Poikkeamispäätöshakemus, Pasila tontti 17056/6, Ilmalanrinne 3, Hartela Etelä-Suomi Oy
Pasila, Ilmalanrinne 3, poikkeamishakemus
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä Helsingin kaupungin 17. kaupunginosan (Pasila) korttelin 17056 tonttia 6 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 11561 seuraavasti:
- Kerrosala ylitetään n. 8,5 %:lla.
- Autopaikkamäärä ylitetään 28 autopaikalla.
- Kellarikerrosten määrä ylitetään puolella kerroksella.
- Vesikaton ylin korkeusasema ylitetään paikoin, enimmillään 7,6 m, ja ilmastointikonehuoneen paikalla on toimistotilaa.
- Tontin länsireunan pihakantta ei toteuteta.
- Tontin itäreunaan määrätty porrasyhteys ja sillalle johtava kulkuaukko toteutetaan rakennuksen länsireunaan sijoitettavalla porras- ja hissiyhteydellä, joka on käytettävissä julkisen liikenteen aukioloaikoina.
- Rakennusalueen raja ylitetään Ilmalantorin puolella n. 2 metrillä, läntisessä päädyssä n. 1,35 metrillä ja itäpäädyssä n. 7,92 metrillä.
- Tontin raja ylitetään Ilmalantorin puolella n. 1,55 m verran ulokkeena 7 m korkeudessa ja Ilmalanrinteen puolella n. 1,75 m verran ulokkeena 6-9 m korkeudessa.
- Ilmalantorin alapuolista rajaseinää ei rakenneta ainakaan kokonaan maanpaineseinänä.
- Hakamäentien ylittävän keveyden liikenteen sillan kantavien rakenteiden tukia ei toteuteta.
Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla:
- Hankkeeseen ryhtyvä tekee tai teettää kiinteistön kaikkia työntekijöitä koskevan kestävän liikkumisen suunnitelman kiinteistön käyttöönottovaiheessa ja toteuttaa siinä esitetyt toimenpiteet kestävän liikkumisen edistämiseksi (kävely, pyöräily, joukkoliikenne).
- Kiinteistön pysäköintilaitokseen on varattava keskeisimmältä paikalta tiloja yhteiskäyttöautoille. Kiinteistön tulee huolehtia yhteistyön käynnistämisestä yhteiskäyttöpalveluita tarjoavan yrityksen kanssa.
- Kiinteistön polkupyöräpysäköinnin tulee olla sijainniltaan keskeisellä paikalla, helposti saavutettavissa, selkeästi ja näkyvästi opastettu, säältä suojassa ja laadultaan korkeatasoista. Polkupyörien pysäköintipaikkoja tulee olla pysäköintilaitoksessa vähintään 1 ppp / 90 k-m².
- Kiinteistön pysäköintilaitos tulee suunnitella siten, että se mahdollistaa pysäköintipaikkojen yhteiskäytön tulevaisuudessa alueen muiden toimintojen kanssa. Tämä tarkoittaa pysäköintilaitoksen avaamista myös kiinteistön ulkopuoliselle käytölle autopaikkatilanteen niin salliessa.
- Rakennuksen Ilmalanrinteen vastainen umpinainen jalustaosa tulee käsitellä taiteen tai valaistuksen keinoin.
- Ilmalanrinteen ja Ilmalantorin yhdistävä julkinen porrashuoneyhteys tulee selkeästi osoittaa julkiseksi yhteydeksi myös rakennuksen julkisivuarkkitehtuurilla.
- Tontin länsireunan pihakannen paikalle esitetty viherseinä tulee toteuttaa laadultaan korkeatasoisena.
- Ennen rakennusluvan hakemista tulee selvittää, miten Ilmalantorin toritason alapuoli tullaan toteuttamaan ja yhteensovittaa rajapinta.
- Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää yhdessä kaupungin ja HKL:n kanssa laadittu suunnitelma Ilmalantorin puoleisen julkisivun, jalankulkualueen sekä raitiotien ja pysäkin yhteensovittamisesta.
Hakija
Hartela Etelä-Suomi Oy (jättöpäivämäärä 16.10.2018)
Rakennuspaikka
Helsingin kaupungin 17. kaupunginosan (Pasila) korttelin 17056 tontti 6
Hakemus
Hakija hakee lupaa uuden 8-kerroksisen toimisto- ja liikerakennuksen (12 050 k-m2) rakentamiseen Ilmalantorin reunaan poiketen voimassa olevasta asemakaavasta 11561 siten, että
- kerrosala ylittyy toimistopinta-alan osalta 1,2 % ja torin alapuolisilta aputiloilta n. 7,3 %
- kaavan sallima autopaikkamäärä (1/120 kem2 => 84 ap) ylittyy 28 autopaikalla (1 ap/90 kem2 => 112 ap)
- kellarikerrosten määrä ylitetään puolella kerroksella. Kaava sallii enintään kolme kellaritasoa ja suunnitelmassa on 4 kellaritasoa, josta alin on 50 % ylempien kellarikerrosten alasta
- vesikaton ylin korkeusasema ylittyy paikoin ja enimmillään 7,6 m. Ylimmät korkeusasemat kaavassa ovat +57,8 ja +61,8 ja suunnitelmassa +60,3 ja +65,4. Ilmastointikonehuoneelle varatusta rakennusalasta (tek) poiketaan ja sillä sijaitsee toimistotilaa kattoterasseineen
- tontin länsireunaan on kaavassa osoitettu pihakansi noin tasolle +29 - +32 (c 2 -rakennusalan osa). Suunnitelmissa rakennusalan osalle on esitetty mahdollinen parkkitalon sisäänajo katutasolle (n. +19) sekä katos ja viherseinä, muttei pihakantta.
- poiketaan toritasolta katutasolle sijoitettavan julkisen yhteyden (jk1) ja toritasoon liittyvän kulkuaukon (jk2) määräyksistä ja sijainnista. Tontin itäreunaan toteutettavaksi määrätty porrasyhteys torilta kadun tasolle on esitetty sijoitettavaksi länsireunaan osaksi rakennusta ja yhteys on rajoitettu aukiolevaksi julkisen liikenteen toiminta-aikojen mukaan.
- Ilmalantoria vasten olevalla tontin reunalla on 3 metriä syvä jalankulkualue, joka kapenee suunnitelmissa paikoin 1 m syvyiseksi, jolloin rakennusalueen ylitys on n. 2 m
- rakennusalueen rajat ylitetään läntisessä päädyssä n 1,35 m verran (c2-alue) ja itäpäädyssä 7,92 m verran (jk1-alue)
- tontin raja ylitetään Ilmalantorin puolella 1,55 m verran ulokkeena 7 metrin korkeudessa ja Ilmalanrinteen puolella maksimissaan 1,75 m verran ulokkeena 6–9 m korkeudessa katutasosta
- torinpuoleiset toritason alapuoliset rajaseinät on kaavan mukaan rakennettava maanpaineseininä. Mikäli torin alle ei rakenneta mitään tiloja, toteutetaan alapuolella tuuletettu alustila ja sulkulaatan päälle täyttö sekä maanpaineseinä. Mikäli torin alle tulee tiloja, maanpaineseinää ei tarvita.
- tontille on kaavan mukaan rakennettava Hakamäentien ylittävän keveyden liikenteen sillan kantaville rakenteille tarpeelliset tuet noin tasolle +40. Siltaa ei nykytiedon mukaan tulla toteuttamaan, joten sen mahdollistavia kantavia rakenteita ei ole tarvetta toteuttaa.
Hakijan perustelee hakemustaan sillä, että
- tontin korkeuserojen takia puolet rakennuksen tasoista sijaitsee toritason alapuolella ja alimmat toimistotasot lähes puoliksi maan alla llmalantorin puolella. Tasojen pinta-ala on n. 2 900 k-m2, josta ikkunatonta maanalaista tilaa on yhteensä n. 1 200 k-m2. Nämä ns. pimeät tilat, joissa sijaitsee varastotiloja (ei pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja), ylittävät rakennusoikeuskerrosalan 7,3 %:lla. Kaavassa on sallittu sijoittaa rakennusoikeuteen laskettavia tiloja ja kellaritiloja samaan kerrostasoon. Asemakaavan viitesuunnitelmassa tontille 6 esitetty rakennus on tasakorkea 6-kerroksinen rakennusmassa, jonka kolme toimistokerrosta jäisi maan alle llmalantorin ja Televisiokadun puolella. Siirtämällä rakennusoikeutta llmalantorin puolelta ylempiin kerrosiin saadaan valoisaa ja käyttötarkoituksen mukaista toimistotilaa, joka myös rajaa torialuetta kaupunkimaisemmaksi.
- nykyinen toimistotilamitoitus on muuttunut tiiviimmäksi. Hankkeessa tehdään uudentyyppistä monitilatoimistoa. Arvioitu henkilömäärä on 1 työpiste / 12 h-m2. Alustavan suunnitelman perusteella toimiston pinta-ala on n. 8 200 h-m2, jolloin talon työtekijämäärä on n. 683 hlöä. Voidaan olettaa, että kaikki työtekijät eivät ole koskaan samaan aikaan paikalla, jolloin vähennys on n. 10 %. Talossa toimii monta eri yritystä ja henkilökunnan pysäköintipaikkojen lisäksi tarvitaan pt-kaupan ja yritysten asiakaspaikat, yhteensä n. 30 kpl. Näillä mitoitusperiaatteilla 82 ap / 614 hlöä tarkoittaisi n. 1 ap / 8 hlöä + 30 asiakaspaikkaa = 112 ap.
- korkeusero toritasolta (+41.2) alimpaan tasoon (+19.4) on 21,8 m. Ainoa sallittu ajoliittymäkohta kaavassa on Ilmalanrinteeltä tontin kulmassa korossa +19.4. Taloon integroidun huoltopihan tarvittava 2-kerroksinen korkeus ja autohallin ja teknisten tilojen tilatarve kapealla tontilla tasolla +23.4, +26.6 ja +29.8 mahdollistavat vielä kaksi toimistokerrosta toritason alapuolelle ja lisäksi vähemmän louhintatarvetta tontilla. Huoltopihan on oltava katutasossa (Ilmalanrinne) +19.4 (kaavan viitesuunnitelmassa alin kellaritaso oli +22.3) ja vapaan ajokorkeuden 4 m, jolloin alimman tason kerroskorkeuden on oltava yli 5 m (kaavan viitesuunnitelmassa alimman kellaritason korkeus oli 3,3 m). Muissa kerroksissa vapaa ajokorkeus on 2,5 m, mikä johtaa kerroskorkeuteen 3,2 m kahdelle pysäköintitasolla ja kerroskorkeuteen 3,6 m ylimmällä pysäköintitasolla (kaavan viitesuunnitelmassa vain kaksi pysäköintitasoa).
- räystäskorkopoikkeamiset ja talon massoittelu on jo käsitelty kaupunkikuvaneuvottelukunnassa (KNK) yhdessä naapurirakennus KOY Ilmalan Aseman (joka on jo rakennettu) käsittelyn yhteydessä. Räystäskorot ovat samoja kuin KOY Ilmalan Aseman räystäskorot. Kaupunkikuvallisesti rakennuksessa on tarkoitus yhdistää olemassa olevan ja tulevan kaupunkirakenteen teemoja ja suuntaviivoja sekä Ilmalantorin ja KOY Ilmalan Aseman korkomaailmat. Suunnitellun toimistotalon peruskerrokset ovat noin 1 300–1 500 h-m2 kokoisia, mikä mahdollistaa isojenkin toimijoiden sijoittumisen yhteen kerrostasoon tai jaon maks. 4 eri käyttäjälle/krs. Rakennus muodostaa yhdessä KOY Ilmalan Aseman toimistotalon kanssa eräänlaisen porttirakennuksen Ilmalanrinteen taittuessa Ilmalanpoluksi. Muutos massoittelussa ja räystäskorkoylitykset ovat KNK:n ennakkolausunnon mukaan siten perusteltuja. Pääsisäänkäyntitaso (Ilmalantorin taso) sisältää ravintolan ja sen keittiön. Kerroskorkeuden on täten oltava 4,2 m. Konehuoneen vapaan korkeuden on oltava vähintään 5 m. Siksi se on sijoitettu toritason alle kahteen kerrokseen (yht. 7,8 m kerroskorkeus).
- ratkaisu on turvallisempi, kun ajoaukkojen edessä on tilaa katutasolla, jossa muuten risteilee jalankulku, jyrkkä pyöräväylä ja huolto- sekä henkilöautoliikenne. Kallioviherseinä tuo viheraiheen myös Hakamäentien suuntaan. Ikkunoiden ja ulkoseinän etäisyys tontin rajasta/naapurirakennuksesta on yli 12 m.
- julkinen kulkuyhteys ja porras sekä hissi sijoitetaan kokonaisuudessaan rakennuksen ja torin toiselle puolelle. Kulkuyhteys on integroitu taloon, mutta leveys on 2,5 m. Tämä julkinen yhteys toteuttaa myös jk2-alueelle merkityn kulkuyhteyden. Ehdotettu yhteys on lyhyempi, turvallisempi ja selkeämpi reitti Ilmalan asemalta Ilmalantorille ja yhdistää luontevasti pt-kaupan sisäänkäynnin ja tulevan raitiovaunupysäkin. Reitti risteää kaavan mukaista reittiä vähemmän kevyen liikenteen väylän kanssa. Kulkuyhteyden aukioloajat rajoitetaan, jotta yhteys on käytettävissä silloin, kun on tarve päästä esteettömästi toritasolta juna-asemalle/junaan.
- rakennuksen eteen sijoittuva raitiovaunupysäkki liittyy suoraan rakennuksen ulkoseinään toritasolla ja rakennuksen ylempien kerrosten uloke muodostaa katoksen pysäkille, jolloin kaavan tarkoittama katettu syvennys toteutuu. Lisäksi toritason julkisivussa on sisäänkäyntien kohdalla syvennyksiä.
- ikkunoiden ja ulkoseinän etäisyys tontin rajasta / naapurirakennuksesta on yli 8 m. Kaavan mukaiselle aukolle ei ole enää tarvetta, koska jalankulkuyhteys on siirretty toiselle puolelle rakennusta, eikä Ilmalansilta ole enää tulossa tähän kohtaan.
- tontinrajan ylitykset mahdollistavat katoksen muodostamisen sekä raitiovaunupysäkille että Ilmalanrinteen puolen sisäänkäynnille. Ne lisäävät myös tilajoustoa kapealle ja kaarevanmuotoiselle tontille.
- mikäli Ilmalantorin alle ei toteuteta tiloja, alapuolelle toteutetaan tuuletettu alustila ja sulkulaatan päälle täyttö sekä maanpaineseinä. Mikäli Ilmalantorin alle tulee tiloja, maanpaineseinää ei tarvita. Samaa ratkaisua on käytetty sekä KOY Ilmalan Aseman puolella että myös Spondan Sweco-talon torirajan puolella.
- nykytietojen mukaan Hakamäentien ylittävää kevyen liikenteen siltaa ei tulla rakentamaan tähän kohtaan, jolloin kantavia rakenteita ei tarvita.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 16.11.2011 hyväksytty asemakaava nro 11561.
Asemakaavan mukaan
- tontin rakennusoikeus on 10 000 k-m2.
- pysäköintipaikkoja saa sijoittaa KTY-korttelialueelle vähintään 1 ap/150 k-m² ja enintään 1 ap/120 k-m². Toimistorakennuksen laajuus on 10 000 k-m², jolloin pysäköintipaikkojen enimmäismäärä on 84 kpl. Pysäköintipaikat tulee sijoittaa kellarikerroksiin ja maan- tai pihakannen alle.
- saa korttelialueella rakentaa enintään 3 kellarikerrosta.
- Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemat ovat +57.5 ja ilmastointikonehuoneiden rakennusalalla +61.5.
- tontin länsireunaan on osoitettu rakennusalan osa (c-2), jolle on rakennettava korkeatasoiseksi ja huolitelluksi istutettu terassoitu pihakansi noin tasolle +29 - +32.
- tontin itäreunaan on osoitettu alueen osa (jk1), jolle tulee rakentaa torin tasolta n. +40 kadun tasolle n. +22 porras yleistä jalankulkua varten. Porras saa olla katettu ja lämmitetty ja sen saa rakentaa asemakaavakarttaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Porras ja siihen liittyvät tukimuurit on rakennettava kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesti ja luonnonkivestä.
- tontilla on osoitettu rakennusalan osa (jk2), jolle tulee rakentaa torin tasolle n. +40 toritasoon liittyvä kulkuaukko yleistä jalankulkua ja pyöräilyä varten. Kulkuaukon vapaan korkeuden tulee olla kahden kerroksen korkuinen tai vähintään 6 m ja vapaan leveyden vähintään 5,0 m. Kulkuaukko on pidettävä aina avoinna yleiselle jalankululle.
- tontin eteläreunaan on osoitettu n. 3 m leveä rakennusalan osa (jk3), jolle tulee rakentaa toritasoon liittyvä vähintään 2,8 m korkuinen yleiselle jalankululle varattu alue.
- rakennusalan rajat ulottuvat tontin itä- ja länsireunoissa noin 16 metrin päähän tontin rajoista.
- on rakennusten torinpuoleiset, toritason alapuoliset rajaseinät rakennettava maanpaineseininä. Maanpaineseinien rakenteissa on otettava huomioon myös torin raitiotieliikenteen vaikutus.
- on tontilla rakennettava noin tasolle +40 Hakamäentien ylittävän kevyen liikenteen sillan kantaville rakenteille tarpeelliset tuet.
Helsingin yleiskaavan 2016 (tullut voimaan 5.12.2018) mukaan alue on merkitty kantakaupungiksi C2, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena alueena.
Jyrkässä rinteessä sijaitseva tontti on tällä hetkellä rakentamaton. Se rajautuu pohjoisreunaltaan Ilmalanrinteen ja Ilmalanpolun katualueisiin. Tontin itäpuolelle Televisiokadun varteen on valmistunut vuonna 2017 toimistotalo KOy Ilmalan Asema. Tontin eteläpuolelle sijoittuva Ilmalantori on vielä rakentamatta. Ilmalantorin katusuunnitelma on valmistunut vuonna 2012. Ilmalantorilla tulee sijaitsemaan vuonna 2021 liikennöinnin aloittavan raitioyhteyden kääntöpaikka. Myös tontin länsipuolelle kaavoitettu toimitilatontti on vielä rakentamatta.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (21.12.2018). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Hakemuksesta on pyydetty lausunto viereen sijoittuvan raitiotien omistajalta Helsingin kaupungin liikennelaitokselta. Lausuntoa ei jätetty. Sen sijaan naapurina kuultu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) jätti lausunnon.
HSY toteaa lausunnossaan (16.1.2019) että, poikkeaminen ei edellytä vesihuollon lisärakentamista eikä rakennettujen vesihuoltolinjojen siirtämistä. Tontin läpi kulkeva yhteiskäyttötunneli tulee huomioida rakentamisen aikana.
Perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska Helsingin kaupunkistrategian 2017–2021 mukaisesti Helsinki luo mahdollisuuksia kasvulle kaavoittamalla riittävästi ja ketterästi tarvittavia työpaikka-alueita. Helsinki tukee yritysekosysteemejä ja -klustereita tarjoamalla monipuolisia sijaintimahdollisuuksia hyvin saavutettavilla alueilla. Väljentämällä vuonna 2012 vahvistetun asemakaavan rakennusalaan, pysäköintinormiin ja tontin yksittäisiin alueen osiin kohdistuvia määräyksiä turvataan osaltaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Osa voimassa olevan asemakaavan määräyksistä perustuu myös liikenteellisiin ratkaisuihin, jotka ovat sittemmin muuttuneet.
Kerrosalapoikkeamalla saadaan korkeusasemien puolesta haastavalla tontilla sijoitettua enemmän valoisaa ja käyttötarkoituksen mukaista tilaa ylempiin kerroksiin.
Esitetty autopaikkamäärä sisältää myös tontille toteutettavan pt-kaupan asiakaspysäköinnin. Kaikki autopaikat saadaan sijoitettua maastonmuotojen johdosta omalle tontille. Kellarikerrosten määrästä poikkeaminen mahdollistaa pysäköinnin ajoyhteyden ja rakennukseen integroidun huoltopihan sijoittamisen Ilmalanrinteen tonttiliittymän yhteyteen. Autopaikkamäärän muutoksesta johtuen hankkeeseen ryhtyvältä edellytetään kestävää liikkumista tukevien toimenpiteiden toteuttamista.
Vesikattojen ylitykset korkeussuunnassa ovat kaupunkikuvallisesti perusteltuja, koska ne jatkavat vuonna 2017 valmistuneen naapurirakennuksen, KOy Ilmalan Aseman massoittelua. Ilmastointikonehuoneen sijoittaminen Ilmalantorin alapuolelle luo kattokerroksesta kaupunkikuvallisesti kiinnostavamman.
Länsireunan toteutus ilman pihakantta voi mahdollistaa turvallisemman toteutuksen tontille ajon kannalta. Laadukkaasti toteutetulla viherseinällä on mahdollista pehmentää ja tuoda eloa muurimaiseen jalustaosaan.
Ulokkeelliset tontin rajan ylitykset sopivat kaupunkikuvaan ja muodostavat katoksen Ilmalantorin puolella raitiovaunupysäkille ja Ilmalanrinteen puolella julkisen porrasyhteyden sisäänkäynnille.
Julkisen porrasyhteyden sijoittaminen tontin länsireunaan mahdollistaa selkeän yhteyden Ilmalantorille Ilmalan asemalta ja Postipuiston suunnalta, kun Ilmalansillan rakentamisesta ja siihen liittyvästä porras- ja hissiyhteydestä on luovuttu. Rakennukseen integroitu hissillinen yhteys yhdistää luontevasti pt-kaupan sisäänkäynnin ja tulevan raitiovaunupysäkin. Aukioloaikojen rajoittaminen julkisen liikenteen aikataulujen mukaiseksi on perusteltua, koska yhteys palvelee pääasiassa yhteyttä pt-kauppaan sekä pysäkkien välistä kulkua.
Hakamäentien ylittävän sillan toteutus on todettu teknistaloudellisesti haastavaksi ja sillan rakentamisesta on luovuttu Eteläisen Postipuiston asemakaavahankkeessa. Tästä syystä sillan mahdollistavia kantavia rakenteita ei ole tarvetta toteuttaa eikä siten myöskään sillalle johtavaa kulkuyhteyttä. Kulkuyhteyden poiston johdosta kaavan mukaiselle itäreunan aukolle ei ole enää tarvetta, mikä perustelee rakennusalan rajan ylityksen.
Kellarikerrosten lukumäärästä poikkeaminen, jalankulkuyhteyden sijainnin siirto sekä terassoidun pihakannen toteuttamatta jättäminen johtavat Ilmalanrinteeseen rajautuvan umpinaisen jalustaosan lisääntymiseen. Tämä edellyttää jalustaosan käsittelyä taiteen tai valaistuksen keinoin sekä pihakannen paikalle esitetyn viherseinän korkealaatuista toteuttamista. Lisäksi tasoja yhdistävän julkisen porrashuoneyhteyden tulee näkyä selkeästi rakennuksen julkisivuarkkitehtuurissa.
Mikäli Ilmalantorin alapuolelle rakennetaan tiloja, ei kaavan velvoittamaa maanpaineseinää tarvitse toteuttaa. Mikäli tiloja ei rakenneta, toteutetaan maanpaineseinä siten kuin ympäröivissä rakennushankkeissa on toimivaksi ratkaisuksi todettu.
Poikkeamisen erityinen syy on alueen kokonaissuunnitelman toteutumisen edistäminen.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 1 § 2 mom. 15a kohta
Rakennusvalvontataksa 2019, 8 §
Maksu
1 500 euroa
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Kuulutusteksti kirjaamoon
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Päätös tullut nähtäväksi 18.03.2019
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 138 ja 139 §:t.
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 138 (Maksun osalta) ja 139 (Maksun osalta) §:t.
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Outi Ruski, arkkitehti, puhelin: 09 310 15207