Asemakaavan muutos 12625, Pelimannintien ympäristö, Kaarela, Kannelmäki
Pelimannintien ympäristön asemakaavan muuttaminen (nro 12625)
Päätös
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 33. kaupunginosan (Kaarela, Kannelmäki) korttelien 33170–33177, korttelin 33178 tontin 1, korttelin 33187 tontin 2 sekä erityis-, katu- ja virkistysalueiden asemakaavan muutoksen 20.10.2020 päivätyn piirustuksen nro 12625 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Kannelmäen lounaisosassa sijaitsevan Pelimannintien länsipään ympäristöä.
Kaavaratkaisu mahdollistaa uusien asuinkerrostalojen rakentamisen kortteliin 33175, joka nykytilanteessa on pysäköintikäytössä. Tavoitteena on täydennysrakentamalla parantaa alueen kaupunkikuvaa ja monipuolistaa alueen asuntokantaa. Kaavaratkaisun valmistelu on edellyttänyt kaava-alueen pysäköintijärjestelyjen ja -sopimusten kokonaisvaltaista tarkastelua.
Korttelissa 33170 sijaitsevaa päiväkotitonttia laajennetaan nykyiselle viheralueelle, mikä mahdollistaa melulta suojatun, metsään rajautuvan leikkipihan. Uudelle suurelle päiväkodille sijainti on erinomainen: Kannelmäen asemalle on vain 300 metriä.
Uutta asuntokerrosalaa on 6 900 k-m2. Uuden asuinkorttelin tehokkuudeksi muodostuu e=1,95. Asukasmäärän lisäys on noin 170 asukasta. Klaneettitien varteen osoitetaan 100 k-m2 uutta liiketilaa. Päiväkotitontilla rakennusoikeus kasvaa 1 300 k-m2 siten, että uusi päiväkotitontin rakennusoikeus on 2 500 k-m2.
Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7060), jonka mukaan alueen katuverkko säilyy pääpiirteittäin nykyisellään. Klaneettikujaa levennetään palvelemaan päiväkodin saattoliikennettä. Saatto- ja huoltoliikenne erotetaan toisistaan. Kaavaratkaisu mahdollistaa korttelista 33175 poistuvien Heka Oy:n asukkaiden autopaikkojen korvaamisen korttelin 33176 LPA-alueella.
Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että alueen keskeisten katujen, Klaneettitien ja Pelimannintien kulman kaupunkikuva täydentyy uudella asuntorakentamisella. Alueelle saadaan uusi, 240 -paikkaiseksi suunniteltu päiväkoti, joka korvaa lähialueen huonokuntoisia palvelutiloja ja mahdollistaa myös tilojen iltakäytön. Heka Oy:n asukkaiden käytössä olevien autopaikkojen sijainti muuttuu osin nykyisestä.
Vihdintien bulevardikaupungin pikaraitiotieyhteyttä suunnitellaan ulotettavaksi Lassilan kautta kauppakeskus Kaareen. Pikaraitiotievarauksen mahdollinen myöhempi toteutusvaihe yhdistäisi kauppakeskus Kaaren Kannelmäen asemaan reittiä Pelimannintie-Klaneettitie.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista mahdollistamalla asuinrakentamista ja julkisia palveluita hyvien liikenneyhteyksien piiriin. Helsingin yleiskaavan 2016 mukaan alue on asuntovaltaista aluetta merkinnöin A2 ja A1 ja virkistys- ja viheraluetta. Maanalaisessa yleiskaavassa nro 11830 alue on esikaupunkien pintakallioaluetta. Kaavaratkaisu on em. yleiskaavojen mukainen.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Alue on rakennettu 1970-luvulla osana Martinlaakson radan, nykyisen Kehäradan varren uudisalueita. Pelimannintien molemmin puolin sijaitsevissa kortteleissa on 2–8-kerroksisia asuinkerrostaloja, yksikerroksisia yhteis- ja palvelutilarakennuksia, käytöstä poistunut päiväkotirakennus ja pysäköintikenttiä. Alueen eteläpuolella kulkee Kehä I, pohjoisessa alue rajautuu kallioiseen viheralueeseen. Kortteli 33175 sijaitsee näkyvällä paikalla alueen keskeisten katujen, Pelimannintien ja Klaneettitien kulmauksessa. Kortteliin eri vaiheissa kaavoitetut useampikerroksiset pysäköintilaitokset sekä liike- ja toimistorakennus eivät ole toteutuneet.
Kaava-alueen pohjoisosan viheralueella on laaja kokonaisuus 1. maailmansodan aikaisia linnoiterakenteita (tukikohdat XX:4 ja XX:6), jotka ovat suojeltuja muinaismuistolailla. Molemmat tukikohdat on valittu edustavina kohteina valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt -listaukseen (RKY 2009, Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet). Viheralueella sijaitsevia linnoiterakenteita ei ole voimassa olevissa asemakaavoissa huomioitu nykykäytäntöjen mukaisella tavalla.
Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1973–1997.
Helsingin kaupunki omistaa pääosan suunnittelualueesta. Korttelit 33171 ja 33187 ovat yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta.
Kaavaratkaisun kustannukset
Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti: katualueiden muutos- ja kunnostustöistä, johtosiirroista, uuden ulkoilutien toteuttamisesta viheralueelle sekä uuden päiväkodin rakentamisesta yhteensä n. 11 milj. euroa. Kaavaratkaisu nostaa alueen arvoa. Kaavoitettavan rakennusoikeuden arvo on karkeasti arvioiden 3,5–4 milj. euroa.
Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana
Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Viranomaisyhteistyö
Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa: Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) vesihuolto, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kaupunginmuseo.
Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat suojeltujen linnoiterakenteiden huomioimiseen ja museoviranomaisten keskinäiseen työnjakoon sekä joukkoliikenteen ja vesihuollon järjestämiseen. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että on tehty yhteistyötä kaupunginmuseon kulttuuriperintöyksikön, HSY vesihuollon ja HSL:n kanssa.
Mielipiteet
Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat Kehä I:n pohjoisreunan viheryhteyteen ja päiväkotitontin laajentamiseen puistoalueelle. Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että on laadittu päiväkodin piha-alueen suunnittelua ohjaavia kaavamääräyksiä mm. pihan liittymisestä viereiseen viheralueeseen luonnonmukaisella tavalla. Kirjallisia mielipiteitä saapui yksi.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo
Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 12.5.– 10.6.2020, mistä ilmoitettiin maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta lähetettiin kirje ulkokuntalaiselle maan haltijalle.
Kaavaehdotuksesta tehtiin neljä muistutusta. Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat korttelin 33175 uudisrakentamiseen, alueen liikenneturvallisuuteen, huolto- ja pelastusajoon, jalankulkujärjestelyihin, tonttien pysäköintipaikkamääriin sekä alueen julkisten palveluiden sijaintiin.
Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaislausunnot seuraavilta tahoilta: HSY ja kaupunginmuseo. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat kaavakartan johtokujamerkintään sekä 1. maailmansodan aikaisiin linnoiterakenteisiin.
Alueella sijaitsevat ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoiterakenteet on huomioitu sm-aluemerkinnöin. Linnoitteiden alueille ei osoiteta rakentamista. Sm-merkittyjä alueita koskevista mahdollisista viheralueiden kunnostamis- ym. toimenpiteistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa.
Lisäksi seuraavat tahot ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa: Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, HSL sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimiala.
Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen
Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.
Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu tehdyt muutokset -liitteeseen.
Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen sähköpostilla.
Tarkemmat perustelut
Kaavaratkaisun vaikutukset ja tarkemmat perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.
Jatkotoimenpiteet
Kaavaratkaisun johdosta ei maanomistajille koidu sellaista merkittävää hyötyä, että kaupunginhallituksen 9.6.2014 (§ 685) tekemän päätöksen mukaiselle maankäyttösopimusmenettelylle olisi ollut tarvetta.
Kaupunginhallitus 07.12.2020 § 847
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 33. kaupunginosan (Kaarela, Kannelmäki) korttelien 33170–33177, korttelin 33178 tontin 1, korttelin 33187 tontin 2 sekä erityis-, katu- ja virkistysalueiden asemakaavan muutoksen 20.10.2020 päivätyn piirustuksen nro 12625 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Käsittely
Esteelliset: Tuula Saxholm
Esteellisyyden syy: yhteisöjääviys (hallintolaki 28.1 § 5 kohta)
Esittelijä
Lisätiedot
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36154
Kaupunkiympäristölautakunta 20.10.2020 § 604
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 20.10.2020 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12625 hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 33. kaupunginosan (Kaarela, Kannelmäki) kortteleita 33170–33177, korttelin 33178 tonttia 1, korttelin 33187 tonttia 2 sekä erityis-, katu- ja virkistysalueita.
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet valmisteluaikana esitettyihin mielipiteisiin, kannanottoihin sekä julkisena nähtävilläoloaikana saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Esittelijä
Lisätiedot
Mikael Ström, arkkitehti (asemakaavoitus), puhelin: 310 37470
Taina Toivanen, liikenneinsinööri (liikennesuunnittelu), puhelin: 310 37433
Mikko Tervola, insinööri (teknistaloudellinen suunnittelu), puhelin: 310 44131
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 25.08.2020 § 42
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12625 pohjakartan kaupunginosassa 33 Kaarela. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12625
Kaupunginosa: 33 Kaarela
Kartoituksen työnumero: 42/2019 Uusinta (ensitilaus 2019)
Pohjakartta valmistunut: 20.8.2020
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 17.03.2020 § 17
Lisätiedot
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 3.6.2020
Asemakaavoituspalvelu on pyytänyt kaupunginmuseolta lausuntoa kaupunkiympäristölautakunnalle Kaarela (33.KO), Kannelmäki, Pelimannintien ympäristön asemakaavan muutosehdotuksen nro 12625 asiakirjoista: kaavakartta, selostus ja vuorovaikutusraportti. Kaupunginmuseo lausuu asiasta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta.
Asemakaavan muutos koskee Kannelmäen lounaisosassa sijaitsevan Pelimannintien länsipään ympäristöä. Kaavaratkaisu mahdollistaa uusien asuinkerrostalojen rakentamisen kortteliin 33175, joka nykytilanteessa on pysäköintikäytössä. Tavoitteena on täydennysrakentamalla parantaa alueen kaupunkikuvaa ja monipuolistaa alueen asuntokantaa. Korttelissa 33170 sijaitsevaa päiväkotitonttia laajennetaan nykyiselle viheralueelle, mikä mahdollistaa melulta suojatun, metsään rajautuvan leikkipihan. Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma, jonka mukaan alueen katuverkko säilyy pääpiirteittäin nykyisellään.
Asemakaavan valmistelun yhteydessä on 1. maailmansodan linnoitteiden sijaintia ja säilyneisyyttä tutkittu eri lähdemateriaalien ja maastokäynnein kaupunginmuseon toimesta ja yhdessä asemakaavoituksen kanssa. Muutosehdotus noudattaa asemakaavoituspalvelun kanssa neuvotteluissa päädyttyä tulosta.
Kaava-alueen pohjoisosan viheralueella on laaja kokonaisuus 1. maailmansodan aikaisia linnoiterakenteita (tukikohdat XX:4 ja XX:6), jotka ovat suojeltuja muinaismuistolailla. Molemmat tukikohdat on valittu edustavina kohteina valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt -listaukseen (RKY 2009, Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet). Ne on merkitty kaavakarttaa asianmukaisesti aluerajauksilla, sm-merkinnällä ja määräyksellä.
Nykyisen päiväkotitontin 33170/3 pohjoispuolella linnoitteet eivät näy nykyisessä kantakartassa toisin kuin vanhemmissa asemakaavakartoissa. Päiväkotitontin suunnitellun laajennuksen alueella, YL-korttelialueen luoteisreunassa, on sijainnut tukikohdan XX:4 kaakkoista yhdyshautaa, joka on osittain tuhoutunut ja osittain peitetty 1970-luvun maanrakennustöissä. Se sijaitsee nyt tasaisen kentän ja viistetyn rinteen kohdilla. Vanhojen karttojen ja ortokuvien perusteella hauta on tuhoutunut luultavasti kokonaan, mutta joitakin osia on voinut säästyä, erityisesti pohjoispäässä. Tälle alueelle on merkitty säilytettävä alueen osa (karttamerkintä s), johon liittyy määräys linnoiterakenteiden huomioimisesta: Maanrakennustöiden yhteydessä havaittavista linnoiterakenteista on tehtävä ilmoitus kaupunginmuseolle ja varattava mahdollisuus niiden dokumentoimiseen hankkeeseen ryhtyvän kustannuksella. Alue jätetään vaihtumisvyöhykkeeksi länsipuoliseen luonnontilaiseen metsään. Kasvillisuus, maaston muokkaus ja aitaaminen pitää tehdä luonnonmukaiseksi ja saumattomaksi. Kohdalle ei tule rakennuksia.
YL-korttelin länsipuolelle on merkitty ohjeellisesti ulkoilutie, joka korvaa nykyisen kulkuväylän. Eteläpäässä se menee haudan läpi. Todennäköisesti hauta on tuhoutunut kohdassa. Pohjoispäässä ennen yhtymistä nykyiseen reittiin se tulee kulkemaan kaava-alueen ulkopuolella lähellä säilynyttä hautaa.
Kaupunginmuseolla ei ole kaava-alueen muihin muutoksiin huomautettavaa.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 14.12.2018
Lisätiedot
Markku Heikkinen, tutkija, puhelin: +358 9 310 71552
Nimistötoimikunta 16.01.2019 § 4
Arkkitehti Mikael Ström esitteli asiaa.
Nimistötoimikunta päätti esittää alueella sijaitsevalle puistolle nimeä
Aurinkokallio–Solberget
(viheralue)
Perustelu: Alueesta pitkään käytetyn, aiemmin epävirallisen nimityksen mukaan.
Ehdotetun nimen käytöstä on saatu lisätietoja Kaarela-seura ry:n ja Kårböle Gille r.f.:n edustajilta. Aurinkokallion nimi on ollut käytössä ainakin jo 1960-luvun loppupuolella.
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386
Päätös tullut nähtäväksi 04.02.2021
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa
- maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia
- rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Kunnan jäsenen, asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai ehyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154