Valtuustoaloite, esiintymislavan rakentaminen Alppipuistoon

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ei puolla aloitteen mukaisen kiinteän esiintymislavan rakentamista Alppipuistoon jäljempänä esitettyjen seikkojen pohjalta.

Alppipuisto on Alppilassa sijaitseva kallioinen ja mäkinen puisto, joka rajautuu lännessä päärataan, pohjoisessa Viipurinkatuun sekä etelässä Linnanmäkeen ja Helsinginkatuun. Puiston kallioisen maaston suuret korkeuserot sekä alueelle sijoittuvat lammet ja koirapuisto rajaavat käytettävissä olevaa pinta-alaa. Alueen läpi kulkee myös keskeinen ja vilkkaassa käytössä oleva pohjois-eteläsuuntainen kevyen liikenteen väylä.

Alppipuisto toimii omalla alueellaan merkittävänä viheralueena. Alppipuisto on huomioitu Helsingin yleiskaavan viher- ja virkistysverkostossa ja koko kaava-alue on määritelty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi alueeksi. Alppipuisto, Lenininpuisto ja Eläintarhan alue muodostavat yhdessä merkittävän viheraluekokonaisuuden.

Alueella on käynnissä asemakaavan muutostyö, jossa huomioidaan puiston suojelutavoitteet uusien toimintojen sijoittelussa ja rajauksissa. Asemakaavan valmistelun yhteydessä on kartoitettu puistoalueen arvot ja yleiset kehittämisperiaatteet.

Erityisesti kesäisin Alppipuiston alue on toiminut myös kaikille avointen kulttuurisisältöisten matalan kynnyksen ulkoilmatapahtumien paikkana. Puistossa on vuodesta 2008 lähtien Helsingin kaupungin tuella järjestetty kesän viikonlopuille sijoittuva musiikkipainotteinen tapahtumakokonaisuus. Kokonaisuus on tarjonnut kantakaupungin alueella hyvin saavutettavan ja monimuotoisen ilmaisen vaihtoehdon taiteen ja kulttuurin kokemiseen.

Kaupungin tukema Alppipuiston tapahtumakokonaisuus on koostunut noin 1 000–2 000, maksimissaan 5 000, kävijän tapahtumista. Tuettujen tapahtumien määrässä on huomioitu puiston kantokyky sekä alueen muu vapaa-ajankäyttö ja historiallinen luonne. Tapahtumapaikkana puiston eduksi ovat sen muoto ja sijainti, mitkä vähentävät ympäristölle koituvaa meluhaittaa. Asukkailta on kuitenkin tullut myös palautetta melusta ja luvattomista konserteista.

Helsingin kaupunki on tukenut tapahtumakokonaisuutta alkuvuosina osallistumalla tuotantoon ja sittemmin merkittävällä panoksella avustusrahoituksen kautta. Sarjaan liittyvien tapahtumien järjestäjät ovat tehneet tapahtumatuotannollista yhteistyötä mm. aikataulun ja yhteisen infrastruktuurin suhteen, joihin väliaikainen esiintymislava ja sähköt ovat kuuluneet.

Tapahtumat ovat pääasiassa sijoittaneet lavansa avoimen puistotilan luoteisreunaan, johon suhteessa nouseva rinne muodostaa luonnollisen katsomoalueen. Vuonna 2016 Alppipuiston asemakaavamuutoksen pohjaksi tehdyssä yleissuunnitelmassa tämä alue on arvioitu sopivaksi paikaksi väliaikaisesti rakennettaville lavoille ja tämänkaltaiselle käytölle voidaan taata puitteet mm. nurmeen kohdistuvan lisärasituksen huomioivilla keinoilla.

Alppipuisto on valvomatonta ilkivallalle herkkää aluetta, johon kohdistuu monenlaista ilta- ja yökäyttöä. Alppipuistossa itsessään sijaitseva yhteiskäyttöön tarkoitettu paviljonki on päätynyt heikkoon kuntoon ilkivallan takia ja aiempi suurempi rakenne on samoin tuhottu ilkivallan johdosta. Myös muilta vastaavan kaltaisilta alueilta on huonoja kokemuksia valvomattomista puistojen ja muiden yleisten alueiden rakennuksista ja rakennelmista.

Esityskäyttöön tarkoitettu pysyvä lava vaatisi mielekkäästi toimiakseen merkittäviä vakituisia resursseja ylläpitoon ja hallinnointiin. Lavan kunto itsessään on olennainen tekijä niin esitysten teknisten puitteiden ja turvallisuuden kannalta kuin suhteessa puiston yleisilmeeseen ja viihtyvyyteen niin viher- kuin tapahtuma-alueena.

Alppipuistossa pysyvää lavaa ei olisi mahdollista liittää minkään muun julkisten rakennuksen jatkuvan toiminnan, ylläpidon ja valvonnan yhteyteen. Yksittäisenä rakenteena puistossa sijaitsevan lavan kunnossapidosta ja mahdollisesta valvonnasta seuraisi huomattavia kustannuksia.

Puiston muu käyttötarve virkistysalueena, fyysinen kestävyys ja kulttuurihistoriallinen luonne rajoittavat kokonaisuudessaan puistoon sijoittuvien tapahtumien mahdollista määrää lavarakenteen tyypistä riippumatta. Pysyvän lavan vaatima jatkuva resurssi olisi suuri panostus suhteessa potentiaalisten tapahtumien määrään, kokoluokkaan ja kausiluonteisuuteen.

Väliaikaisten lavarakenteiden ja niiden tekniikan osalta tarjolla on eri tarpeisiin soveltuvia hyviä vuokrattavia vaihtoehtoja, joissa on mahdollista hyödyntää ajantasaisimpia ratkaisuita ilman sitoutumista ylläpitoon ja päivittämiseen.

Aloitteessa on viitattu myös Stoan aukiolle osana laajaa peruskorjausta rakennettavaan esiintymislavaan sekä Sibeliuksen puistoon. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaan kuuluva Stoa tulee lähtökohtaisesti ylläpitämään ja hallinnoimaan välittömästi Stoan rakennuksen vieressä sijaitsevaa aukion lavaa, jonka osalta tilanne eroaa merkittävästi Alppipuistosta. Kaupunkiympäristön toimiala tutkii tänä vuonna alkavan puistosuunnittelun yhteydessä mahdollisuutta rakentaa Sibeliuksen puistoon pienimuotoisten musiikkiesitysten pitopaikka.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki varautuu edelleen tukemaan tapahtumakokonaisuuden ja väliaikaisten tapahtumarakenteiden toteuttamista Alppipuistossa avustusrahoituksen kautta.

Kaupunginkanslia on pyytänyt 28.02.2019 mennessä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta lausuntoa kaupunginhallitukselle valtuutettu Sami Muttilaisen ja 29:n muun valtuutetun valtuustoaloitteesta, jossa esitetään kiinteän esiintymislavan rakentamista Alppipuistoon. Aloite kokonaisuudessaan on liitteenä.

Valtuustoaloitteesta on pyydetty lausuntoa myös Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnalta.

Päätös tullut nähtäväksi 18.02.2019

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §