Lausunto UMO-säätiö sr:n sääntömuutoksesta

Päätös on ehdotuksen mukainen.

UMO-säätiö

Helsingin kaupunkikonserniin kuuluvan UMO-säätiö sr:n tarkoituksena on kulttuurin, kuten säveltaiteen tunnetuksi tekeminen kotimaiselle ja ulkomaiselle yleisölle sekä orkesteritoiminnan kehittäminen ja edistäminen.

Säätiö toteuttaa tarkoitustaan ylläpitämällä orkesteria, järjestämällä konsertteja ja kulttuuritapahtumia, tekemällä musiikkitallenteita, harjoittamalla musiikkikasvatusta sekä ylläpitämällä ja kartuttamalla nuotistoa. Orkesterin ylläpidon tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton tavoitteleminen. Orkesteri, jota säätiö ylläpitää, on helsinkiläinen jazziin ja uuteen rytmimusiikkiin keskittyvä ammattilaisorkesteri UMO – Uuden Musiikin Orkesteri.

Toiminnassaan UMO on vahvasti sitoutunut Helsingin kaupungin kulttuuristrategiaan tarjoamalla kaupunkilaisille monipuolista kulttuurista sisältöä, kohdentamalla toimintaansa laajasti eri kaupunginosiin ja kohderyhmille sekä toimimalla kaupungin kulttuurisen vetovoiman vahvistajana.

Säätiön sääntöjen mukaan kaupunki nimeää kaikki säätiön hallituksen jäsenet.

UMO-säätiötä koskeva selvitys konsernijaostolle

Kaupunginhallituksen konsernijaosto käsitteli 18.6.2018, § 66 UMOn kokonaistilanteen ja pitkäaikaisten taloudellisten ongelmien selvittämiseksi käynnistettyä selvitystä.

Konsernijaosto merkitsi tiedoksi tehdyn selvityksen ja kehotti UMO-säätiön hallitusta:

• muuttamaan säätiön sääntöjä niin, että säätiön hallituksessa on vähintään kolme ja enintään seitsemän jäsentä,

• laatimaan säätiölle vahvan, taiteelliseen ytimeen perustuvan strategian sekä selvittämään voidaanko orkesterin uuteen nimeen sisällyttää sana Helsinki, esimerkiksi tyyliin "Helsinki UMO Jazz Orchestra" tai "Helsinki Jazz Orchestra UMO" tms.,

• selvittämään viimeistään syksyn 2018 aikana säätiön ylläpitämän orkesterin rakenteen joustavammaksi muuttamisen mahdollisuudet sekä niiden vaikutukset säätiön talouteen muun muassa valtionosuusvaikutukset huomioon ottaen, ensisijaisesti selvityksessä esitellyn osa-aikaisen mallin suuntaisesti. Vuodelle 2019 suunniteltavat muutokset esitellään konsernijaostolle syksyllä 2018,

• ottamaan toimintansa kehittämisessä huomioon muut selvitysraportissa esitetyt toimenpide-ehdotukset, mukaan lukien valtuuskunnan perustaminen, siltä osin kuin ne ovat säätiön kannalta perusteltuja.

Samalla konsernijaosto päätti kehottaa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaa valmistelemaan yhteistyössä kaupunginkanslian sekä UMO-säätiö sr:n kanssa useampivuotisen tavoiteohjelman säätiön talouden tasapainottamiseksi ja ulkoisen rahoitusosuuden lisäämiseksi sekä selvittämään mahdollisuuksia UMOn käytön lisäämiseen kaupungin edustus- ja muissa tilaisuuksissa.

UMO-säätiön jatkoselvitykset

UMO-säätiö käynnisti konsernijaoston päätöksen jälkeen erillisen selvityksen orkesterin rakenteen joustavoittamisen vaihtoehdoista. Liitteenä oleva raportti valmistui 27.9.2018.

Raportissa tarkastellaan osa-aikaistamiseen ja määräaikaistamiseen liittyviä vaihtoehtoja sekä neuvotteluteitse saavutettavissa olevia taloudellisia ym. hyötyjä. Selvitystyön yhteydessä haastateltiin laajasti UMO-säätiön henkilökuntaa sekä freelance-muusikoiden, työntekijäjärjestön ja työnantajajärjestön edustajia sekä muita muusikin kentällä vaikuttavia tahoja.

Eri vaihtoehtoja on tarkasteltu ottaen huomioon niiden juridiset reunaehdot, taloudelliset vaikutukset (valtionosuusavustukset mukaan lukien), yhteistyö vapaan kentän kanssa ja vapaan kentän työtilaisuudet sekä muut orkesterin toimintaan liittyvät näkökohdat.

1. Osa-aikaistaminen 3+3 -mallilla

Selvityksessä tarkastellussa 3+3 -mallissa UMOn muusikot osa-aikaistettaisiin niin, että he työskentelisivät kaksi kolmen kuukauden jaksoa vuodessa. Käytännössä malli tarkoittaisi orkesterin työn osa-aikaistamista 50 prosenttiseksi.

Selvityksen mukaan 3+3 -malli olisi juridisesti mahdollista toteuttaa yt-neuvottelujen kautta säätiön taloudelliseen tilanteeseen vedoten ja työaikalain mukaisia pitkiä tasoittumisjaksosäännöksiä jatkossa noudattaen.

Osa-aikaistaminen toisi suuria taloudellisia hyötyjä orkesterin palkoista saatavien kustannussäästöjen muodossa. Palkkakuluista saataisiin selvityksessä esitettyjen laskelmien mukaan noin 370 000 euron suuruiset vuotuiset säästöt.

Orkesterimuusikoiden osa-aikaistaminen 3+3 -mallin mukaisesti vaikuttaisi kuitenkin negatiivisesti UMOn Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saamaan valtionosuusavustukseen (VOS-rahoitus). Nykyään VOS-rahoituksen kannalta päätoimiseksi työntekijäksi voidaan laskea henkilö, jonka viikkotyöaika on vähintään 30 tuntia / viikko. Näin ollen 3+3 -mallissa UMOn muusikot eivät olisi VOS-rahoituksen näkökulmasta päätoimisia työntekijöitä.

UMOn nykyisissä VOS-rahoituksen laskelmissa Vakinaisen päätoimi-sen henkilökunnan lukumäärä on kolme hallinnon työntekijää sekä 15 orkesterin työntekijää. Tilapäisiin työntekijöihin lasketaan 1,5 orkesterin muusikkoa sekä yksi hallinnon työntekijä, joka käytännössä hoitaa orkesterinjärjestäjän ja nuotistonhoitajan tehtäviä.

Nykytasolla, 28 henkilötyövuodella, UMOlle myönnettiin vuonna 2018 VOS-rahoitusta 513 338 euroa. Selvityksessä esitettyjen laskelmien mukaan 3+3 -malliin siirtyminen pienentäisi UMOn laskennalliset henkilötyövuodet puoleen ja aiheuttaisi yli 265 000 euron vähennyksen VOS-rahoitukseen. Osa-aikaistuksen tuomista kustannussäästöistä suuri osa menetettäisiin VOS-rahoituksen pienemiseen.

Osa-aikaistuksen merkitystä uudistuvaan valtionosuuslakiin on kuitenkin vaikea täysin määritellä, sillä keväällä 2018 esitelty ehdotus esittävän taiteen ja museoiden valtionrahoituksen uudistamiseksi jäi vielä orkestereiden ja teattereiden osalta jatkovalmisteluun.

Haasteena 3+3 -mallissa olisivat selvityksen mukaan myös UMOn omien tuottojen arvioitu pieneneminen sekä yleisötyöhön tarvittava lisäresurssi, joka aiheuttaa kustannuksia.

Selvityksen mukaan mallin mukaisen osa-aikaistamisen ei uskottaisi lisäävän vapaan kentän työmahdollisuuksia tai UMOn yhteistyötä vapaan kentän kanssa vaan päinvastoin.

UMO on jo nykyisellään suuri freelance-muusikoiden työllistäjä. Freelance-muusikoita on UMOssa sekä yksittäisillä keikoilla että pitempiaikaisia tuurauksia tekemässä vakituisten muusikoiden apurahoin tms. rahoitettujen virkavapaiden aikana. Sen lisäksi sovittajat, solisit ja kapellimestarit ovat pääosin freelance-muusikoita.

Vapaan kentän näkökulmasta UMOn orkesteritoiminnan rajaaminen vain kahteen kolmen kuukauden jaksoon ei olisi yksiselitteisesti positiivinen asia. Yhtäältä työtilaisuuksien absoluuttinen väheneminen UMOn toiminnan pienentyessä vähentäisi myös freelance-muusikoiden työtilaisuuksia. Toisaalta myös UMOn muusikot olisivat vapaiden kausien aikana kilpailemassa samoista työtilaisuuksista freelance-muusikoiden kanssa.

Selvityksessä nostetaan suurena tekijänä freelance-muusikoiden töiden vähenemisessä esiin myös se, että UMOn vakituisten soittajien virkavapaudet, joita on vuosittain useita, tulisivat jatkossa todennäköisesti ajoittumaan UMOsta vapaisiin jaksoihin. Näin nykyiset virkavapauksien aikaiset tuuraukset ja sijaisuudet UMOssa loppuisivat tai ainakin vähenisivät olennaisesti.

2. Vakituisen muusikkotyön osa-aikaistaminen 30 h / viikko (84 %)

Selvityksen mukaan myös tämä orkesterin muusikoiden osa-aikaistamisen malli on juridisesti mahdollista toteuttaa yt-neuvottelujen kautta säätiön taloudelliseen tilanteeseen vedoten ja työaikalain mukaisia pitkiä tasoittumisjaksosäännöksiä jatkossa noudattaen.

Osa-aikaistaminen 30 tuntiin viikossa toisi selvityksen laskelmien perusteella säätiölle säästöä palkkakuluissa noin 125 000 euroa vuodessa. Mallissa orkesterin muusikot olisivat edelleen VOS-rahoituksen näkökulmasta täysipäiväisiä muusikoita, joten osa-aikaistaminen ei aiheuttaisi VOS-rahoituksen pienenemistä. Tästä johtuen osa-aikaistaminen 30 tuntiin viikossa olisi säätiölle taloudellisesti kannattavampi kuin 3+3 -malli.

Mallin vaikutukset vapaan kentän työtilaisuuksiin arvioidaan selvityksessä pienemmiksi kuin 3+3 -mallissa, koska UMOn muusikoiden virkavapaudet eivät todennäköisesti ajoittuisi samalla tavalla sellaisiin ajankohtiin, jolloin orkesterilla ei ole toimintaa.

Tällä osa-aikaistamisen mallilla orkesteri toimisi vähintään lähes ympärivuotisesti ja pystyisi toteuttamaan yleisötyötä nykyisillä resursseillaan. Mallilla ei sen sijaan lisättäisi orkesterin rakenteen joustavuutta.

3. Työsuhteiden määräaikaistaminen

Selvityksen perusteella orkesterin työsuhteiden määräaikaistamiselle ei olisi lainsäädännön edellyttämiä perusteita.

4. Pienempi vakituinen kokoonpano

Selvityksen perusteella ei ole juridisia perusteita sille, että osa orkesterin työsuhteista muutettaisiin vakituisista määräaikaisiksi.

5. Neuvotteluratkaisu

Neuvotteluratkaisuna selvityksessä on tarkasteltu vaihtoehtoa, jossa neuvotteluteitse sovittaisiin UMOn soittajille maksettavien tekijänoikeuskorvausten alentamisesta ja vapautuvien virkojen täyttämisestä freelance-muusikoilla.

UMOn muusikoille on maksettu palkanlisänä 16 % suuruista tekijänoikeuskorvausta, joka on huomattavasti alan nykykäytäntöä korkeampi. Tämä nykyisen työehtosopimuksen mukainen palkanlisä juontaa juurensa orkesterin aiemmasta YLE-yhteistyöstä, jolloin konsertteja taltioitiin huomattavasti nykyistä enemmän ja tallenteiden oikeudet luovutettiin YLElle. Nykyisin taltiointeja on huomattavasti vähemmän, eivätkä ne ole samalla tavalla kauppatavaraa UMOlle kuin YLElle myydyt tallenteet. Tallenteet ovat nykyisin enemmänkin markkinoinnin kuin taloudellisen tuoton välineitä.

Vuonna 2017 säätiö saavutti työntekijäjärjestön, Suomen Muusikkojen Liitto ry:n, kanssa määräaikaisen neuvottelutuloksen, jossa tekijänoikeuskorvauksesta osa (7 %), maksetaan kuukausittain palkan osana ja osa (9 %) palkan päälle. Palkan päälle maksettavasta osuudesta ei makseta työnantajan eläke- eikä muita sosiaalimaksuja. Määräaikainen sopimus tuo UMOlle 10 000 euroa säästöä vuodessa.

UMO-säätiö on jatkanut neuvotteluja Muusikkojen liiton kanssa ja saavuttanut neuvotteluratkaisun, jolla UMOn muusikoille maksettavat tekijänoikeuskorvaukset laskettaisiin alan yleiselle tasolle eli 4 % suuruisiksi. Neuvotteluratkaisun arvioidaan selvityksessä tuovan säätiölle säästöä noin 80 000 euroa vuodessa eli suurin piirtein saman verran kuin orkesterin muusikoiden osa-aikaistaminen 30 tuntia / viikko -tasolle.

Neuvotteluratkaisun yhteydessä selvityksessä on myös tarkasteltu UMOn vapautuvien muusikkopaikkojen täyttämistä feelancereilla. Nykyisellään UMOn 16 vakanssista on käytännössä ollut täytettynä vakinaisilla henkilöillä 14,5 ja 1,5 vakanssia on täytetty freelancereilla. Vuoden 2018 aikana tapahtuvien kahden eläköitymisen myötä projektikohtaisten freelancereiden määrää olisi mahdollista kasvattaa 3,5 vakanssiin ja siten lisätä joustoa sekä vaihtuvuutta orkesterin kokoonpanoon.

Selvityksen johtopäätökset

Selvityksen mukaan koko orkesterin työsuhteiden osa-aikaistamiseen ei ainakaan taloudellisista syistä kannata ryhtyä. Myös toimintavolyymin tarkastelu osoittaa, että kaupungin näkökulmasta samalla rahallisella panostuksella saataisiin yksinkertaisesti vähemmän.

Selvityksessä esitetyissä laskemissa 84 % osa-aikaistus ja kokoaikainen orkesteri, jossa freelance-muusikoiden käyttöä on hieman lisätty ja tekijänoikeuskorvausten taso neuvoteltu alalla yleisesti käytössä olevalle tasolle, johtavat sekä talouden että toimintavolyymin kannalta lähes samanlaiseen lopputulokseen. Näiden vaihtoehtojen välinen paremmuusjärjestys tulee siten ratkaistavaksi muilla perusteilla. Yhdessä työehtosopimusneuvotteluissa löydettyyn ratkaisuun päätyminen voi myös olla yksi avain parempaan yhteistyöhön UMOn sisällä. Yhdessä löydetyn ratkaisun takana seistään myös yhdessä.

Selvityksen yhteydessä tehtyjen haastattelujen perusteella UMOssa on noussut esiin paljon uusia avauksia. Parhaillaan on vireillä tai sovittuna useita uusia avauksia, jotka tuovat näkyvyyttä ja vastaavat keväällä 2018 tehdyssä UMOa koskevassa aiemmassa selvityksessäkin esitettyihin haasteisiin, ilman merkittäviä kustannuslisäyksiä.

Monissa haastatteluissa nousi esiin myös kysymys lähemmästä yhteistyöstä Helsingin kaupunginorkesterin kanssa. Kartoituksia on tehty aiemminkin ja vaihtoehto on hylätty, koska siitä saatavat hyödyt eivät näyttäytyneet riittävinä. Tilannetta tulisi kuitenkin voida tarkastella uudelleen ja tähän on myös Helsingin kaupunginorkesterilla periaatteellinen valmius. Tämä on kuitenkin oma lukunsa, johon on syytä palata, kun ratkaisut nyt esillä oleviin kysymyksiin on tehty.

Säätiön hallituksen kannanotto

Säätiön hallitus päätti 19.8.2018 todeta, että orkesterin työehtosopimuksen toimeenpano ja osa-aikaistamispäätös 3.5.2018 ovat toisilleen vaihtoehtoisia.

Säätiön hallitus piti yksimielisesti parempana vaihtoehtoa, jossa säästö haetaan työehtosopimukseen tehtävillä muutoksilla osa-aikaistamisen sijaan.

Muutokset UMOn muusikoiden työehtosopimukseen ovat niin merkittäviä, että jo siitä saatava hyöty tervehdyttää UMOn toimintaa merkittävästi sekä taloudellisesti että toiminnallisesti. UMOn hallitus pitää todennäköisenä, että koska joustoja saadaan lauantai- ja sunnuntaityöhön, tulos ja yleisömäärä paranevat tätä kautta. Lisäksi hallitus pitää parempana vaihtoehtoa, jossa muusikot ovat olleet vapaaehtoisesti mukana, eikä yt-prosessia tarvitsisi käynnistää.

Sääntöjen muuttaminen

Konsernijaoston kesäkuussa 2018 tekemän päätöksen jälkeen UMO-säätiö on valmistellut sääntöjensä muuttamista liitteenä olevan luonnoksen mukaisesti.

Säätiön hallitus päätti 22.10.2018 pyytää kaupungin lausuntoa sääntöjensä muuttamisesta. Säätiön voimassa olevien sääntöjen mukaan sääntöjä voidaan muuttaa sen jälkeen kun Helsingin kaupunki on antanut asiasta lausunnon.

Säätiön nykyisiin sääntöihin tehtävät keskeiset muutokset ovat:

• säätiön ylläpitämän orkesterin nimen (UMO Helsinki Jazz Orchestra) kirjaaminen sääntöihin,

• hallituksen kokoonpanoa laajennetaan niin, että hallituksessa on nykyisen viiden sijaan vähintään kolme ja enintään seitsemän jäsentä,

• hallituksen toimikausi pidennetään kaksivuotiseksi,

• poistetaan uuden säätiölain nojalla tarpeettomat määräykset säätiön varoista ja tilinpäätöksen jälkeisistä jälkitoimenpiteistä.

Lisäksi säätiön sääntöihin lisätään kaupungin nykyisten mallisääntöjen mukaiset kirjaukset muun muassa konserniohjauksen noudattamisesta, luottamushenkilöiden tietojensaantioikeudesta sekä erityisen tarkastuksen suorittamisesta.

Hyväksyessään lausunnolle lähetettävän sääntöluonnoksen säätiön hallitus päätti esittää kaupungin harkittavaksi, että hallituksen jäsenmääräksi voitaisiin lopullisissa säännöissä määritellä 3–7 jäsenen sijasta 3–5 jäsentä. Hallituksen näkemyksen mukaan tämä jäsenmäärähaarukka vastaisi kaupungin konserniohjeiden lähtökohtaa ja olisi säätiön koko sekä toiminnalliset, taloudelliset ja henkilöresurssit huomioon ottaen täysin riittävä, tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas sekä säätiön edun mukainen.

UMO-säätiön hallituksen päättämä sääntömuutos on kaupungin kannalta perusteltu ja tarkoituksenmukainen.

Hallituksen kokoonpanon osalta UMOn hallitus on esittänyt, että säätiön säännöissä hallituksen kokona säilytettäisiin vähintään kolme ja enintään viisi hallituksen jäsentä. Voimassaolevan konserniohjeen mukaan hallituksiin valitaan vähintään kolme ja enintään viisi jäsentä, ellei määrästä poikkeamiseen ole yksittäistapauksessa erityinen syy.

UMO-säätiön osalta voidaan alkuvuoden ja kevään 2018 aikana tehdyn selvityksen perusteella todeta, että säätiön hallituksen kollektiivisen osaamisen vahvistaminen on perusteltua mahdollistaa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi ottamalla hallitukseen uusia kaupunkikonsernin ulkopuolisia jäseniä. UMOn sääntöjen muuttamisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista mahdollistaa, että hallituksen kokoonpanoa voidaan niin haluttaessa vahvistaa uusilla jäsenillä ilman, että nykyisiä hallituksen jäseniä on tarpeen erottaa tai jättää valitsematta uudelle toimikaudelle. Lisäksi sääntöluonnoksessa määritelty vähintään kolme ja enintään seitsemän hallituksen jäsentä mahdollistaa myös UMO-säätiön hallituksen esittämän pienemmän jäsenmäärän, jos kaupunki nimeäjätahona niin päättää.

Lopuksi

Hallintosäännön 8 luvun 3 §:n mukaan konsernijaosto päättää muun muassa toimiohjeiden antamisesta kaupunkia eri yhteisöissä edustavalle kaupungin kannan ottamiseksi käsiteltäviin asioihin, silloin kun kyseessä on taloudellisesti merkittävä tai periaatteellisesti laajakantoinen asia. Tehtyyn selvitykseen liittyen UMO-säätiön hallituksen jäsenille annettavat toimiohjeet tulee antaa konsernijaoston päätöksellä.

Kaupungin kannalta on tarpeen varmistaa, että UMO-säätiön toimintaa ja organisaatiota kehitetään siten, että säätiö pystyy jatkamaan toimintaansa taloudellisesti kannattavalla ja toiminnallisesti järkevällä tavalla ottaen huomioon säätiön rahoituspohjassa tapahtunut olennainen muutos YLEn rahoittaja-aseman päättymisen jälkeen.

Tehtyyn selvitystyöhön viitaten kaupungin kannalta on tarkoituksenmukaista kehottaa UMO-säätiön hallitusta jatkamaan säätiön toiminnan kehittämistä ja orkesterin rakenteen joustavoittamista neuvottelemansa muusikoiden työehtoja koskevan ratkaisun pohjalta.

Ratkaisu mahdollistaa säätiön monipuolisen toiminnan jatkumisen nykyistä vastaavassa laajuudessa, mutta taloudellisesti nykyistä kestävämmällä pohjalla ja osittain joustavammalla rakenteella.

Nyt päätettävien toimenpiteiden jälkeen jatketaan konsernijaoston 18.6.2018 antaman kehotuksen mukaisen useampivuotisen tavoiteohjelman laatimista säätiön talouden tasapainottamiseksi ja ulkoisen rahoitusosuuden lisäämiseksi sekä selvitetään UMOn käytön lisäämistä kaupungin edustus- ja muissa tilaisuuksissa. Ohjelma ja selvitys laaditaan kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan johdolla yhteistyössä kaupunginkanslian ja UMO-säätiön kanssa.

UMO-säätiön sääntömuutoksessa otetaan huomioon kaupunginhallituksen konsernijaoston hyväksymät mallisäännöt. Sääntöihin on lisätty säätiön ylläpitämän orkesterin uusi nimi, joka on linjassa konsernijaoston kesäkuussa 2018 tekemän päätöksen kanssa. Kaupungin kannalta on tarkoituksenmukaista puoltaa säätiön sääntöjen muuttamista esitetyllä tavalla.

UMO-säätiön toiminnanjohtaja Eeva Pirkkala antaa säätiötä koskevan suullisen ajankohtaiskatsauksen konsernijaoston kokouksessa. Kokouksessa on läsnä myös hallituksen puheenjohtaja Toni Paussu sekä kulttuurijohtaja Tuula Haavisto.

Asia on valmisteltu kaupunginkanslian sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yhteistyönä.

Kaupunginhallituksen konsernijaosto 18.06.2018 § 66

Päätös

Käsittely

04.06.2018 Pöydälle

Esittelijä

Lisätiedot

Atte Malmström, konserniohjauksen päällikkö, puhelin: 310 25472

Tuula Haavisto, kulttuurijohtaja, puhelin: 310 85500

Stuba Nikula, kulttuuripalvelupäällikkö, puhelin: 310 37000

Päätös tullut nähtäväksi 19.11.2018

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §