Malmin (38.ko) asemakaavan muutos nro 12577, Nallenrinne
V 31.3.2021 Malmin Nallenrinteen asemakaavan muuttaminen (nro 12577)
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 38. kaupunginosan (Malmi, Ala-Malmi, Tattariharju, Malmin lentokenttä) puistoaluetta, puistoa, lentokenttäaluetta, erityisaluetta lumenvastaanottopaikkaa varten ja katualuetta koskevan asemakaavan muutoksen 4.6.2019 päivätyn ja 3.12.2019 muutetun piirustuksen nro 12577 mukaisena (muodostuvat uudet korttelit 38233, 38234, 38236-38238, 38241, 38255, 38257 ja 38258) ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Käsittely
Palautusehdotus:
Marcus Rantala: Kaupunginhallitus palauttaa kaavan, ja arvioi kaava-aluetta uudelleen Malmin lentokentän juridisten prosessien päätyttyä.
Kannattaja: Mika Raatikainen
Asian käsittelyn keskeyttämisestä äänestettiin ennen keskustelun jatkamista.
Äänestys
JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan
EI-ehdotus: Marcus Rantalan palautusehdotuksen mukaisesti
Jaa-äänet: 13
Jasmin Hamid, Veronika Honkasalo, Arja Karhuvaara, Mai Kivelä, Seija Muurinen, Pia Pakarinen, Nasima Razmyar, Daniel Sazonov, Tomi Sevander, Anni Sinnemäki, Reetta Vanhanen, Jan Vapaavuori, Ozan Yanar
Ei-äänet: 2
Mika Raatikainen, Marcus Rantala
Kaupunginhallitus päätti jatkaa asian käsittelyä äänin 13 - 2.
Mika Raatikainen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.
Mika Raatikainen jätti eriävään mielipiteeseensä seuraavat perustelut:
Malmin lentokenttäalueella esiintyy lukuisia uhanalaisia ja muualla Helsingissä harvinaisia eliölajeja. Pyrkimykset rakentaa alueelle haittaavat merkittävästi näiden lajien alueella säilymisen edellytyksiä. Erityisesti lepakoiden osalta selvitykset ovat olleet puutteellisia ja viimeisimmät liito-oravaselvitykset ovat havainneet merkkejä liito-oravista aikaisempaa laajemmilla alueilla. Liito-orava on tiukasti suojeltu EU:n luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuojelulain perusteella ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen sekä heikentäminen on kiellettyä. Oikeuskäytännön mukaisesti myös lajin kulkuyhteyksiä pitää selvittää ja suojella.
Alueen kaavoitus on valmisteltu puutteellisesti ja tarkoitushakuisesti siten, että sekä kaava-alueen että sen luontoarvojen turvaaminen ja säilyttäminen on unohdettu. Poikkeuslupaa ELY-keskukselta liito-oravan levähdys- ja pesimäalueen heikentämiseen ei ole haettu, joten on perusteltu syy epäillä, että kaava on lainvastainen. Esitetyllä rakentamisella voi olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia myös kaava-aluetta ympäröiville alueille esimerkiksi valumavesien muodossa eikä näitä vaikutuksia ole valmistelussa asianmukaisesti huomioitu.
Äänestys 1
Jaa: Esityksen mukaan
Ei: Kaupunginhallitus palauttaa kaavan, ja arvioi kaava-aluetta uudelleen Malmin lentokentän juridisten prosessien päätyttyä.
| Jäsen | Valtuustoryhmä |
|---|---|
| Hamid, Jasmin | Ei valtuustoryhmää |
| Honkasalo, Veronika | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Karhuvaara, Arja | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Kivelä, Mai | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Muurinen, Seija | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Pakarinen, Pia | Ei valtuustoryhmää |
| Razmyar, Nasima | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Sazonov, Daniel | Ei valtuustoryhmää |
| Sevander, Tomi | Ei valtuustoryhmää |
| Sinnemäki, Anni | Vihreä valtuustoryhmä |
| Vanhanen, Reetta | Vihreä valtuustoryhmä |
| Vapaavuori, Jan | Ei valtuustoryhmää |
| Yanar, Ozan | Vihreä valtuustoryhmä |
| Jäsen | Valtuustoryhmä |
|---|---|
| Raatikainen, Mika | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Rantala, Marcus | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Jäsen | Valtuustoryhmä |
|---|
| Jäsen | Valtuustoryhmä |
|---|---|
| Koulumies, Terhi | Ei valtuustoryhmää |
Äänestystulos valtuustoryhmittäin
| Valtuustoryhmä | Jaa | Ei | Tyhjä | Poissa |
|---|---|---|---|---|
| Ei valtuustoryhmää | 5 | 0 | 0 | 1 |
| Vihreä valtuustoryhmä | 3 | 0 | 0 | 0 |
| Kokoomuksen valtuustoryhmä | 2 | 0 | 0 | 0 |
| Vasemmistoliiton valtuustoryhmä | 2 | 0 | 0 | 0 |
| Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä | 1 | 0 | 0 | 0 |
| Perussuomalaisten valtuustoryhmä | 0 | 1 | 0 | 0 |
| Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä | 0 | 1 | 0 | 0 |
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee aluetta Malmin lentokentän alueen eteläosassa, Tattariharjuntien varrella. Kaavaratkaisu mahdollistaa asuinalueen rakentamisen lähipalveluineen ja puistoalueineen noin 2 800 asukkaalle. Nallenrinne on ensimmäinen osa-alue Malmin lentokentän alueen rakentamisessa. Kaavaratkaisu toteuttaa Malmin lentokenttäalueen kaavarunkotyössä asetettuja tavoitteita.
Tavoitteena on monimuotoinen ja elävä, vetovoimainen, raitiovaunuyhteyksiin tukeutuva, uusi urbaani alue. Alueen pohjoisosaan suunniteltu puisto muodostaa osan koko lentokenttä-aluetta yhdistävää puistoverkostoa. Katutasoon osoitetaan liike- ja palvelutilaa alueelle suunnitellun Ilmasillantien ja Tattariharjuntien varteen sekä keskeiselle Nallenrinteenaukiolle.
Asuinkortteleihin sijoittuvat myös aluetta palvelevat pysäköintitalot, lähipalvelut sekä palvelurakennusten tontti päiväkotia varten. Alueen pinta-ala on kokonaisuudessaan n. 19,6 ha. Kaavamuutoksessa uutta asuntokerrosalaa on 132 100 k-m² ja toimitila- sekä palvelukerrosalaa 10 900 k-m². Asuinrakennusten korttelialueiden keskimääräinen tehokkuusluku on e=1,96. Asukasmäärän lisäys on noin 2 800 asukasta.
Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 6964), jonka perusteella alueelle toteutetaan kokonaan uusi katuverkko palvelemaan uutta käyttötarkoitusta.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että alueen rakentaminen luo edellytykset monipuoliselle asuntotuotannolle, joka on hyvin saavutettavissa kestävillä kulkumuodoilla. Eriytymis- eli segregaatiokehitystä ehkäistään toteuttamalla laadukasta asumisen ympäristöä. Kaavaratkaisulla edistetään pyöräilyn baanaverkoston rakentumista. Kaava toteuttaa osaltaan Helsingin yleiskaavan tavoitetta pikaraitiotieverkostoon tukeutuvasta kaupunkirakenteesta.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategista tavoitetta pikaraitiotiehen tukeutuvasta kaupunkirakenteesta. Helsingin yleiskaavassa 2016 Nallenrinteen kaava-alue on merkitty pääasiassa asuntovaltaiseksi alueeksi, pieneltä osin lähikeskusta-alueeksi (C3) sekä toimitila-alueeksi, jonka vierestä kulkee pikaraitiotie. Alueen läpi on merkitty myös baanaverkon yhteys ja alueen pohjoisosan poikki kulkee viheryhteys. Tattariharjuntie on merkitty pääkaduksi. Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen.
Malmin lentokentän alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY 2009) inventointiluetteloon ja osa tästä RKY-alueesta kuuluu Nallenrinteen kaava-alueeseen.
Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi kokouksessaan 11.12.2018 4.12.2018 päivätyn Malmin lentokentän alueen kaavarungon tarkennuksen Nallenrinteen ja Lentoasemankortteleiden osalta (suunnitteluperiaatteet) asemakaavan muutoksen pohjaksi siten, että kaavarungon tarkennuksessa huomioidaan kentän alueen erittäin tärkeiden luontoarvojen säilyttäminen.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Nallenrinteen alue on nykyisin suurimmalta osalta rakentamatonta puistoaluetta, jonka kasvillisuus on raivattu ja kaadettu matalaksi lentokentän kiitotien jatkeelta. Nallenmäen ja lentokentälle vievän kadun läheisyydessä on täysikasvuista puustoa. Alueen maasto nousee itään kohti Nallenmäkeä. Alueen pohjoisosa kuuluu lentokenttäalueeseen. Alueen eteläosassa kulkee Tattariharjuntie. Tattariharjuntien varressa sijaitsee laaja asfaltoitu lumenvastaanottopaikka, jonka alueelta maasto on tasattu. Tattariharjuntien ja lentokentälle vievän kadun liittymässä sijaitsee huoltoasema. Alueen läpi kulkee Turusta Viipuriin johtaneen historiallisen Suuren Rantatien linjaus, jonka varrella on muutamia asuinrakennuksia ajalta ennen lentokenttää. Monet rakennuksista ovat huonossa kunnossa. Alueen läpi kulkee myös lentokenttää kiertävä suosittu ulkoilureitti sekä maakaasun runkoputken linjaus. Alueella sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita.
Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1964–1999. Niissä alue on merkitty lentokenttäalueeksi, puisto- ja katualueeksi sekä erityisalueeksi lumenvastaanottopaikkaa varten.
Helsingin kaupunki omistaa suurimman osan alueesta lukuun ottamatta yhtä kiinteistöä alueella, joka on yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta.
Kaavaratkaisun kustannukset
Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa alustavasti noin 34 milj. euroa seuraavasti:
| Esirakentaminen | 12 milj. euroa |
| Kadut ja liikennealueet | 9 milj. euroa |
| Puistot ja viheralueet | 4 milj. euroa |
| Julkiset palvelurakennukset | 9 milj. euroa |
| Yhteensä | n. 34 milj. euroa |
Uutta kerrosalaa kohden kustannuksia aiheutuu noin 250 €/k-m². Raitiotien sekä alueen pohjoisosassa siirrettävän kaasuputken kustannuksia ei ole sisällytetty edellä esitettyyn kustannusarvioon.
Kaavoitettavan rakennusoikeuden arvo on karkeasti arvioiden 70 milj. euroa. Alueen edulliset perustamisolosuhteet ja kaavaratkaisun pohjautuminen erillisiin pysäköintilaitoksiin mahdollistavat kohtuulliset rakentamiskustannukset. Asemakaava luo erinomaiset edellytykset monipuolisen hallinta- ja rahoitusmuotojakaumalle AM-ohjelman mukaisesti.
Kaava-alueen toteuttamisesta on siihen kuuluvan yksityisomistuksessa olevan kiinteistön omistajien kanssa tehty maankäyttösopimus ja kiinteistökaupan esisopimus, joka on hyväksytty kaupunkiympäristölautakunnassa 26.1.2021 ja allekirjoitettu 2.3.3021.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo
Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 19.6.–8.8.2019, josta ilmoitettiin maankäyttö- ja rakennusasetuksessa määrätyllä tavalla.
Kaavaehdotuksesta tehtiin 13 muistutusta.
Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat lentotoiminnan jatkamiseen alueella, asemakaavan vaikutuksiin lentämiseen sekä lentoliikenteen melun ja muiden rajoitusten huomioimiseen. Ne kohdistuivat myös asemakaavan sisältövaatimuksiin, kaava-alueen rajaukseen ja kaavoitusprosessiin sekä alueen kulttuuriympäristöön, suojeluarvoihin ja RKY-alueen huomioimiseen. Samoin muistutukset kohdistuivat alueen ekologiseen kestävyyteen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen sekä alueen luonto- ja virkistysarvoihin, ja edelleen, alueen kaupunkikuvaan, rakentamiseen, rakentamisen määrään ja mittakaavaan sekä rakentamisen aikatauluun. Muistutuksissa kiinnitettiin huomiota myös alueen katu- ja aukiotilojen suunnitteluun sekä alueen nimistöön, raitiotieyhteyden suunnitteluun ja sen aikatauluun, alueen joukkoliikenteen järjestämiseen sekä kaavan vuorovaikutukseen ja osallisiin.
Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaislausunnot seuraavilta tahoilta:
Helen Sähköverkko Oy, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)/Suomen pakkauskierrätys RINKI Oy, Museovirasto, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kaupunginmuseo, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa käytiin erillinen neuvottelu (23.8.2019).
Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat alueen kulttuuriympäristöön ja suojeluarvoihin, alueen sähkö- ja vesihuollon järjestelyihin, johtosiirtoihin sekä jätehuoltoon. Niissä huomautettiin lisäksi alueen joukkoliikenteen järjestelyistä ja Tattariharjuntien erikoiskuljetusreitistä sekä meluntorjunnasta.
Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen
Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.
Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu tehdyt muutokset -liitteeseen.
Tarkemmat perustelut
Kaavaratkaisun vaikutukset ja tarkemmat perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.
Jatkosuunnitteluohjeet
Hyväksyessään asemakaavan muutosehdotuksen esitettäväksi kaupunginhallitukselle lautakunta hyväksyi seuraavan jatkosuunnittelua koskevan ohjeen: Lautakunta korostaa Malmin lentokentän alueen monimuotoisen biotoopin luontoarvojen selvittämistä ja säilyttämistä mahdollisuuksien mukaan.
Kaupunginhallitus 15.03.2021 § 181
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Mika Raatikaisen ehdotuksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36154
Kaupunkiympäristölautakunta 26.11.2019 § 596
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta päätti panna asian viikoksi pöydälle.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Valtteri Heinonen, projektipäällikkö Kaarina Laakso ja tiimipäällikkö Kaisa Jama. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Pöydällepanoehdotus:
Noora Laak: Pyydän asian pöydälle seuraavaan kokoukseen.
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle.
11.06.2019 Ehdotuksen mukaan
04.06.2019 Pöydälle
11.12.2018 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
04.12.2018 Pöydälle
16.01.2019 Käsitelty
12.12.2018 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Valtteri Heinonen, arkkitehti, puhelin: 310 64795
Kaisa Jama, tiimipäällikkö, puhelin: 310 22980
Tuomo Näränen, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 20462
Riikka Österlund, liikenneinsinööri (liikenne), puhelin: 310 37312
Kaarina Laakso, diplomi-insinööri (teknistaloudelliset asiat), puhelin: 310 37250
Sakari Mentu, arkkitehti (rakennussuojelu), puhelin: 310 37217
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 09.05.2019 § 39
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12577 pohjakartan kaupunginosassa 38 Malmi. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12577
Kaupunginosa: 38 Malmi
Kartoituksen työnumero: 6/2019
Pohjakartta valmistunut: 6.2.2019
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
Nimistötoimikunta 10.04.2019 § 26
Nimistötoimikunta on käsitellyt alueen nimistöä viimeksi 16.1.2019.
Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavan uuden nimen:
Rauhamäenpuisto–Rauhamäkiparken
(puisto)
Perustelu: Paikalla sijainneen Rauhamäki-nimisen tilan mukaan.
16.01.2019 Käsitelty
12.12.2018 Pöydälle
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386
Päätös tullut nähtäväksi 07.04.2021
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154