Malmin (38.ko) tontin 38139/4 asemakaava ja asemakaavan muutos nro 12622, Askartie 2

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos koskee yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialueen (38139) tonttia 4, joka sijaitsee Malmin kaupunginosassa rajoittuen Askartien, Notkokujan ja Kirkonkyläntiehen. Kaavaratkaisu mahdollistaa asuinkerrostalon rakentamisen tontin nykyisen liikerakennuksen kohdalle. Tontin nykyinen asuinkerrostalo säilyy tontille. Kaavaratkaisun tavoitteena on kehittää Malmin asemanseutua täydennysrakentamisen keinoin. Tontin yhteenlaskettu rakennusoikeus on 3 900 k-m2, josta 3 750 k-m2 on osoitettu asumiseen, 150 k-m2 katutason liiketilalle. Kaavaratkaisun myötä tontin kerrosala kasvaa 2 500 k-m2. Tonttitehokkuus on e = 1,6. Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7011), joka osoittaa liikenne- ja pysäköintijärjestelyt korttelin ulkopuolella. Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Malmin keskusta täydentyy ja kehittyy kaupunkimaisempaan suuntaan. Lisäksi jalankulun ja pyöräilyn yhteydet paranevat. Tulevaisuudessa Kirkonkyläntien suuntaisesti kulkeva kaupunkiraitioyhteys parantaa alueen saavutettavuutta.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että se tukee Malmin asemanseudun kehittämistä, selkeyttää ajoneuvopysäköintiä sekä jalankulun ja pyöräliikenteen yhteyksiä.

Kaavaratkaisu on oikeusvaikutteisen Helsingin yleiskaavan 2016 (tullut voimaan 5.12.2018) mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Kaava-alue liittyy Malmin keskustassa sijaitsevaan yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialueeseen nro 38139. Kaava-alue sijaitsee korttelin tontilla 4, jossa on tällä hetkellä kaksi rakennusta. Tontti sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä Malmin juna-asemasta suoraan linnuntietä mitattuna. Pohjoisempi nelikerroksinen asuinkerrostalo on rakennettu 1960-luvulla. Rakennuksen aputilat ja pysäköintitallit (7 kpl autopaikkoja) sekä ulkovälinevarasto sijaitsevat rakennuksen maantasokerroksessa. Muu ajoneuvojen pysäköinti sekä leikki- ja oleskelutilat on järjestetty tontin pihalle. Eteläisempi yksi kerroksinen liiketilarakennus on rakennettu 1960-luvulla. Rakennus on suunniteltu alun perin pankiksi ja myymäläksi. Myöhemmin tiloissa on toiminut monenlaista liiketoimintaa.

Vuoden 2018 aikana tontin omistaja on hakenut tontille asemakaavanmuutosta, jossa huonokuntoiseksi todettu liiketilarakennus voitaisiin purkaa ja mahdollistaa samalle kohdalle uusi asuinkerrostalo. Rakennukseen mahdollistettaisiin myös liiketilaa maantasokerrokseen. Nykyinen asuinkerrostalo jäisi tontille.

Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1981. Asemakaavassa tontti on osoitettu yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialueeksi ALK.

Korttelialue on yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille välittömiä kustannuksia. Kaavaratkaisu nostaa alueen arvoa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:

• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat yhdyskuntateknisen huollon ja kaupunkikuvan huomioimiseen kaava-alueella.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä siten, että johtokuja-aluevaraukseen ja kaupunkikuvaan liittyvät asiat on huomioitu kaavassa ja jatkosuunnittelua varten.

Mielipiteet

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat pysäköintiin, rakennuksen kerroskorkeuteen ja Kirkonkyläntien varren kehittämiseen.

Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että liikennesuunnitelmassa Kirkonkyläntien katutason liiketilan edustalle on mahdollistettu toistaiseksi lyhytaikaista pysäköintiä. Rakennuksen kerroskorkeus säilyy, mutta rakennuksen sovittamiseen lähialueen kaupunkikuvaan tullaan kiinnittämään huomiota jatkosuunnittelussa.

Kirjallisia mielipiteitä saapui 3 kpl.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §) 25.11.–30.12.2019

Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotuksesta ei tehty muistutuksia tai saapunut kirjeitä.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat yhdyskuntateknisen huollon ja kaupunkikuvan huomioimiseen kaava-alueella.

Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:

• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY)
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, kaupunginmuseo

Seuraavat tahot ilmoittivat, ettei ole lausuttavaa tai huomautettavaa: Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL).

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Kaavan tavoitteet huomioon ottaen, kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä esitettyjen huomautusten johdosta.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ei tehty muutoksia julkisen nähtävilläolon jälkeen. Aineistoon tehdyt muut täydennykset on esitetty kaavaselostuksen viimeisessä luvussa.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Jatkotoimenpiteet

Kaava-alueeseen tai sen osaan liittyy maankäyttösopimusmenettely, joka tulee saattaa päätökseen ennen kaavan hyväksymistä.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 17.12.2019

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 30.4.2019

Päätös tullut nähtäväksi 09.03.2020

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan 114, 115, 116, 117, 118, 119, 120, 121, 127 ja 132 §:t.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 121 § (Kustannusten osalta).

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.