Vahingonkorvaus, henkilövahinko 7.8.2018, Tyynenmerenkatu 2
Oikaisuvaatimus lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 13.6.2019 § 193 (kompastuminen)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 13.6.2019 (193 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön päällikkö on 13.6.2019 päätöksellään (193 §) hylännyt Tyynenmerenkatu 2 kohdalla 7.8.2018 noin kello 7.30 tapahtuneeseen kompastumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vaatimuksensa vahingonkorvauksesta Tyynenmerenkatu 2 kohdalla 7.8.2018 tapahtuneeseen kompastumiseen liittyen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Perustelut
Lautakunta päätti, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöksen lopputulos pysytetään korjaavin ja täsmentävin perusteluin.
Kaupungin hankkima uusi selvitys osoittaa, että Tyynenmerenkatua ei ole luovutettu yleiseen käyttöön. Katu on kuitenkin ollut valmis ja yleisessä käytössä vahingon tapahtuma-aikaan.
Maankäyttö-ja rakennuslaissa (86.3 §) on säädetty, että kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetussa laissa tarkoitetut velvollisuudet alkavat, kun katu tai kadun osa tyydyttää asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen ja sitä koskeva kunnan päätös (kadunpitopäätös) on tehty. Samasta ajankohdasta katsotaan katu luovutetuksi yleiseen käyttöön.
Vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä ei siten tässä tapauksessa ole mahdollista arvioida kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain (31.8.1978/669) nojalla, sillä vahinkopaikan kadunpitovelvollisuus ei ole alkanut.
Maankäyttö-ja rakennuslain (86.1 §) mukaan kadunpitovelvollisuus alkaa, kun asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön liikennetarve sitä edellyttää eikä kadun rakentamisesta kunnalle aiheutuvia kustannuksia ole pidettävä kohtuuttomina kadun rakentamisella tyydytettävään liikennetarpeeseen verrattuna.
Kaupungilla on ollut maankäyttö-ja rakennuslaissa tarkoitettu kadunpitovelvollisuus vahinkopaikasta vahingon tapahtumahetkellä. Myös kiinteistö ja katu vahinkopaikan kohdalla ovat kaupungin omistuksessa.
Kaupungin vahingonkorvausvastuuta arvioidaan ko. tapauksessa vahingonkorvauslain nojalla.
Vahingonkorvausoikeudessa syntyneen korostuneen huolellisuusvelvollisuuden alue koskee mm. sekä katujen rakentamista ja kunnossapitoa että kiinteistönomistajan vastuuta.
Kaupungilla on ollut tieto siitä, että urakoitsijan suorituksessa on virhe, joka liittyy kivien korkeusasemiin. Tämä ilmenee vastaanottopöytäkirjasta (2017).
Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei kaupunki pysty tässä tapauksessa näyttämään, että hakijan kompastuminen olisi johtunut sellaisesta seikasta, josta kaupunki ei olisi ollut velvollinen huolehtimaan.
Hakijalla on näyttötaakka vahingosta. Hakija ei ole osoittanut, että juuri kompastumisesta olisi aiheutunut vahinkoa. Näin ollen hakijalle ei suoriteta korvausta siitä vahingosta, josta hakija vaatii vahingonkorvausta.
Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta tietoa tai selvitystä, joka antaisi aihetta aikaisemman päätöksen muuttamiseen.
Lopputulos
Helsingin kaupunki ei ole asiassa vahingonkorvauskorvausvelvollinen.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöksen lopputulosta ei ole syytä muuttaa.
Sovellettu lainsäädäntö
Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132) 83 §, 84 §, 85 §, 86 §.
Vahingonkorvauslaki (31.5.1974/412) 2:1 §.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostitse 14.6.2019. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 26.6.2019 eli säädetyssä määräajassa.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Yksikön päällikkö 13.06.2019 § 193
Päätös
Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan hakija on kompastunut 7.8.2018 klo 7.30 Tyynenmerenkatu 2 kohdalla. Kompastumisen aiheutti rikkinäinen katukiveys. Hakijan toimittamien kuvien perusteella on havaittavissa, että kiviä on jonkin verran siirtynyt pois paikoiltaan ja yksittäisiä kiviä mahdollisesti puuttuu kokonaan. Hakija on esittänyt kaupungille vielä yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen kivusta ja särystä.
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.
Vahinkopaikan jalkakäytävä on luokiteltu kokoojakaduksi ja vilkasliikenteiseksi kevyen liikenteen väyläksi (II-luokan kaduksi). Pelkkä Tyynenmerenkadun kiveyksen lievästi vaurioitunut kunto ja kuoppa siinä ei yksistään aiheuta vahingonkorvausvastuuta kaupungille kadunpitäjänä. Kaupungin vahingonkorvausvastuu aktualisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt pitää kadun jalankulun tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kaikkea. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupunki on antanut sanalliset määreet laatuvaatimusten tulkinnalle hoitoluokitusten kuvauksissa. Vahinkopaikan (II-luokan kadun) jalankulun tarpeita tyydyttävä kunto säilyy, mikäli päällyste on kulunut ja siinä esiintyy lieviä vaurioita, ja urasyvyys on vähäisempi kuin huomattava.
Kompastuminen on sattunut alueella, joka on vielä kohtuullisen uusi ja se on osittain vielä rakennettavana. Kiveys, jossa vahinko on sattunut on myös uusi ja sillä on ollut vielä vahingon sattuessa rakennuttajan takuu voimassa. Takuu ei kuitenkaan ole sisältänyt velvollisuutta tarkkailla kiveyksen kuntoa. Helsingin kaupunki on tehnyt korjaustarpeesta ilmoituksen rakennuttajalle 10.8.2019 saatuaan ilmoituksen kiveyksen korjaustarpeesta. Tämän jälkeen kiveys on korjattu. On kuitenkin mahdollista, että kaupungin olisi tullut tarkkailla aluetta huolellisemmin ja näin ollen on mahdollista, että kaupunki on laiminlyönyt velvollisuutta pitää katu tyydyttävässä kunnossa.
Hakijaa ollaan 7.3.2019 pyydetty toimittamaan lääkärinlausunto, jonka perusteella voidaan todeta kompastumisesta aiheutunut vamma sekä siitä aiheutunut kivun ja säryn aste. Hakija on toimittanut tämän jälkeen 28.3.2019 päivätyn lääkärin lausunnon, jonka mukaan särky näyttäisi johtuvan viime kesänä sattuneesta kaatumisesta. Kipu jatkuu edelleen. Lausunnosta ei käy ilmi vamman tarkkaa diagnoosia tai tapahtumapaikkaa tai -aikaa.
Vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta tai laiminlyöntiä. Tämän lisäksi laiminlyönnillä ja vahingolla tulee olla syy-yhteys. Hakijan toimittama lääkärinlausunto on päivätty 28.3.2019 eli noin puoli vuotta tapaturman sattumisen jälkeen. Lääkärin lausunnosta ei käy ilmi vamman tarkkaa diagnoosia, tapahtumapaikkaa tai -aikaa. Näin ollen yhä jatkuvan kivun ja elokuussa 2018 sattuneen tapaturman syy-yhteyttä ei voida varmasti todeta.
Hakija ei ole esittänyt muita lääkärinlausuntoja koskien kompastumistaan. Näin ollen voidaan olettaa, ettei vamma ole ollut sellainen, joka olisi vaatinut lääkärinhoitoa tapaturman sattumisen jälkeen. Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden, henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten ja hakijan vammankuvauksen perusteella kaupunki katsoisi syy-yhteyden olemassa olosta huolimatta aiheutuneen vamman olevan vähäinen henkilövahinko. Tällaisesta vähäisestä henkilövahingosta, joka ei vaadi sairaalahoitoa ja paranee alle kahdessa viikossa ei lähtökohtaisesti makseta korvausta.
Kaupunki katsoo edellä esitetyin perustein, että se on mahdollisesti laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, mutta henkilövahingon ollessa vähäinen ja tapaturman ja yhä jatkuvan kivun ja säryn syy-yhteyden ollessa epäselvä, hakijalle ei suoriteta korvausta kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta.
Sovelletut oikeusohjeet
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57
Lisätiedot
Katriina Pönkä, lakimiesharjoittelija, puhelin: 09 310 22765
Päätös tullut nähtäväksi 08.05.2020
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Liisa Mäkelä, lakimies, puhelin: 09 310 22093