Ratapihakortteleiden katusuunnitelmien hyväksyminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta entistä ratapihaa. Osa kaduista on nykyisiä olemassa olevia katuja. Suunnitelmien lähtökohtana ovat kaupunkisuunnittelulautakunnan 17.1.2017 § 5 hyväksymä liikennesuunnitelma 6678-1. Katujen suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa alueen asemakaavan mukainen rakentaminen.

Suunnitelma

Pasilankatu välillä Kyllikinportti–Radiokatu nro 30635/1

Pasilankatu on nykyinen kokoojakatu, joka sijaitsee Ratapihakortteleiden länsireunalla. Ajoratojen leveys on 3,5 metriä. Ajoratojen keskellä on 3,5 metriä leveällä istutuskaistalla erotettu 7 metriä leveä joukkoliikennekaista, jota käyttävät raitiovaunujen lisäksi myös linja-autot. Ajoradan molempiin ulkoreunoihin rakennetaan 1,5 metriä leveät pyöräkaistat ja näiden viereen kadun molempiin reunoihin reunakivellä erotetut 3 metriä leveät jalkakäytävät.

Kadulla ei ole pysäköintiä. Kyllikinportin ja Radioportin välisellä osuudella on yksi joukkoliikenteen yhteiskäyttöpysäkkipari.

Höyrykatu välillä Pasilankatu–Veturitie nro 30636/1

Höyrykatu on uusi paikallinen kokoojakatu.

Ajoradan leveys on 7 metriä. Ajoradan molemmin puolin tehdään 1,5 metriä leveät pyöräkaistat. Kadun molemmin puolin rakennetaan reunakivellä erotetut 3 metriä leveät jalkakäytävät. Jalkakäytävien ja pyöräkaistojen väliin rakennetaan vaihtelevan levyiset istutus/kiveyskaistat.

Tulistimenkatu välillä Höyrykatu–Tulistimenkuja nro 30637/1

Tulistimenkatu on uusi päättyvä tonttikatu. Ajoradan leveys on 6 metriä. Ajoradan länsireunaan rakennetaan 3 metriä leveä jalkakäytävä ja kadun itäreunaan 2 metriä leveä pysäköinti- ja 1 metriä leveä erotuskaista sekä 3 metriä leveä jalkakäytävä. Kadun pohjoispäässä itäreunan pysäköintikaista on 6 metriä leveä kampapysäköintikaista.

Tulistimenkuja välillä Tulistimenkatu–Veturitie nro 30638/1

Tulistimenkuja on uusi jalankulku ja pyörätieyhteys. Keskellä kulkevan länsireunaltaan reunakivellä rajatun pyörätien leveys on vakio 2,5 metriä. Pyörätien länsipuolella sijaitsee reuna-alue, jonka leveys vaihtelee niin ikään. Radioportin sillan alla jalankulkualue rajataan pyörätien tavoin itäreunaltaan reunakivellä kohdasta, jossa sillan alituskorkeus on 3,2 metriä.

Tenderinlenkki nro 30640/1

Tenderinlenkki on uusi yksisuuntainen tonttikatu. Tenderinlenkin katualueen leveys on 9,5 metriä. Ajoradan leveys on 5,5 metriä. Ajoradan ulkoreunaan ja -kaarteeseen rakennetaan 3 metriä leveä jalkakäytävä. Jalkakäytävä erotetaan pysäköintikaistasta matalalla reunatuella. Tenderinlenkillä on kadun pituussuuntaista ajoratapysäköintiä. Pysäköintialueet on rajattu maaliviivalla.

Radioportti välillä Pasilankatu–Veturitie nro 30641/1

Radioportti on uusi kokoojakatu. Ajoratojen yhteenlaskettu leveys on 16,5 metriä. Ajoratojen etelä ja pohjoisreunaan rakennetaan 1,75 metriä leveä pyöräkaista, reunakivellä erotettu 3 metriä leveä viherkaista sekä 3 metriä leveä jalkakäytävä. Eri ajosuuntiin olevien ajoratojen väliin rakennetaan vaihtelevan levyinen kivetty/istutettu keskisaareke.

Laskumäki nro 30642/1

Laskumäki on uusi tonttikatu. Laskumäen katualueen leveys on 12 metriä. Ajoradan leveys on 6 metriä. Ajoradan kumpaankin reunaan rakennetaan 3 metriä leveät jalkakäytävät. Kadulla ei ole pysäköintiä.

Televisiokatu välillä Radiokatu–Televisiokatu 4 nro 30643/1

Televisiokatu on pääosin uusi tonttikatu, joka liittyy pohjoispäästään nykyiseen katuun. Televisiokadun katualueen leveys on pääosin 16 metriä leventyen eteläpään risteysalueelle tultaessa. Ajoradan leveys on 7 metriä. Ajoradan länsireunaan rakennetaan 2,5 metriä leveä jalkakäytävä ja kadun itäreunaan 2 metriä leveä pysäköinti- ja metrin levyinen erotuskaista sekä 3,5 metriä leveä jalkakäytävä. Televisiokadun eteläosalla YLE:n toimitilojen edessä on 1,5 metriä leveä pyöräkaista, joka jatkuu Valoliittymän jälkeen Pasilankadun etelään johtavana pyöräkaistana.

Suunnitelmien tarkempi kuvaus ilmenee liitteenä olevista suunnitelmaselostuksista.

Katusuunnitelmat täyttävät maankäyttö- ja rakennuslain 85 §:ssä ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 41 §:ssä säädetyt edellytykset. Kadut sopeutuvat asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttävät toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Vuorovaikutus

Katusuunnittelu on toteutettu ”Yhteinen kunnallistekninen työmaa” sopimuksen (7.3.2017) mukaisesti yhteistyössä sopimuksen osapuolten kanssa. Sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY), Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, Elisa Oyj, DNA Oyj, Telia Finland Oyj, Auris Kaasunjakelu Oy, Cinia Cloud Oy. Sopimuksen mukaisesti kukin sopimuksen allekirjoittanut osapuoli sitoutuu suunnittelun aikana määrittelemään omat johtotarpeensa kohteessa ja tekemään omaa suunnittelua samanaikaisesti hankkeen etenemisen kanssa. Suunnittelun tavoitteena on aikaansaada rakennushankekohtaiset yhteiset ristiriidattomat suunnitelma-asiakirjat ja selostukset.

Katusuunnitelmaluonnos oli esillä kaupunkiympäristön info- ja näyttelytila Laiturissa ja Helsingin kaupungin internetsivuilla 11.−24.4.2018 välisen ajan.

Katusuunnitelmat olivat nähtävillä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 §:n mukaisesti 6.−19.5.2018 välisen ajan. Suunnitelmien nähtävillä olosta ilmoitettiin kirjallisesti suunnittelualueen kiinteistöjen omistajille sekä Pasila-seuralle.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 §:n 1. momentin perusteella osallisilla on oikeus tehdä muistutus katusuunnitelmaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kunnalle ennen nähtävilläoloajan päättymistä.

Suunnitelmista on tehty yksi muistutus.

Muistutuksen käsittely

Muistutuksessa esitetään pyörätaskuja, sekä muita pyöräilyyn liittyviä liikennejärjestelyitä. Lisäksi esitetään reunakiviin liittyviä muutoksia.

Esittelijän vastaus muistutukseen

Katusuunnitelmassa ei tehdä pyörätaskuja tai kaistamerkintöjä koskevia päätöksiä. Tiemerkinnöistä päätetään erikseen liikenteen ohjaussuunnitelmassa. Katusuunnitelmien reunakivijärjestelyt ovat liikennesuunnitelman 6678-1 mukaiset.

Muistutus ei aiheuta muutoksia laadittuihin katusuunnitelmiin.

Kustannukset ja aikataulu

Katusuunnitelmien rakennuskustannukset ovat yhteensä noin 6 510 000 euroa, keskimäärin 160 euroa/m² (alv. 0 %). Kustannukset jakautuvat kaduittain seuraavasti:

Lisäksi suunnittelualueen esirakentamiskustannukset ovat yhteensä 11 000 000 euroa (alv. 0 %), josta maaperän vahvistustöiden osuus on 8 700 000 euroa (alv. 0 %) ja imeytysjärjestelmien (pohja- ja orsivesi) rakennuskustannukset 2 300 000 euroa (alv. 0 %).

Katujen vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 130 000 euroa (alv. 0 %).

Katujen rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2018 alkaen.

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdista 8 03 30 70 Projektialueiden kadut/Uudet projektialueet ja muu täydennysrakentaminen sekä 8 01 02 10 Esirakentaminen.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 84-86 §, 62 §, 202 §, 190 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 41-43 §.

Päätös tullut nähtäväksi 24.08.2018

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.