Asemakaavan muutos, Pasila, Messukeskus, asemakaavan numero 12635, Suomen Messut Osuuskunta

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Messukeskuksen tonttia ja osaa Käpylän liikuntapuistosta Itä-Pasilassa. Asemakaavan muutosalueet ovat sellaisia, jotka eivät ole toteutuneet voimassa olevan kaavan mukaisesti. Kaavaratkaisun toteuttaminen mahdollistaa erityisesti sen, että uusilla laajennetuilla hotelli- ja kongressitiloilla pystytään vastaamaan kasvaneeseen kansainväliseen kongressikysyntään.

Kaavaratkaisun tavoitteena on uuden pääsisäänkäyntiaulan rakentaminen Messuaukion viereen sekä kongressitilan ja hotellitornin rakentaminen tontin eteläosaan voimassa olevasta kaavasta poikkeavalla tavalla.

Sisäänkäyntirakennus on suunniteltu monikäyttöiseksi avoimeksi aulatilaksi, johon liittyy ravintola- ja kahvilatiloja messujen sisäänpääsyporttien ulkopuolella. Aulasta tulee yhteydet messuhalleihin, hotelliin ja uusiin kongressitiloihin.

Kongressitilojen laajennus sijoittuu Vaunukujan varteen nykyisten väliaikaisten autopaikkojen kohdalle. Kongressitilojen alle rakennetaan pysäköintilaitos, jonka sisäänajo on Rautatieläisenkadun ja Ratamestarinkadun risteyksen kohdalta. Pysäköintitilojen katto maisemoidaan istutuksin niin, että se liittyy visuaalisesti Käpylän liikuntapuiston nurmi-alueeseen.

Aiemmin kaavoitettu, mutta toteutumaton hotellitorni on kaavamuutoksessa sovitettu sijainniltaan ja massoittelultaan ympäristöön niin, että se ei ulotu katualueen päälle. Rakennuksesta muodostuu osa Messukeskuksen uudistettavaa sisäänkäyntiä.

Messukeskuksen ja liikuntapuiston rajaa muutetaan niin, että uudet kongressitilat ja voimassa olevassa kaavassa vuorottaiskäyttöön osoitetut alueet tulevat asemakaavan myötä Messukeskuksen tontille.

Uutta kerrosalaa on 12 200 k-m2. Tontin tehokkuusluku on e=1,38.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin niiden strategisten tavoitteiden toteutumista, joiden mukaan Helsingissä rakennetaan kestävää kasvua tavoitteena kansainvälinen, elävä ja kiehtova tapahtumien Helsinki.

Helsingin yleiskaavan 2016 mukaan asemakaava-alue on kantakaupunkialuetta merkinnällä C2 ja viereisen liikuntapuiston osalta virkistys- ja lähialuetta. Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alueella on voimassa asemakaava nro 11875 vuodelta 2009. Alueella sijaitsevat Helsingin Messukeskus ja tähän liittyvä matala hotellirakennus. Samalla tontilla on pysäköintilaitos sekä maanpäällistä pysäköintialuetta. Viereisellä Käpylän liikuntapuiston alueella sijaitsee Helsingin velodromi sekä pelikenttiä eri palloilulajien käyttöön. Liikuntapuiston ja Messukeskuksen vuorottaiskäyttöön asemakaavassa osoitetut alueet ovat olleet tähän asti Messukeskuksen pysäköintikäytössä.

Kaavaratkaisun myötä Messunurmen alueelle kongressisiiven katolle toteutetaan niitty- ja ketokatto sekä sitä ympäröiville alueille nurmialue, joiden avulla kongressisiipi liittyy maisemallisesti ja visuaalisesti liikuntapuistoon. Lintujen törmäysriskin vähentämiseksi kaavassa on määrätty, ettei torniosien julkisivuihin tule tehdä useiden kerrosten korkuisia, yhtenäisiä lasipintoja, eikä rakennuksia tule valaista ympäröivää aluetta kirkkaammin.

Helsingin kaupunki omistaa Messukeskuksen tontin, jota asemakaavamuutos koskee. Kaavoitus on tullut vireille Suomen Messut Osuuskunnan hakemuksesta. Kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia. Kaavaratkaisu nostaa alueen arvoa, mikä otetaan huomioon vuokrasopimuksessa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 28.8. – 29.9.2020, mistä ilmoitettiin maankäyttö- ja rakennusasetuksessa tarkoitetulla tavalla.

Kaavaehdotuksesta tehtiin kaksi muistutusta.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat rakennusten lasipintojen haittoihin lintujen turvallisuuden kannalta sekä tornihotellin korkeuden vaikutukseen Länsi-Käpylän puutaloalueen asukkaiden maisemaan.

Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot seuraavilta tahoilta:

• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat Rautatieläisenkadun kaapeleiden ja kaukolämpöjohdon huomioimiseen, raitioliikenteen järjestelyiden parantamiseen sekä vesihuoltolinjojen merkitsemiseen kaavakartassa ja –määräyksissä.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu tehdyt muutokset -liitteeseen.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa.

Tarkemmat perustelut

Kaavaratkaisun vaikutukset ja tarkemmat perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Kaupunkiympäristölautakunta 01.06.2021 § 297

Esitys

18.08.2020 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

Lisätiedot

Outi Ruski, arkkitehti, puhelin: 310 15207

Anna-Maija Sohn, tiimipäällikkö, puhelin: 310 37448

Jarkko Nyman, insinööri (teknistaloudelliset asiat), puhelin: 310 37094

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 25.02.2020 § 11

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911

Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883

Päätös tullut nähtäväksi 20.08.2021

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §