä kaupunki saa vastaavasti valtionrahoituksen, joka ei ohjaudu kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle.

- 0,5 miljoonaa euroa palvelukeskukselta ostettavien päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten tukipalvelujen hintojen talousarvioehdotuksessa ennakoitua suurempaan korotukseen

- 0,25 miljoonaa euroa varhaiskasvatukseen yksityisen perhepäivähoidon alle 3-vuotiaiden Helsinki-lisän korottamiseen 180 eurolla. Nyt perheet saavat alle 3-vuotiaiden perhepäivähoitoon 180 euroa vähemmän kuin palkatessaan lapselle kotiin työsopimussuhteisen hoitajan

Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta päätti hyväksyä ja esittää kaupunginhallitukselle taloushallintopalveluliikelaitoksen vuoden 2019 talousarvioehdotuksen sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2019 – 2021 liitteiden mukaisesti.

Pelastuslautakunta päätti hyväksyä pelastuslaitoksen vuoden 2019 talousarvion ja 2020-2021 taloussuunnitelman esitettäväksi edelleen kaupunginhallitukselle.

Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2019 talousarvioon

Arvio palvelujen kysynnän ja tuotantotapojen kehityksestä 2019 – 2021

Pelastustoiminnan ja onnettomuuksien ehkäisyn toiminnassa ei arvioida tapahtuvan merkittäviä kysynnän tai tuotantotapojen muutoksia. Ensihoitopalvelussa tehtävämäärän kasvun ennakoidaan jatkuvan 2 % p.a, mikä ilman lisäresursseja heijastuu ensihoitopalvelun henkilöstön entistä suurempaan kuormittumiseen sekä palveluviiveisiin.

Ensihoitopalvelussa palvelun tuottajana toimiva pelastuslaitos ja palvelun järjestämisvastuussa oleva Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ovat tunnistaneet riskin kiireellisen ensihoidon palvelutason laskusta. Helsingissä kuljettavien ensihoitoyksiköiden tehtäväsidonnaisuusaika on erittäin korkea. Vuoden 2010 tasoon verrattuna lähes 40 % kumulatiivinen ensihoidon tehtävämäärän kasvu ja kriittiselle tasolle noussut tehtäväsidonnaisuus aiheuttavat suuria paineita ensihoitohenkilöstön työssä jaksamiselle ja palvelun laatutason säilyttämiselle. Tilanteen korjaamiseksi ensihoitopalvelun resursseja kasvatetaan taloussuunnitelmakaudella 11 henkilötyövuodella.

Toimintaympäristössä tapahtuvien merkittävien uudistusten ja ilmiöiden vaikutukset toimintaympäristöön

Maakuntauudistuksessa Helsingin pelastuslaitos siirtyy 1.1.2021 Uudenmaan maakunnan alaiseksi liikelaitokseksi yhdessä Keski-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitosten kanssa. Uudistuksen arvioidaan heikentävän pelastuslaitoksen kykyä toteuttaa pelastustoimen palvelutaso Helsingin kaupungin alueella tarkoituksenmukaisella tavalla pelastustoimen resurssien ja palveluiden jakaantuessa laajemmalle alueelle. Uudistuksen ennakoidaan heikentävän pelastustoimen toimintaedellytyksiä Helsingissä toiminnan rahoitusta koskevan päätöksenteon siirtyessä pois Helsingin kaupungilta. Uudistuksen vaikutukset väestönsuojelun koordinointiin Helsingin alueella eivät ole tiedossa ja uudistuksen arvioidaan olevan merkittävä riski Helsingin väestönsuojatilojen ylläpidon kannalta.

Helsingin pelastuskoulua ollaan lakkauttamassa pelastustoimen valtakunnalliseen uudistukseen ja maakuntauudistukseen liittyen. Lakkauttamisen myötä ei enää ole mahdollista integroida pelastajakoulutusta suoraan pelastuslaitoksen työelämätarpeisiin ja terveydenhuollon ammattitutkinnon omaavien pelastajien rekrytointi vaikeutuu. Pidemmällä aikavälillä pelastajan tehtävät eriytyvät ensihoitajan ammatista, mikä johtaa nykyistä huomattavasti heikompaan ensihoidon sekä pelastustoiminnan suorituskykyyn suuronnettomuustilanteissa.

Aluehallintoviranomainen on valvontatoiminnassaan katsonut, että pelastustoimen palvelutaso Helsingissä ei ole riittävä, koska pelastustoiminnan toimintavalmiusaika on keskimäärin yli kuusi minuuttia yli 50 % tehtävistä. Pelastuslaitoksen näkemyksen mukaan palvelutaso Helsingissä on tarkoituksenmukaisesti ja lain edellyttämällä tavalla järjestetty eikä aluehallintoviranomaisen käyttämä yksipuolinen toimintavalmiusmittari anna oikeaa kuvaa palvelutason riittävyydestä. Riskianalyysin perusteella toimintavalmiusresursseja lisäämällä voitaisiin saavuttaa siitä aiheutuvat kustannukset huomioiden vain marginaalista hyötyä palvelutasossa, mitä ei Helsingin pelastustoimen alueen kokonaisturvallisuuden kannalta voida pitää tarkoituksenmukaisena.

Irtaimen investoinnit

Pelastuslaitoksen irtaimen käyttöomaisuuden talousarvioesitys 2019 ja taloussuunnitelmat 2020 – 2028 ovat liitteenä. Vuoden 2019 tärkeimpiä investointeja ovat ensihoidon defibrillaattorit ja ensihoitoautot sekä öljyntorjuntakaluston täydennyshankinnat.

Pelastustoimen ja väestönsuojien uudis- ja korjausrakentamisen investoinnit kuuluvat kaupunkiympäristön toimialan päätettäväksi. Rakentamisen tarpeista on annettu lausunto kaupunkiympäristön toimialalle.

Talousarvion vaikutusarviointi

Talousarvio mahdollistaa Helsingin turvallisuuden ylläpitämisen kaupungin kasvun ja tuottavuustavoitteiden mukaisesti.

Kaupunkistrategian ja sen tavoitteiden toteuttaminen

Maailman toimivin kaupunki

Pelastuslaitos huolehtii Helsingin turvallisuudesta kaupungin kasvun ja tuottavuustavoitteiden mukaisesti.

Kestävän kasvun turvaaminen ja uudistuvat palvelut

Jatkuvalla riskianalyysillä, monipuolisilla onnettomuuksien ehkäisyn menetelmillä sekä pelastustoiminnan saatavuuden kriittisellä tarkastelulla varmistetaan yleistä turvallisuutta Helsingin kaupunkirakenteen kehittyessä. Sopimuspalokuntien ja Helsingin pelastusliiton roolia pelastuslaitoksen viranomaistoiminnan tukena onnettomuuksien ehkäisyssä vahvistetaan.

Uudistuvat palvelut

Pelastuslaitos kehittää aktiivisesti valtakunnallista tietojärjestelmää palveluprosessin, tietojohtamisen sekä palveluiden digitalisoinnin tueksi valvontatoiminnassa.

Pelastuslaitos panostaa henkilöstön tietosuojaosaamiseen.

Vastuullinen taloudenpito hyvinvoivan kaupungin perusta

Pelastustoimen tuottavuus on valtakunnan kärkitasoa.

Pelastustoimen kustannukset per asukas ovat kaupungin sisäisten palveluiden kustannustason nousu huomioiden valtakunnan keskiarvoa paremmat.

Ensihoitopalvelun kustannukset per asukas ovat kaupungin sisäisten palveluiden kustannustason nousu huomioiden valtakunnan keskiarvoa paremmat.

Pelastustoimen investointitasoa tai käyttömenoja ei kasvateta pelkän reaktiivisen toimintakyvyn nostamiseksi, koska siitä saavutettavan tuottavuushyödyn arvioidaan olevan marginaalinen.

Henkilöstösuunnitelma 2019 – 2021

Pelastuslaitos perustaa kuusi uutta pelastustoiminnan vakanssia vuonna 2019. Vakansseilla varmistetaan pelastustoiminnan valmiuden ylläpito ja riittävät pelastustoiminnan johtamisen resurssit.

Ensihoitopalvelun tarpeisiin on suunniteltu vuosille 2020-2021 yhteensä 11 pelastajan tai muuta vakanssia, jotka käytetään yhden perustason ensihoitoyksikön valmiuden nostamiseksi ympärivuorokautiseksi sekä lisäämällä kenttäjohtajalle hoitotasoinen työpari 24/7 valmiuteen.

Vallitsevassa suhdanteessa pelastuslaitos ei kykene kilpailemaan työvoiman saatavuudessa, mikä aiheuttaa jatkuvaa resurssivajetta erityisesti valvontatoiminnassa. Lisäksi päällystötason henkilöstövaje luo pullonkauloja pelastustoiminnan asiantuntijatoimintaan. Ongelman ratkaisemiseksi taloussuunnitelmakaudella pelastuslaitos panostaa ennakolliseen rekrytointiin sekä työnkuvien kehittämiseen kriittisten osaamistarpeiden ja käytettävissä olevan työvoiman kohtaamisen parantamiseksi.

Tilankäyttösuunnitelma 2019 – 2021

Palvelutasopäätöksen mukaisesti kartoitetaan tarvetta suunnitella pelastusasemia tunnistetuille katvealueille riskianalyysin perusteella. Pelastuslaitos tutkii myös aktiivisesti pelastusasemaa kevyempien ratkaisujen mahdollisuutta pelastustoimen palveluverkon kehittämiseksi.

Malmin vanhan aseman korvaavan tilan rakentamisen suunnittelu on aloitettu ja projekti pyritään käynnistämään 2019. Aseman henkilöstö on nyt sijoitettu väliaikaisiin tiloihin sisäilmaongelmien johdosta. Rakentamisen toteuttaminen edellyttää rahoituksen osoittamista kaupunkiympäristön investointibudjetista.

Malmin alueen lisäksi pelastustoimen ja ensihoidon palveluverkkoa suunnitellaan kehitettävän Konala-Lassilassa sekä Laajasalossa, jossa pelastusaseman rakentamistarve liittyy olennaisesti Kruunuvuorenrannan rakentamiseen ja alueen väestömäärän merkittävään kasvuun alueen muun rakentamisen valmistuessa. Näiden alueiden mahdolliset tilatarpeet tarkentuvat taloussuunnitelmakauden lopulla.

Taloussuunnitelmakaudella pyritään ratkaisemaan valtakunnallisen, tai vähintään Uudenmaan laajuisen, pelastustoiminnan tilannekeskuksen sijainti. Yhtenä vaihtoehtona on Helsinki.

Digitalisaatio ja tietotekniikka palvelutuotannon ja prosessien kehittämisessä

Pelastuslaitos kehittää aktiivisesti valtakunnallista valvontatoiminnan tietojärjestelmää palveluprosessin, tietojohtamisen sekä palveluiden digitalisoinnin tueksi valvontatoiminnassa.

Sitovat toiminnan tavoitteet

Kestävän kasvun turvaaminen on kaupungin keskeinen tehtävä

Onnettomuuksia ehkäistään lisäämällä kaupunkilaisten ja Helsingissä toimivien tahojen kykyä estää onnettomuuksia ja rajoittaa niiden vaikutuksia.

Mittari: Tavoitteena on vähintään 8000 turvallisuuspistettä.

Pelastustoiminnan toimintavalmius on riittävä ja tarkoituksenmukainen.

Mittari: Pelastustoiminnan keskimääräinen lähtö- ja ajoaika kohteeseen riskiluokan määrittävissä onnettomuustyypeissä.

Kiireellinen ensihoito toteutuu tilaajan vaatimusten mukaisesti.

Mittari: Ensihoidon keskimääräinen tavoittamisviive kiireellisyysluokkien A ja B tehtävissä.

Mittari: Maallikoiden havaitsemista kammiovärinäpotilaista selviytyy vähintään 32 %.

Uudistuvat palvelut

Henkilöstön osaaminen kehittyy jatkuvasti.

Mittari: Täydennyskoulutuksen määrä on vähintään sama kuin vuonna 2018.

Henkilöstön työkykyä edistetään jatkuvasti.

Mittari: Sairauspoissaolot VATU-menettelyt toteutuvat.

Taloudellisesti kestävä kehitys

Pelastuslaitoksen toiminta on tuottavaa kaupungin kasvu ja palvelutarpeen muutokset huomioiden.

Mittari: Tulosbudjetti ei ylity.

Tarkastuslautakunta päätti hyväksyä liitteen mukaisen tarkastuslautakunnan ja -viraston talousarvioehdotuksen vuodelle 2019 ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille 2019–2020.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti hyväksyä liitteen 1 mukaisen esittelijän ehdotuksesta poikkeavan ehdotuksen sosiaali- ja terveystoimialan vuoden 2019 talousarvioksi ja vuosien 2019−2021 taloussuunnitelmaksi.

Samalla sosiaali- ja terveyslautakunta päätti merkitä tiedoksi kaupunginhallituksen antamat vuoden 2019 talousarvioehdotuksen raamin sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2019−2021 laatimisohjeet (liite 5).

Samalla sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että sote-palveluiden laskennallinen tuottavuustavoite on annetulla menoraamilla 1,3 %. Toimialan painelaskelmien mukaan sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuu kysynnän kasvua johtuen väestönkasvusta, yli 75-vuotiaiden määrän suuresta kasvusta sekä lastensuojelun merkittävästä palvelutarpeen kasvusta. Ikääntymisen ja väestönkasvun aiheuttama palvelujen tarpeen kasvu on toimialan arvion mukaan noin 14 miljoonaa, minkä lisäksi menopaineita tulee mm. kustannustason noususta ostopalveluissa ja palkankorotuksista. Kokonaispaine on noin 20 miljoonaa, josta kaupungin strategian mukainen tuottavuustavoite 0,5 % on noin 7 miljoonaa, minkä jälkeen jää vielä 12 miljoonaa säästettäväksi. Tuottavuutta parantavilla toimenpiteillä voidaan hillitä kustannusten kasvua tiettyyn rajaan saakka, mutta tässä mittaluokassa se on haastavaa palvelujen laatua ja määrää heikentämättä.

Tämän vuoksi sosiaali- ja terveyslautakunta esittää, että kaupunginhallitukselle lautakuntien esitysten perusteella jaettavaksi varattu 13 miljoonaa euroa kohdennetaan sosiaali- ja terveystoimialle käytettäväksi seuraavasti:

1. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden tukemiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen 5 milj. euroa
- ennaltaehkäisevien palvelujen ja avopalvelujen vahvistamiseen
- lastensuojelun sijaishuollon tarpeen kasvuun vastaamiseen

2. Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden tukemiseen 6 milj. euroa
- palveluneuvonnan ja -ohjauksen sekä varhaisen palvelutarpeen arvioinnin vahvistamiseen
- turvallisen ja arvokkaan elämän mahdollistamiseen oikea-aikaisilla, riittävillä ja tarpeenmukaisilla palveluilla

3. Palvelujen saavuuden turvaamiseen 2 milj. euroa
- sähköisten palvelujen lisäämiseen osallisuuden vahvistamiseksi, matalan kynnyksen kontaktien mahdollistamiseksi ja palvelujen saatavuuden parantamiseksi asiakkaan omassa toimintaympäristössä
- terveysasemapalvelujen sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuuden parantamiseen.

Talousarvioesityksen sitovien tavoitteiden mittareiden lisäksi lautakunnan tahtotila on, että vuoden 2019 jälkeen pyritään mittaamaan myös kotihoidon asiakkaiden päivystyskäyntien määrää. Näin ollen sosiaali- ja terveyslautakunta edellyttää, että toimiala ryhtyy toimiin teknisten kyvykkyyksien päivittämiseksi, jotta tätä tunnuslukua pystytään tulevaisuudessa mittaamaan.

Liikenneliikelaitoksen johtokunta päätti hyväksyä liikenneliikelaitoksen vuoden 2019 talousarvioesityksen ja vuosien 2019-2021 taloussuunnitelmaesityksen sekä lähettää ne edelleen kaupunginhallitukselle.

Samalla johtokunta päätti kehottaa varmistamaan henkilöstön riittävyyden liikennemäärien kasvaessa.

Työterveysliikelaitoksen johtokunta päätti hyväksyä kaupunginhallitukselle esitettäväksi vuoden 2019 talousarvioehdotuksen sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2019-2021 liitteiden 1-2 mukaisesti.