Vahingonkorvaus, kiinteistövahinko, Töölönkatu 1, Aurorankatu 5, Etu-Töölö, Aari Isännöinti Oy

HEL 2018-005819
Asialla on uudempia käsittelyjä
6. / 51 §

Oikaisuvaatimus kaupunkitekniikan ylläpidon päätökseen 19.10.2018 § 23

Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta (Stara)

Päätös

Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta päätti kumota kaupunkitekniikan yksikönjohtajan päätöksen 19.10.2018 § 23 koskien korvaushakemusta kiinteistön vesirännin vauriosta alla mainituin perustein.

Samalla johtokunta päätti korvata hakijalle aiheutuneen arviolta enintään 1000 euron suuruisen esinevahingon siten, että hakijan omistama vesiränni joko korjataan Staran tuotannon toimesta tai korjaustyö teetetään Staran kustannuksella.

Pöytäkirjanote esityslistateksteineen, liitteineen ja muutoksenhakuohjeineen kaupunkitekniikan ylläpidolle, jonka tulee huolehtia päätöksen tiedoksiannosta asianosaiselle.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Korvauksenhakija on jättänyt Helsingin kaupungin kirjaamoon oikaisuvaatimuksen kaupunkitekniikan ylläpidon yksikönjohtajan päätöksestä 19.10.2018 § 23, jolla yksikönjohtaja hylkäsi Staran aiheuttamaksi epäillyn omaisuusvaurion. Oikaisuvaatimushakemus, yksikönjohtajan hylkäyspäätös ja alkuperäinen korvaushakemus ovat tämän päätösesityksen liitteinä.

Kuntalain (410/2015) 134 §:n 1 ja 2 momentin mukaan viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen laissa mainitulle viranomaiselle.

Oikaisuvaatimus on kuntalain 138 §:n mukaan tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Ellei muuta näytetä, tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä päätöksen postittamisesta.

Korvauksenhakijalle on lähetetty häntä koskeva päätös oikaisuvaatimusohjeineen 19.10.2018. Oikaisuvaatimus on saapunut yleisen määräajan kuluessa Helsingin kaupungin kirjaamoon, mistä se on ohjattu Staran käsiteltäväksi.

Kaupunkiympäristön toimialan ja Staran välisen sopimuksen mukaan Stara käsittelee ja päättää ne vahingonkorvaushakemukset, joita epäillään Staran aiheuttamiksi.

Selostus asiasta

Yksikönjohtaja päätti hylätä vahingonkorvaushakemuksen, jossa hakija esittää, että Staran aura on kolhaissut hakijan kiinteistön vesiränniä Töölönkadulla kevättalvella 2018. Päätöksen perusteluna mainitaan, että ”Kyseisen kiinteistön sadevesiränni ulottuu jalkakäytävällä kaupungin puolelle ja katsomme, että kiinteistö on täten myötävaikuttanut vahingon syntymiseen.” Kyseinen päätös perustui suurimpien kaupunkien kunnossapitopäälliköiden näkemykseen korvausvastuusta ja kiinteistön katualueella sijaitsevien rakenteiden vastuista. Asiasta ei ole myöskään olemassa oikeuden ennakkopäätöstä ja rakennusjärjestykset eri kaupungeissa eroavat tältä osin.

Oikaisuvaatimuksessa hakija pyytää johtokuntaa käsittelemään vahingonkorvaushakemuksen uudelleen. Hakemuksessa ei ollut tarkasti esitelty haettavaa korvausta, mutta hakijan mukaan ränni on kuitenkin korjattava Staran lukuun.

Oikaisuvaatimusta perustellaan sillä, että kiinteistö on saanut rakennusluvan vuonna 1912 ja otettu käyttöön vuonna 1915, mistä lähtien vesirännikin on ollut nykyisellä paikallaan ja kaupunki on siitä lähtien
hiljaisesti hyväksynyt sen, että ränni sijaitsee katualueella.

Kaupungin lainoppineiden perustelut vahingon korvaamiseen ovat seuraavat:

Ensiksi rännien upottaminen seinään kaikkien talojen osalta ei tule onnistumaan (suojelusyyt tai se on muuten mahdotonta).

Toiseksi Helsingin voimassa olevassa rakennusjärjestyksessä todetaan (6 §), että rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle teknisten laitteiden tai muiden vastaavien osalta 0,3 metrillä harkinnan mukaan. Ylityksestä ei saa aiheutua haittaa kadun alueen käytölle. Kuntaliiton lainoppineen mukaan kunnossapito voidaan kohtuullisesti hoitaa, vaikka rännit ovatkin seinän ulkopuoliset.

Yhteenveto

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä vahingonkorvauslaissa säädetään, muuta johdu. Saman lain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa.

Asiassa saadun selvityksen/ hakijan ilmoituksen mukaan esinevahingon määräksi arvioidaan enintään 1000 euroa. Kaupunkitekniikan ylläpito on neuvotellut hakijan kanssa vahingon korvaamisesta korjaustyön teettämisellä kohteeseen sopimuksen mukaan joko Staran toimesta tai kustannuksella.

Asiassa on riidattomasti selvitetty, että Staran toiminnasta on aiheutunut vahinkoa ilman hakijan myötävaikutusta. Tulkinnanvaraisena pidetyn vastuukysymyksen selvittämisen myötä voidaan todeta, että Staralle on syntynyt korvausvastuu toiminnastaan. Näin ollen yksikönjohtajan päätös tulee kumota virheellisenä ja vahingonkärsijälle korvata aiheutunut esinevahinko, joko Staran tuotannon korjaustyönä tai korvaamalla hakijalle aiheutuneet korjauskulut enintään 1000 euroa (alv 0 %) osapuolten kirjallisesti sopimalla tavalla.

Sulje

Keskushallinto Rakentamispalveluliikelaitos Kaupunkitekniikan ylläpito Yksikönjohtaja 19.10.2018 § 23

Päätös

Yksikönjohtaja päätti hylätä vahingonkorvausvaatimuksen, jossa hakija esittää, että Staran talvikunnossapitoa tehnyt kone oli vahingossa osunut kiinteistön jalkakäytävälle asetettuun sadevesiränniin kevättalvella 2018 Töölönkadulla.

Päätöksen perustelut

Työyksikön selvityksessä todetaan, että aura on todennäköisesti osunut ränniin auraustyötä tehtäessä kevättalvella 2018, mutta kyseisen kiinteistön sadevesiränni ulottuu ilman erillistä lupaa jalkakäytävällä kaupungin puolelle ja katsomme, että kiinteistö on täten myötävaikuttanut vahingon syntymiseen.

Lisätiedot

Ville Alatyppö, yksikönjohtaja, puhelin: 310 39943

ville.alatyppo@hel.fi
Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 24.05.2019

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
  • päätös on muuten lainvastainen.
Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Sulje

Esittelijä

toimitusjohtaja
Timo Martiskainen

Lisätietojen antaja

Ville Alatyppö, yksikönjohtaja, puhelin: 09 310 39943

ville.alatyppo@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Oikaisuvaatimus 2.11.2018

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.