Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat –palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalveluiden lupayksikön arkkitehdin asuinkerrostalon rakentamista koskevasta rakennuslupapäätöksestä, tontti 9199/27, Myllytie 4
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat –palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalveluiden lupayksikön arkkitehdin asuinkerrostalon rakentamista koskevasta rakennuslupapäätöksestä, tontti 9199/27, Myllytie 4
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti hylätä Asunto Oy Kaivopuistonrinteen tekemän oikaisuvaatimuksen kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat –palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalveluiden lupayksikön arkkitehdin rakennuslupapäätöksestä 2.8.2018 (§ 448).
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon.
Oikaisuvaatimuksen alainen rakennuslupapäätös
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat –palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalveluiden lupayksikön arkkitehti on päätöksellään 2.8.2018 (§ 448) myöntänyt Kiinteistö Oy Myllytie 4:lle rakennusluvan asuinkerrostalon rakentamiselle Kaivopuistossa osoitteessa Myllytie 4 sijaitsevalle tontille 91-9-199-27.
Rakennuksen asuinkerrosala on 1820 kem2 ja kokonaisala on 2927 m2. Rakennukseen tulee kuusi asuntoa ja 12 auton autohalli. Julkisivumateriaalina käytetään portugalilaista Estremozin marmoria. Pohjamuodoltaan rakennus on moninurkkainen ja leikkaukseltaan rinteeseen porrastuva. Ominaispiirteisiin kuuluvat korkealaatuiset materiaalit, suuri-ikkunainen pohjoisjulkisivu sekä viherkatto.
Oikaisuvaatimus
Myllytien toisella puolella osoitteessa Myllytie 3 olevan tontin 91-9-199-6 ja tontilla sijaitsevan asuinkerrostalon omistaja Asunto Oy Kaivopuistonrinne on tehnyt rakennuslupapäätöksestä oikaisuvaatimuksen. Yhtiön oikaisuvaatimuskirjelmän on allekirjoittanut yhtiön hallituksen puheenjohtaja, jolla on oikeus kirjoittaa yksin yhtiön toiminimi. Oikaisuvaatimus on toimitettu rakennusvalvontapalveluille muutoksenhakuajan kuluessa.
Muutoksenhakijayhtiö pyytää kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostoa arvioimaan, onko asia syytä palauttaa uuteen käsittelyyn ja edellyttää, että sitä ennen yhtiölle varataan tilaisuus tutustua lopulliseen lupahakemuksen kohteena olevaan ratkaisuun.
Yhtiö esittää oikaisuvaatimuskirjelmässään pyyntönsä tueksi seuraavia seikkoja: Yhtiölle ei ole lupakäsittelyn aikana varattu riittävää tilaisuutta tutustua hankkeen asiakirjoihin. Lupapäätöksestä ei käy ilmi, minne vieraspaikat (autopaikat) on sijoitettu ja mihin kohtaan ajoramppi tulee. Suunnitellun rakennuksen (eteläinen) kokonaan paljas päätyseinä yhtiön rakennusta vasten ei sovi kaupunkikuvaan eikä se ole asuinalueelle tavanomainen ratkaisu. Myllytie on kapeampi kuin lupapäätöksessä lausutaan. Tulevien rakennustöiden osalta tulee huomioida katualueen käyttö ja se on kiellettävä kokonaan muuhun kuin liikenteeseen. Ennen töiden aloittamista tulee suorittaa perusteellinen yhtiön rakennuksen ja viheralueen kunnon katselmus kuvauksineen ja laatia perusteellinen suunnitelma räjäytyksen vaurioiden ja haittojen estämiseksi sekä maa-aineksen poistosta. Yhtiön rakennukseen tulee kiinnittää riittävä määrä sensoreita mahdollisten räjäytysten ja muiden rakennustöiden aiheuttamien vaurioiden pikaiseksi tunnistamiseksi.
Oikaisuvaatimuksen tekijän lisäselvitys
Asunto Oy Kaivopuistonrinne on asian valmistelun aikana toimittanut oma-aloitteisesti rakennusvalvontaan lisäselvityksen oikaisuvaatimukseen. Tämä lisäselvitys otetaan oikaisuvaatimusasiassa huomioon. Lisäselvityksen on katsottava olevan hallintolain 31 §:n 2 momentissa tarkoitettu asianosaisen esittämä selvitys vaatimuksensa perusteista, jonka viranomainen voi ottaa huomioon asianosaisen esittämänä lisäselvityksenä. Yhtiö esittää lisäselvityksessä seuraavia seikkoja:
Yhtiö ei ole saanut luvan saajalta siltä pyytämiään lisäselvityksiä. Naapurien kuulemisaika on ollut erittäin lyhyt. Oikaisuvaatimuksen tekemisaika on myös ollut lyhyt, joten asiaan on ollut mahdoton perehtyä. Sen vuoksi yhtiö esittää nyt oikaisuvaatimuksen tueksi eräitä lisänäkökohtia. Yhtiön kannalta ongelmallinen on suunnitellun rakennuksen Myllytien suuntainen ulkoseinä korkeudeltaan ja yksitoikkoiselta ulkoasultaan. Se muodostaa ikävän näkymän ja näkymät pimenevät. Yhtiölle ei ole esitetty tämän ulkoseinän mittoja eikä tarkkaan edes sen sijaintia. Suunniteltu seinä on täysin vailla ikkunoita ja muita aukkoja. Seinän materiaali, valkoinen marmori, muuttuu ajan myötä varsin ikävän näköiseksi eikä kestä Etelärannan alueen merellistä ilmastoa. Suunniteltu kadunvarsifasadi vastakkain yhtiön rakennuksen pääjulkisivua ei sovi kaupunkikuvaan asuinalueella eikä Kaivopuiston valtakunnallisestikin arvokkaaksi katsottuun miljööseen. Suunniteltu rakennus tulee olemaan myös jonkin verran muita Myllytien rakennuksia korkeampi. Välissä olevan katualueen leveys on 5 m eikä 6,5 m.
Suunniteltu rakentaminen voi aiheuttaa hulevesien valumista yhtiön tontille. Lupa-asiakirjassa ei ole mitään selvityksiä tulevan rakennuksen asuntoihin suunnitelluista kiinteän polttoaineen tulisijoista eikä savupiippujen sijainnista ja riittävästä korkeudesta. Tuulisella sijaintipaikallamme naapurien savut tulevat sisälle yhtiön asuntoihin. Luvan saaja on saanut laajat räjäyttämisluvat verrattuna Myllytie 1:een. Myllytie 4:n alla sijaitsee veden lähde, josta aiotaan tehdä kiinteistön käyttöön pohjavesikaivo. Alue on syvällä maan alla, eikä siis ole Myllytie 4:n omistuksessa. Tarvittavista vesioikeudellisista selvityksistä ja luvista puuttuu tieto.
Vastine oikaisuvaatimuksen johdosta
Kiinteistö Oy Myllytie 4 on antanut vastineen oikaisuvaatimuksen johdosta. Vastineessa todetaan seuraavista seikoista:
Rakennussuunnitelmien muutokset. Naapuri Myllytie 3:n 29.5.2018 tekemän huomautuksen perusteella rakennuslupa-asiakirjoja on muutettu siten, että Myllytien varrella poikkisuuntaan olevat vieraspaikat on poistettu ja Myllytien tonttiliittymän leveyttä on kavennettu. Muita muutoksia rakennuslupasuunnitelmiin ei ole tehty.
Rakennuksen Myllytien puoleinen julkisivu, etäisyys naapurirakennukseen. Myllytie 4 rakennuksen julkisivu on vaalea ja vivahteikas marmori. Se on itsessään kaunis ja ei kaikilta osin edellyttäisi ikkunoita tai muuta varustelua julkisivun kokonaisvaikutelmaa elävöittämään. Myllytielle näkyvä julkisivu on monimuotoinen ja polveileva. Siinä on ikkunoita, ranskalaisia parvekkeita ja muita parvekkeita. Havainnekuvasta asia ilmenee hyvin. Myllytietä lähinnä oleva Myllytie 4 rakennuksen julkisivu on sijoitettu kauemmaksi rakennusrajasta kuin asemakaava sallii. Tällä kohtaa myös Myllytie 3 rakennus on kauempana tonttinsa rakennusrajasta, jolloin rakennusten väliksi muodostuu n. 22 metriä. Asemakaava mahdollistaisi etäisyyden olevan n. 17,5 metriä. Myllytie 4 rakennus on Myllytielle päin voimakkaasti kapeneva ja rakennuksen katua lähinnä olevan julkisivuosuuden mitta on vain 10 metriä. Tämä mahdollistaa Myllytie 3 asunnoista hyvin avoimet näkymät hieman viistosti ohi rakennuksen. Vertailukohtana Myllytie 3 rakennuksen julkisivumitta on n. 40 metriä. Myllytie 4 sijoittuu Myllytie 3:n pohjoispuolelle, joten Myllytie 4 rakennus ei lainkaan varjosta Myllytie 3 naapuria. Myllytietä lähinnä olevassa julkisivuosassa vähäisten ikkunoiden määrä (niitä on 2 kpl, eli ei ole kokonaan paljas, kuten Myllytie 3 vastineessa mainittu) pienentää näkymähaittaa asunnosta toiseen etenkin vuorokauden pimeinä aikoina. Pidämme tätä asiaa naapuri Myllytie 3 kannalta positiivisena asiana, etenkin kun Myllytie 3 ikkunat ovat kookkaat Myllytie 4 rakennuksen suuntaan. Myllytie 4 tulee istuttamaan lähinnä katua olevan julkisivuosan eteen muutamia puita edelleen elävöittämään julkisivua ja muodostamaan pehmentävää vyöhykettä. Rakennuslupa-asiakirjojen julkisivusuunnitelma vastaa kaupunkikuvaneuvottelukunnassa 29.6.2016 puollettua suunnitelmaa sitä edelleen kehitettynä. Rakennuslupa-asiakirjojen julkisivusuunnitelma on mitoiltaan täysin sama kuin mikä on esitelty naapureille yhteisessä tilaisuudessa 20.4.2017.
Vierasautopaikat. Myllytien varrella, kadun poikkisuuntaan olevat vierasautopaikat, 4 kpl, on poistettu naapurin pyynnöstä rakennuslupasuunnitelmista. Vieraspysäköinti sijoittuu omalle pihalle, jonne merkitään 1 kpl autopaikka, ja vieraspysäköintiä tapahtuu myös lähikatujen varrella. Helsingin rakennusvalvontapalvelut ei edellytä vierasautopaikkojen merkitsemistä.
Tonttiliittymä, ajoramppi. Myllytie 4 kiinteistössä ei ole erillistä ajoramppia autohallia varten. Myllytie 4:llä on vain yksi tonttiliittymä Myllytieltä kaduntasossa tontin etukulmassa, josta tapahtuu ajo pihalle ja pihalta edelleen samassa tasossa olevaan rakennuksen paikoitushalliin. Myllytie 4 tonttiliittymä on eri kohdassa Myllytietä kuin Myllytie 3 tonttiliittymät ja se ei millään tavoin vaikeuta kulkua Myllytie 3 kiinteistölle.
Toiminta rakennusaikana. Myllytie 4 tulee erittäin huolellisesti määrittelemään rakentamisen aikaisten naapurihaittojen minimoinnin ja Myllytien kulkukelpoisuuden rakentamista koskevissa urakkasopimuksissa mm. kieltämällä sillä tavaroiden ja materiaalin varastoinnin. Räjäytystöiden vaatimukset tullaan erittäin huolellisesti määrittelemään ja kirjaamaan mm. urakkasopimuksiin. Ennen rakennustöiden alkua ja rakentamisen aikana pidetään katselmuksia ja kokouksia myös naapureiden kesken ja nimetään yhteyshenkilöt toimenkuvineen ja vastuineen rakennusaikaista yhteydenpitoa varten.
Muut asiat. Rakennuslupasuunnitelma noudattaa hyvin pitkälle kaupunkikuvaneuvottelukunnassa 29.6.2016 ja rakennusvalvontaviraston ennakkoneuvottelussa 30.3.2017 käsiteltyä ja puollettua ratkaisua. Naapureille suunnitelmat on esitelty 20.4.2017 yhteisessä tilaisuudessa piirustusten ja pienoismallin avulla. Rakennuslupakäsittely on ollut kaupunkikuvaneuvottelukunnassa hyväksyttämisen ja rakennusvalvontaviraston ennakkoneuvottelun pitämisestä huolimatta perusteellinen ja pitkäkestoinen, 8 kk. Se osaltaan kertoo viranomaisten huolellisesta perehtymisestä hankkeeseen ja sen yksityiskohtiin. Lupahakemus on jätetty 14.11.2017 ja rakennuslupa on myönnetty 2.8.2018. Rakennus on teettämissämme suunnitelmissa sijoitettu tontille poikkeuksellisen huolellisen ja perusteellisen maasto- ja naapurustoselvityksen perusteella. Rakennuslupasuunnitelma on mielestämme erittäin laadukas ja ottaa huomioon korkeimmat kaupunkikuvalliset nykyhetken ja tulevaisuuden vaatimukset.
Vastine oikaisuvaatimuksen tekijän lisäselvityksen johdosta
Kiinteistö Oy Myllytie 4 on antanut vastineen myös oikaisuvaatimuksen tekijän lisäselvityksen johdosta. Yhtiön vastineessa todetaan seuraavista seikoista:
Yhteydenpito naapurin suuntaan. Puhelinkeskustelussa 30.8.2018 luvansaajayhtiön toimitusjohtaja on kertonut Myllytie 3 hallituksen puheenjohtajalle, että yhtiö tulee tarkemmin neuvottelemaan ja sopimaan heidän kanssaan rakennusaikaisista järjestelyistä, kun hanke on edennyt vaiheeseen, jossa valmistellaan rakentamisen aloitusta. Rakennusvalvontapalvelut on huolehtinut naapureiden kuulemisesta rakennusluvan käsittelyvaiheessa. Hanke on esitelty naapureille 20.4.2017.
Rakennuksen Myllytien puoleinen julkisivu. Liitteenä olevassa pääsuunnittelijan vastineessa käsitellään tähän liittyviä asioita. Aihetta on käsitelty myös edellisessä vastineessamme.
Hulevedet. Teettämiemme selvitysten perusteella Myllytie 4 pintavedet (hulevedet) kulkeutuvat pääosin Armi Ratian puiston suuntaan ja alueen topografiasta johtuen Myllytie 4 hulevesien virtaussuunta ei ole Myllytie 3 suuntaan. Myllytie 4 tuleva rakennus ei vaikuta Myllytien ja naapurirakennusten pohjavesien pinnankorkeuteen sitä nostavasti. Myllytie 4 rakennukseen tulee salaojitus ja kellaria varten tehtävässä kaivannossa on varauduttu kallion tiivistämiseen. Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.
Porakaivo. Myllytie 4 tontin alueelle tehdään energiakaivo, eikä siitä toteuteta pohjaveden ottoa. Energiakaivo toteutetaan voimassa olevan lainsäädännön ja Helsingin kaupungin lupaehtojen mukaisesti.
Kiinteän polttoaineen tulisijat. Liitteenä olevassa pääsuunnittelija vastineessa käsitellään kiinteän polttoaineen tulisijoja.
Räjäytystyöt. Teettämämme louhintasuunnitelma on laadittu kallion ominaisuudet huomioon ottaen. Alueen kalliomassan kivilaji on pääasiassa harvarakoista amfiboliittia. Myllytie 4 tontin ja lähialueen paljastumahavaintojen perusteella se ei ole rakennusgeologisten kallioluokitusjärjestelmien määritysten perusteella huonolaatuista. Rakentamisen valmisteluvaiheessa tullaan louhintaa varten tekemään riskianalyysi, jossa kartoitetaan lähirakennukset, rakenteet ja laitteet sekä määritellään näille sallitut louhintatärinän raja-arvot. Raja-arvoja tarkkaillaan koko rakennustyön ajan.
Luvansaajayhtiön antamaan vastineeseen on liitetty hankkeen pääsuunnittelijan antama vastine. Tässä todetaan seuraavaa:
Rakennuksen korkeus on määritelty asemakaavan mukaisesti. Julkisivu on polveileva ja sitä on myös aukotettu. Makuuhuoneet asuinkerroksissa 2.-4. on avattu pääosin pitkiin näkymiin eikä lähellä olevan naapurin olohuoneeseen. Polveilevan julkisivun ja kadun välille istutetaan nurmikkoa ja 0.5-3 metrin korkuisia pensaita sekä muutama puu. Kokonaisuutena rakennuksen vivahteikkuus onkin lähempänä Aarne Ervin suunnittelemaa Myllytie 2 rakennusta, joka samoin periaattein porrastuu suhteessa polveilevaan maastoon. Olemme tietoisesti välttäneet Myllytie 3: n rakennuksen tyyppistä monoliittistä massoittelua, jossa asunnot avautuisivat suoraan naapurirakennusta vasten. Emme halunneet leveän rakennusmassan peittävän näkymiä puistoon ja merelle, saati muodostavan aurinkoa blokkaavan elementin naapurin eteen.
Vastoin kuin lisäselvityksessä todetaan, myös Myllytien suuntaan (jonka kohdalla Myllytie 4:n rakennuksen kokonaisleveys on 25,6 metriä ja Myllytie 3:n rakennuksen kokonaisleveys on 45 metriä) Myllytie 4:n rakennuksen julkisivuissa on yhteensä 34 m2 ikkunapinta-alaa. Rakennuksen julkisivumateriaaliksi on valittu pitkien tutkimusten jälkeen portugalilainen Estremozin marmori, josta on hyviä kokemuksia jo viimeisen 10 vuoden ajalta vastaavista merellisistä olosuhteista Stora Enson pääkonttorissa Katajanokalta. Tähän kivilaatuun päädyttiin juuri oikaisuvaatimuksen lisäselvityksessä mainittujen haasteiden johdosta Finlandia-talon yms. osalta. Rakennuksen julkisivumateriaaliksi valittiin vaalea luonnonkivi sokkeliin ja marmori asuinkerroksiin juuri perustuen alueen arvokkuuteen ja kaupunkikuvaan. Naapurirakennuksemme Myllytie 2:n v. 1961 valmistunut julkisivu on vastaavasti tehty vaaleasta marmorista. Samoin naapurirakennuksemme Myllytie 6:n v. 1995 viimeistelty julkisivu on vaaleaa rappausta, jota puolestaan rankka meri-ilmasto ja ajan hammas on päässyt jo nyt turmelemaan. Olemme käyttäneet maamme eturivin asiantuntijoita julkisivumateriaalin valinnassa varmistaaksemme, että saamme kohteeseen niin ajallisesti kuin teknisestikin kestävän julkisivun.
Myllytie 4:n asuinkerroksiin 2.-4. sijoittuvat takat ja vesikaton huoltoterassille ulottuva savuhormisto muodostaa yhden savupiippuyksikön. Se varustetaan huippuimurein ja ulotetaan riittävän korkealle savukaasujen ohjaamiseksi yläilmoihin kauemmas naapureiden ikkunoista. Savupiippu on sijoitettu tontin syvyyssuunnassa keskelle rakennusta eli 17 metrin päähän rakennuksen eteläjulkisivusta ja 26 metrin päähän tontin rajasta. Vaakasuoraan mitattu etäisyys savupiipusta naapurin ulkoseinään on n. 40 metriä, ja piippu on kokonaan naapurin räystään yläpuolella. Myllytien uusimpana rakennuksena rakennetun Myllytie 6:n vesikatolla on yhteensä neljä savupiippuyksikköä, jotka ovat olleet käytössä vuodesta 1995 alkaen. Kaivopuiston alueella on lisäksi käytössä useita muita huomattavasti vanhempia savupiippuja. Voitaneen sanoa takkojen rakentamisen olevan alueella hyväksytty käytäntö.
Sovellettavat oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 116 §, 117 §, 118 §, 125 §, 133 §, 135 §, 175 §, 187 § ja 192 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 65 §
Hallintolaki 31 §, 34 § ja 45 §
Päätöksen perustelut
Asemakaava
Rakennuspaikan tontilla 91-9-199-27 on voimassa asemakaava numero 5424 vuodelta 1964. Tontti on asuntokerrostalojen korttelialuetta (AK). Suurin sallittu kerrosluku on kolme. 3-kerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 12 m. Autopaikkojen vähimmäismäärä on yksi paikka asuntoa kohti. Asemakaavassa ei ole vierasautopaikkoja koskevaa määräystä.
Asemakaavassa ei ole määrätty tontin sallittua enimmäisrakennusoikeutta kerrosalalukuna tai tehokkuuslukuna. Tontin rakentamista määrittelee kuitenkin seuraava asemakaavamääräys: Milloin rakennusala ei ole määrätty, saa tontin pinta-alasta käyttää rakentamiseen enintään 1/4.
Oikaisuvaatimuksen tekijän esittämien seikkojen oikeudellinen arviointi
Naapurin kuuleminen ja suunnitelmien muuttaminen. Rakennusvalvontaviranomainen on kuullut lupakäsittelyn aikana rakennuspaikan naapurit maankäyttö- ja rakennuslain 133 §:ssä sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 65 §:ssä säädetyllä tavalla. Yksi kuultavista naapureista on ollut Asunto Oy Kaivopuistonrinne. Naapureille on kuulemisessa esitetty selostus suunnitellusta hankkeesta, havainnekuva, alustava piha- ja istutussuunnitelma sekä julkisivupiirustuksia. Naapureilla varattava aika huomautusten tekemiseen on säädetty maankäyttö- ja rakennusasetuksen 65 §:ssä ja rakennusvalvontaviranomainen on varannut kuultaville naapureille nimenomaan säädetyn pituisen ajan huomautusten tekemiseen. Asunto Oy Kaivopuistonrinne jätti huomautusten tekemiseen varatun ajan kuluessa ensin 29.5.2018 rakennusvalvontaan saapuneen huomautuskirjelmän ja lisäksi 31.5.2018 rakennusvalvontaan saapuneen korjatun huomautuskirjelmän. Hankkeeseen ryhtyvä muutti Asunto Oy Kaivopuistonrinteen tekemän huomautuksen johdosta suunnitelmia siten, että Myllytien varrella poikkisuuntaan olleet vierasautopaikat poistettiin ja Myllytien tonttiliittymän leveyttä kavennettiin. Muita muutoksia rakennuslupasuunnitelmiin ei tehty.
Oikaisuvaatimuksen tekemisaika. Oikaisuvaatimuksen tekemisaika on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 187 §:ssä. Tämä säännös sitoo kaikkia oikaisuvaatimusten tekijöitä eikä kunnan rakennusvalvontaviranomaisella ole toimivaltaa myöntää oikaisuvaatimuksen tekemiselle lisäaikaa.
Vieraspaikka, ajoramppi ja Myllytien leveys. Lupapäätösasiakirjoista käy ilmi esteettömän autopaikan sijainti pihamaalla. Tämä autopaikka toimii myös vieraspaikkana. Edellä on jo todettu, että asemakaava ei edellytä vierasautopaikkojen järjestämistä rakentamisen yhteydessä. Tonttiliittymään tai tontille ei rakenneta ajoramppia. Ajo autohalliin on tontin pihalta autohallin ajoluiskan kautta. Sillä, mikä on Myllytien tarkka mitattu leveys, ei ole varsinaista merkitystä rakennuspaikan tontin rakentamisen kannalta.
Rakennuksen korkeus. Rakennuslupa-asiakirjoihin sisältyy pääsuunnittelijan laatima korkeustutkielma, jossa on esitetty suunnitellun uudisrakennuksen korkeus suhteessa olemassa olevaan maastoon. Rakennuksen keskikorkeus on alle asemakaavan salliman 12 metrin enimmäiskorkeuden. Rakennus soveltuu korkeutensa osalta rakennettuun ympäristöönsä.
Rakennuksen eteläseinä. Luvan saajan vastineessa on tähän liittyen jo todettu seuraavaa: Rakennuksen julkisivu on vaalea ja vivahteikas marmori. Se on itsessään kaunis ja ei kaikilta osin edellyttäisi ikkunoita tai muuta varustelua julkisivun kokonaisvaikutelmaa elävöittämään. Myllytielle näkyvä julkisivu on monimuotoinen ja polveileva. Siinä on ikkunoita, ranskalaisia parvekkeita ja muita parvekkeita. Rakennus on Myllytielle päin voimakkaasti kapeneva ja rakennuksen katua lähinnä olevan julkisivuosuuden mitta on vain 10 metriä. Tämä mahdollistaa Myllytie 3 asunnoista hyvin avoimet näkymät hieman viistosti ohi rakennuksen. Havainnekuvasta asia ilmenee hyvin. Luvan saajan lausuman lisäksi asiasta on syytä todeta vielä seuraavaa: Toisin kuin oikaisuvaatimuksen tekijä esittää, suunnitellun rakennuksen korkealaatuinen ja polveileva eteläseinä soveltuu hyvin arvokkaaseen Kaivopuiston ympäristöönsä. Eteläseinän suunnittelussa on ansiokkaasti otettu huomioon näkymien säilyminen oikaisuvaatimuksen tekijän rakennuksen asunnoista ja samalla se, että uudisrakennusta ei sijoiteta ja rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaisi oikaisuvaatimuksen tekijää naapurina.
Hulevedet ja pohjavesikaivo. Tehtyjen selvitysten mukaan alueen topografiasta johtuen Myllytie 4:n hulevesien virtaussuunta ei ole Myllytie 3:n suuntaan. Myllytie 4:n tontille ei toteuteta pohjaveden ottoa. Tontille tehdään energiakaivo.
Tulisijat. Pääsuunnittelijan antaman selvityksen mukaan rakennukseen sijoittuvat takat ja vesikaton huoltoterassille ulottuva savuhormisto muodostavat yhden savupiippuyksikön. Se varustetaan huippuimurein ja ulotetaan riittävän korkealle savukaasujen ohjaamiseksi yläilmoihin kauemmas naapureiden ikkunoista. Kuten pääsuunnittelija lisäksi toteaa, takkojen rakentaminen on Kaivopuiston alueella hyväksytty käytäntö. Tämän lisäksi on todettava, että asemakaava ei rajoita takkojen rakentamista.
Räjäytystyöt. Luvan saaja on antanut selvityksen räjäytystöiden suorittamisesta oikaisuvaatimuksen tekijän lisäselvityksen johdosta antamassaan vastineessa. Annetun selvityksen perusteella voidaan todeta, että räjäytystyöt on suunniteltu suoritettaviksi asianmukaisesti.
Rakennustyöt. Luvan saaja on oikaisuvaatimuksen johdosta antamassaan vastineessa todennut rakennustöiden suorittamiseen liittyen seuraavaa: Myllytie 4 tulee erittäin huolellisesti määrittelemään rakentamisen aikaisten naapurihaittojen minimoinnin ja Myllytien kulkukelpoisuuden rakentamista koskevissa urakkasopimuksissa mm. kieltämällä sillä tavaroiden ja materiaalin varastoinnin. Ennen rakennustöiden alkua ja rakentamisen aikana pidetään katselmuksia ja kokouksia myös naapureiden kesken ja nimetään yhteyshenkilöt toimenkuvineen ja vastuineen rakennusaikaista yhteydenpitoa varten. Edelleen luvan saaja on oikaisuvaatimuksen tekijän lisäselvityksen johdosta antamassaan vastineessa todennut rakennustöiden suorittamiseen liittyen seuraavaa: Puhelinkeskustelussa 30.8.2018 luvansaajayhtiön toimitusjohtaja on kertonut Myllytie 3 hallituksen puheenjohtajalle, että yhtiö tulee tarkemmin neuvottelemaan ja sopimaan heidän kanssaan rakennusaikaisista järjestelyistä, kun hanke on edennyt vaiheeseen, jossa valmistellaan rakentamisen aloitusta. Luvan saajan antaman selvityksen lisäksi on todettava, että rakennusvalvontapalveluiden rakenneyksikkö valvoo myös osaltaan, että rakennustyöt suoritetaan myönnetyn rakennusluvan ja rakentamisessa noudatettaviksi hyväksyttyjen pääpiirustusten mukaisesti sekä hyvän rakennustavan vaatimukset täyttäen.
Oikaisuvaatimus
Suunniteltu rakennus soveltuu rakennettuun ympäristöön ja maisemaan arvokkaalla Kaivopuiston alueella. Rakennus täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.
Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään sellaista, minkä johdosta rakennusvalvontapalveluiden lupayksikön arkkitehdin tekemä rakennuslupapäätös tulisi kumota tai sitä tulisi muuttaa.
Oikaisuvaatimuksessa ei myöskään ole esitetty mitään sellaista, minkä johdosta rakennuslupa-asia tulisi palauttaa lupa-yksikön arkkitehdin uuteen käsittelyyn. Arkkitehti on ennen lupapäätöksen tekoa suorittanut lupakäsittelyn perusteellisesti ja kaikkiin hankkeen suunnitelmiin yksityiskohtaisesti perehtyen.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Päätös tullut nähtäväksi 13.11.2018
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta valituksella se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta valituksella myös
Rakennus- tai toimenpidelupaa koskevassa asiassa:
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus silloin, kun rakennusluvan mukainen rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyttävän valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävän rakennuksen purkamista
Maisematyö- tai rakennuksen purkamislupaa koskevassa asiassa:
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa
- kunnan jäsen
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus rakennuksen purkamista koskevasta päätöksestä silloin, kun rakennus on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoituksen valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Juha Vehviläinen, rakennuslakimies, puhelin: 09 310 26225