Longinojanpuiston puistosuunnitelman hyväksyminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Longinojanpuisto sijaitsee Ala-Malmilla, Malmin (38.) kaupunginosassa. Puistosuunnitelma koskee Longinojanpuistoa, lukuun ottamatta puiston koilliskulmaa, josta on tehty erillinen puistosuunnitelma VIO 5803/1 Tullivuorentien suunnittelun yhteydessä. Puistosuunnitelma on voimassa olevan asemakaavan 10850 mukainen. Suunnitelman lähtökohtana on toiminut alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa vuorovaikutteisesti laadittu Longinojanpuiston ideasuunnitelma (Helsingin kaupunki, 2016).

Longinojanpuisto sijaitsee Tullivuorentien, Kehä I ja Vanhan Helsingintien väliin jäävällä alueella Longinojanlaaksossa. Puistoalue sijoittuu Ala-Malmin liikuntapuiston ympärille ja se rajautuu asuin- ja koulutontteihin, Leikkipuisto Filpukseen ja Filpuksenpuistoon sekä Sepänmäenpuistoon ja Kestikievarinpuistoon. Puiston pohjois- ja itäpuolelle on rakenteilla Tullivuorentien asuinalue.

Longinojanpuisto sijoittuu pääosin entiselle viljelysmaalle Longinojan molemmin puolin. Alue on nykyisin enimmäkseen avo-ojitettua niittyä, jota halkoo muutamia puistokäytäviä. Yleisilmeeltään melko avoimena säilynyttä kulttuurimaisemaa ympäröi lehtipuuvaltainen reunapuusto ja ojien varsilla kasvaa siellä täällä puu- ja pensasryhmiä. Liikuntapuiston itäpuolella kasvaa myös pienehkö lehtikuusimetsikkö, jonka kulmassa sijaitsee koira-aitaus. Puistolla on maisema- ja luontoarvoja ja se on tärkeä ulkoilualue. Alueen läpi virtaava Longinoja on arvokas taimenpuro.

Suunnitelman tavoitteena on luoda ilmeeltään ja toiminnoiltaan monipuolinen lähivirkistysalue, joka liittyy nykyistä paremmin ympäröiviin viheralueisiin ja kaupunkirakenteeseen. Tavoitteena on myös säilyttää alueen luonto- ja kulttuurimaisema-arvot.

Suunnitelmassa varaudutaan myös uuden baanayhteyden rakentamiseen. Baanaverkon yleiset tavoitteet – suoruus, turvallisuus ja sujuvuus – pyritään sovittamaan mahdollisimman hyvin Longinojan alueen ekologisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen kanssa. Longinojanpuiston suunnittelun yhteydessä baanareitistä on käytetty työnimeä "puistobaana". Longinojanpuistossa baanan linjaus noudattaa pääosin nykyisien puistokäytävien linjausta, jolloin uusi yhteys istuu mahdollisimman hyvin kulttuurimaisemaan.

Suunnitelma

Alueen virkistyskäyttöä parannetaan reitistöä täydentämällä sekä luomalla viihtyisiä paikkoja kuntoiluun ja oleskeluun. Puiston keskiosaan, Ala-Malmin liikuntapuiston ja Leikkipuisto Filpuksen yhteyteen, rakennetaan kaikenikäisille suunnattu monipuolinen toiminta-akseli.

Avoimet niityt sekä reunametsiköt säilytetään. Alueen halki virtaavan Longinojan varsia hoidetaan hallitusti luonnonhoidon menetelmin, jotta pitkät näkymät puiston poikki säilyvät. Uuden pääreitin varrella sijaitsevaa Ala-Malminojaa kehitetään luonnonmukaisemmaksi kosteikkoaiheeksi uomaa muotoilemalla.

Puistokäytävien varrelle sijoittuu neljä uutta puurakenteista jalankulun ja pyöräilyn siltaa, joista kaksi liittyvät uusiin reittiyhteyksiin. Loput kaksi siltaa korvaavat olemassa olevan huonokuntoisen rumpusillan ja kapean betoni- ja teräsrakenteisen kävelysillan. Rumpujen korvaaminen silloilla vaikuttaa positiivisesti koko Longinojan varrella ja erityisesti yläjuoksulla. Tulevien siltojen vaikutus on huomioitu samaan aikaan käynnissä olevan Longinojan valuma-alueselvityksen yhteydessä laadituissa virtaamamallinnuksissa.

Suunnitelman tarkempi kuvaus ilmenee liitteenä olevasta suunnitelmaselostuksesta nro VIO 5935/1-2 (liite 1).

Nykyinen koira-aitaus siirretään kauemmaksi asutuksesta. Pienille ja isoille koirille rakennetaan erilliset aitaukset.

Rakentamisessa syntyviä ylijäämämaita pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon puiston maastonmuotoilussa.

Puisto sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöön ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Vuorovaikutus

Puistosuunnitelmaluonnos oli esillä Helsingin kaupungin info- ja näyttelytila Laiturissa sekä Helsingin kaupungin verkkosivulla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat 9.–23.5.2018 välisenä aikana.

Suunnitelmaluonnoksen yleisötilaisuus pidettiin osana Malmin päivän tapahtumia lauantaina 19.5.2018 klo 11–15 Ala-Malmin puistossa. Suunnitelmaluonnokseen kävi tutustumassa useita kymmeniä henkilöitä. Suullista palautetta saatiin yleisötilaisuudessa runsaasti. Puhelimitse saatiin kaksi ja sähköpostilla yksi palaute yksittäisiltä henkilöiltä. Suunnittelussa hyödynnettiin Skes ry:n Longinoja-projektin ja Longinojan puroaktiivien asiantuntemusta. Palautteet on käsitelty liitteessä 4.

Uudenmaan ELY-keskukselta on saatu lausunto suunniteltujen toimenpiteiden vesilain mukaisen luvan tarpeesta. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan työ voidaan toteuttaa ilman vesilain mukaista lupaa. Lausunto on kokonaisuudessaan liitteessä 5.

Kustannukset ja aikataulu

Puistosuunnitelman rakennuskustannukset ovat yhteensä noin 3 000 000 euroa, keskimäärin 17,5 euroa/m² (alv. 0 %). Lisäksi puiston baanareitin rakennuskustannukset ovat noin 1 200 000 euroa (alv. 0 %).

Puiston vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 84 000 euroa (alv. 0 %). Ylläpitokustannukset nousevat nykyisestä.

Puiston rakentaminen on tarkoitus vaiheistaa usealle vuodelle. Puiston toteutukseen ei ole tällä hetkellä varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa.

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 04 01 01 Uudet puistot ja puistojen peruskorjaus.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 90 §.

Päätös tullut nähtäväksi 04.12.2018

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.