Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen sakka-altaiden kunnostamisen kustannusjakosopimuksen hyväksyminen

Tonttipäällikkö päätti hyväksyä liitteenä 1 olevan Helsingin kaupunkiympäristön toimialan sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymän välisen Helsingin kaupungin 33. kaupunginosan (Kaarela) Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen sakka-altaiden kunnostusten kustannusjakoa koskevan sopimuksen.

Asian tausta

Kuninkaantammen rakenteilla oleva asuinalue sijoittuu osittain Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen käytössä olleelle alueelle. HSY on vuonna 2010 luovuttanut osan vanhasta vuokra-alueesta takaisin Helsingin kaupungille. Vuokra-alueen muutoksen yhteydessä tehtyyn 22.6.2011 allekirjoitettuun maanvuokrasopimukseen sisällytettiin ehto siitä, että kaupungille luovutetun vuokra-alueen osan jätteiden poistamisesta, maaperän puhdistamisesta ja rakenteiden purkamisesta aiheutuvien kustannusten jaosta sovitaan erikseen kaupungin ja HSY:n kesken.

Vedenpuhdistuslaitoksen sakka-altaisiin on johdettu veden puhdistusprosessissa syntynyttä humuspitoista alumiinihydroksidisakkaa laitoksen käyttöönottovuodesta 1959 aina vuoteen 1985 asti, jonka jälkeen sakka on viemäröity jätevedenpuhdistuslaitokselle käsiteltäväksi. Sakka-altaita on laitosalueella yhteensä kolme. Sakka-altaat A ja C täytettiin käytöstä poistamisen jälkeen sekalaisella maa-aineksella, jonka seassa on erilaisia rakennusjätteitä, pilaantunutta maata, puhdistamolietettä sekä orgaanista ainesta kuten lautaa, puuta, risua, turvetta ja heinää. Sakka-allas B on ollut vesialtaana näihin päiviin asti ja altaan pohjalla on paksu kerros alumiinihydroksidisakkaa. Tehtyjen maaperätutkimusten perusteella sakka-altaiden alueella on tehtävä kunnostustoimenpiteitä.

Kaavoituksen yhteydessä tehtyjen selvitysten perusteella sakka-altaiden alue osoitettiin asemakaavassa puistokäyttöön. Altaiden kunnostusmenetelmäksi valittiin alueelle sijoitettujen maamassojen ja sakan paikalleen eristäminen. HSY vesihuollon ja Helsingin kaupungin välisissä neuvotteluissa sovittiin, että vuokra-ajan päättymisen edellyttämät kunnostustoimenpiteet tehdään Kuninkaantammen alueen kaavoituksen mukaisessa aikataulussa ja osana aluerakentamista, jotta synergiaedut saavutettaisiin parhaiten.

Kustannusjaon perusteet

Kaupungin ja HSY:n välisten neuvottelujen ratkaisuna esitetään kunnostuskustannusten jakoa liitteen 1 sopimusluonnoksen mukaisesti siten, että sakka-altaiden A ja C kunnostuksen kustannuksista HSY:n osuus on 80 % ja Helsingin kaupungin osuus 20 %. Kustannusjakoesitys perustuu siihen, että HSY on vastuullinen osapuoli alueille tuotujen maa-ainesten aiheuttamasta kunnostustarpeesta, mutta kunnostuksen jälkeen alueen virkistyskäyttöarvo kaupungille kohenee merkittävästi alueen alkuperäisestä käyttötarkoituksesta. Kunnostustyön jälkeen HSY:llä ei ole enää kunnostuksen kohteena olleisiin sakka-altaisiin liittyviä kunnostus- ja ympäristövastuita Helsingin kaupungille.

Maa-aineksella täytetyt sakka-altaat A ja C on kunnostettu vuonna 2016 ja niiden kunnostaminen maksoi noin 2,7 milj. euroa, josta HSY:n osuus em. kustannusjaolla on noin 2,2 miljoonaa euroa. Sakka-allas B tullaan kunnostamaan myöhemmin alueen rakentamisen edetessä arviolta vuonna 2020 ja altaan rakentamisen toteutussuunnittelu tehdään alueen esirakentamisen suunnittelun yhteydessä vuosina 2018 ja 2019. Kunnostuksen yleissuunnitteluvaiheessa altaan B kunnostuskustannuksiksi arvioitiin noin 1 milj. euroa, mutta kustannusarvio tarkentuu suunnittelun edetessä. Sovittua kustannusjakoa tullaan soveltamaan myös sakka-altaan B kunnostukseen.

Toimivalta

Kaupunkiympäristölautakunta on päätöksellään 15.5.2018 (244 §) siirtänyt hallintosäännön 10 luvun 1 § 3 mom. 1 kohdan mukaista yleistä toimivaltaansa päättää palvelun vastuualueeseen kuuluvista korvauksista palveluiden päälliköille. Tonttipäällikkö on siten toimivaltainen päättämään maaomaisuuden kehittäminen ja tontit –palvelun vastuualueeseen kuuluvista korvauksista.