Vahingonkorvausvaatimus, kaatuminen

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan hakija on 17.6.2018 kello 18.30 kaatunut kuoppaan Mikonkadun jalkakäytävällä Rautatieaseman kohdalla. Jalkakäytävä on päällystetty katukivillä, ja yhden katukiven puuttuminen on muodostanut mainitun kuopan ("montun"). Hakija on esittänyt kaupungille yhteensä 2870,00 euron korvausvaatimuksen kaatumisesta hänelle aiheutuneista kuluista.

Kadun kunnossapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja polkupyöräilyn, tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito ovat laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Mikonkadun jalkakäytävä on luokiteltu kokoojakaduksi ja vilkasliikenteiseksi kevyen liikenteen väyläksi (II luokan kaduksi). Jalkakäytävän keskellä kulkee pyörätie, mikä on luokiteltu pääkaduksi ja erittäin vilkkaaksi liikenneväyläksi (I luokan katu). Alueet on erotettu toisistaan rakenteellisesti eri pintamateriaalien käytöllä. Jalkakäytävän materiaali on betonipäällystettyä kiveystä ja pyörätie on toteutettu asfaltoituna. Vahinkopaikan kuoppa on sijainnut kolmen ehjän betonisen päällystekiven lähietäisyydellä pyörätiestä.

Kunnossapitopiiriltä saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalle on muodostunut kuoppa, kun muutamista betonisista päällystekivistä on murtunut pinta. Kuoppa on ollut noin 3 cm syvyinen, 10 cm levyinen ja 30 cm pitkä. Ilmoituksen jälkeen paikka on käyty tarkistamassa, ja kuoppa on täytetty asfalttimassalla.

Pelkkä Mikonkadun jalkakäytävän lievästi vaurioitunut kunto ja kuoppa siinä ei yksistään aiheuta vahingonkorvausvastuuta kaupungille kadunpitäjänä. Kaupungin vahingonkorvausvastuu aktualisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt pitää kadun jalankulun tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kaikkea. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupunki on antanut sanalliset määreet laatuvaatimusten tulkinnalle hoitoluokitusten kuvauksissa. Vahinkopaikan (II luokan kadun) jalankulun tarpeita tyydyttävä kunto säilyy, mikäli päällyste on kulunut ja siinä esiintyy lieviä vaurioita, ja urasyvyys on vähäisempi kuin huomattava.

Mikonkatu on valtaosaltaan rakennettu 1990- luvulla kävelykaduksi. Mikonkadun jalkakäytävän päällysteet eivät ole tasalaatuista. Kadun alustan, iän ja yleisilmeen perusteella voidaan pitää ennalta arvattavana, että kadussa esiintyy satunnaisia vaurioita.

Vahinkopaikalle ei ole kiinteitä näköesteitä. Asiassa hankitun selvityksen perusteella on aurinko laskenut kello 22:50 vahingon tapahtumapäivänä. Hakijalla on siten valaistuksen puolesta ollut mahdollisuus havaita katupäällysteen epätasaisuudet.

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella voidaan todeta että kuoppa on ollut ennakoitavissa, havaittavissa ja väistettävissä.

Vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta tai laiminlyöntiä. Asiassa saatujen selvitysten perusteella on kaupunki ryhtynyt kunnossapitotoimiin välittömästi kuopasta tiedon saatuaan. Kaupunki on näin ollen toiminut huolellisesti, ja täyttänyt kunnossapitolain mukaiset tehtävänsä.

Vahingonkorvausvastuuta voidaan rajoittaa tai se voidaan evätä, jos vahingonkärsijä on itse myötävaikuttanut vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä.

Kaupunki katsoo, että muutamista betonisista päällystekivistä murtunutta pintaa ei voida pitää merkittävänä haittana jalankulkuliikenteelle.

Kaupungin puolelta ei ole todettavissa tahallisuutta tai tuottamusta. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57