Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Vilhonvuorenkadun jatke, itäosa

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on päättänyt muuttaa rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuudelle 29.1.2019 annettua ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesta ilmoituksesta tehtyä päätöstä alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Muutosesityksen tekijä

Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
Maankäyttö- ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuus
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu
PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus 0201256-6

**********

Alueen omistaja ja haltijat

Alueen maanomistaja ja haltija on Helsingin kaupunki. Osa alueesta sijaitsee Helen Sähköverkko Oy:n Hanasaaren voimalaitoksen alueella.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 10. kaupunginosassa (Sörnäinen) kiinteistöillä 91-10-9901-100, 91-10-9901-0, 91-10252-12, 91-10252-2 ja 91-432-5-2. Alueeseen kuuluvat Vilhonvuorenkadun jatkeen itäpään paalulaatan alue sekä kunnallisteknisten kaivantojen alue Sörnäisten rantatien ja Vilhonvuorenkadun risteysalueella. Näiden väliin jäävä alue on varattu maamassojen läjitysalueeksi. Paalulaatan alueen pituus on noin 300 metriä ja pinta-ala noin 9000 m². Sörnäisten rantatien alueen kunnallisteknisten kaivantojen alueen pituus on noin 200 metriä. Vilhonvuorenkadun jatkeen itäpään alue yhdistää aiemmin rakennetun Vilhonvuorenkadun jatkeen länsipään alueen ja Koksikadun.

Ilmoitusalueen rajaus on tehty rakentamisaluetta isommaksi mahdollisten pienimuotoisten lisäkaivujen, esimerkiksi kunnallistekniikka, takia. Maamassojen varastoalueita voidaan myös laajentaa esitetyistä aluerajauksen sisällä. Aluerajaus on suuntaa antava, lisäksi urakkaan liittyviä pieniä, esimerkiksi kunnallisteknisiä, kaivuja voidaan tehdä varsinaisen aluerajauksen ulkopuolella. Tulevan paalulaatan alueella kunnostustarkastelu on ulotettu noin 20 metriä tulevan katualueen ulkopuolelle.

Tuleva Vilhonvuorenkatu on merkitty asemakaavaan 12302. Vilhonvuorenkadun ja Sörnäisten rantatien risteysalue on merkitty asemakaavaan 3635 (tehdaskortteli). Myös ilmoitusalueen pohjois- ja eteläpuolella olevilla alueilla on voimassa asemakaava 3635. Alueen itäpää ja itäpään pohjoispuolella oleva alue kuuluvat kaavaluonnosvaiheessa olevaan Kaasukellonpuiston korttelien asemakaava-alueeseen. Luonnoksessa Vilhonvuorenkadun itäpää rajautuu pohjoispuolella asuinkerrostalojen kortteliin. Alueen itäpuolisella alueella on voimassa Sörnäistenniemen asemakaava (11780). Alueen itäpää sivuaa Hanasaarenlaiturin asemakaava-aluetta (8460). Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat ilmoitusalueen länsipään pohjoispuolella Suvilahdenkadulla.

Alueen eteläpuolella ja osittain alueella sijaitsee Hanasaaren voimalaitosalue. Hanasaaren eteläosa kuuluu kaavaehdotusvaiheessa olevaan asemakaavaan 11840. Hanasaaren eteläosaan tulee asuinkortteleita. Pohjoispuolella sijaitsee Suvilahden entisen voimalaitoksen alue. Kaasunvalmistuksen sivutuotteina on syntynyt koksia, kivihiilitervaa, syanidia, naftaleenia, bentseeniä ja muita aromaattisia liuottimia sekä ammoniakkia. Alueella ja sen lähellä on varastoitu hiiltä ja koksia. Kaasun valmistuksessa syntyneitä syanidipitoisia jätteitä on käytetty Sörnäisten alueella yleisesti täyttömateriaalina. Entinen bentseenitehdas on sijainnut kunnostettavalla alueella. Alue on täytetty mereen.

Alueen maaperän pilaantuneisuus

Kohteen maaperässä on havaittu mm. metalleja, PAH-yhdisteitä, syanideja, öljyhiilivetyjä sekä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä.

Aiemmat päätökset alueella

Sörnäisten rantatien ja rakennettavan paalulaatan väliin jäävän aiemmin rakennetun Vilhonvuorenkadun jatkeen länsipään alueen pilaantunut maaperä on puhdistettu ympäristönsuojelupäällikön 16.12.2016 ja 13.2.2018 antamien päätösten mukaisesti. Ilmoituksen mukaan aluetta käytetään maamassojen läjitysalueena.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Muutosta haetaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtyyn ilmoituspäätökseen. Pilaantuneen maaperän puhdistaminen on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksillään 16/400/2000, 5/400/2004, 6/400/2010 ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 16.1.2020 (§ 4) siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan yleisten alueiden pilaantuneiden maiden kunnostuksen hallinta on siirretty kaupunkiympäristön toimialan johtoryhmän päätöksellä 18.3.2019 maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun vastuulle.

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu on toimittanut 5.3.2020 esityksen Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluyksikön päällikön 29.1.2019 antaman ilmoituspäätöksen muuttamisesta kunnostusalueen laajentamisen, telttakaivun, jäännöspitoisuustutkimusten ja eristysrakenteen tarpeen arvioimisen osilta.

Aiempi ilmoituspäätös

Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö antoi rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuudelle 29.1.2019 ilmoituspäätöksen (§ 11), joka koski pilaantuneen maaperän puhdistamista. Ilmoituspäätöksessä on annettu määräyksiä mm. puhdistustavoitteista, haitta-ainetutkimuksista, pilaantuneen maa-aineksen eristämisestä sekä työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinnasta. Ilmoituksen mukaan maaperän kunnostustyö toteutetaan lähtökohtaisesti telttakaivuna, koska kunnostustyö todennäköisesti aiheuttaa hajuhaittaa lähiympäristöön, ja haju sekä haitalliset yhdisteet leviävät kauemmaksi ympäristöön. Puhdistustyön laadunvalvontana ilmoituksessa on esitetty mm., että pilaantuneiden maa-ainesten kaivun jälkeen kaivantojen pohjilta otetaan jäännöspitoisuusnäytteinä noin yksi kokoomanäyte jokaista 200 m²:ä kohti.

Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tehty aloitusilmoitus ympäristöpalveluille 5.9.2019.

Ympäristöpalvelut on tarkastanut ilman suojatelttaa tehtäviä kaivuja sekä kaivetun maa-aineksen seulontaa koskevat kunnostussuunnitelman täydennykset 25.10.2019 ja 21.11.2019 päivätyillä kirjeillään. Lisäksi ympäristöpalvelut on todennut sähköpostiviesteissään 9.10.2019 ja 20.9.2019, että kunnostusalueella havaitut entisen bentseenitehtaan rakenteet voidaan purkaa urakan vaatimassa laajuudessa ilman telttaa ja ponttiuran maaperätutkimuksista ja kaivusta toimitettu selvitys ja esitetyt toimenpiteet ovat riittäviä pima-töiden osalta.

Muutosesitys

Muutosesitys koskee jäännöspitoisuustutkimuksia, eristysrakenteen tarpeen arviointia, pilaantuneen maan kaivamista ilman suojatelttaa sekä ilmoitusalueen laajentamista hiilipitoisten maa-ainesten tilapäiselle välivarastointipaikalle ja lastausalueelle saakka.

Muutosesitykseen on liitetty seuraava asiakirja:
- Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristö, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, Vilhonvuorenkadun jatkeen itäosa ja Sörnäisten rantatien ja Vilhonvuorenkadun risteysalue, Helsinki, Esitys pilaantuneen maa-alueen kunnostussuunnitelman muuttamiseksi, 4.3.2020, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy.

Helen Oy on toimittanut ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja
-valvontayksikköön sähköpostilla kannanoton, että sillä ei ole huomautettavaa muutosesitykseen, kun voimalaitosalueella toimitaan Hanasaaren voimalaitosalueelle myönnetyn ympäristöluvan määräysten mukaisesti ja mahdolliset poikkeamat hyväksytetään Uudenmaan ELY-keskuksella.

Muutosesityksessä ja sen liitteessä on esitetty mm. seuraavat tiedot:

Pilaantuneen maan kaivaminen ilman suojatelttaa

Aiemmin ilman telttaa on kaivettu pääsääntöisesti sellaisilta alueilta ja kaivusyvyyksiltä, missä ei ole todettu haihtuvia haitta-aineita tai kaivut ovat olleet pienimuotoisia, jolloin haitallisten aineiden tai hajujen leviämistä työmaan ulkopuolelle ei ole tapahtunut. Lisäksi muun muassa tukiseinän esireikien teon yhteydessä työmaan suoja-aluetta on hetkellisesti laajennettu. Ympäristöpalvelut on tarkastanut kaivuista tehdyt suunnitelmat.

Pilaantuneita maa-aineksia esitetään kaivettavaksi ilman telttaa alueilla, joille ilmoitukseen liitetyn alkuperäisen kunnostussuunnitelman mukaan on suunniteltu kaivuja teltassa. Muun muassa kunnostusalueen itäosassa ei ole todettu tutkimuksissa merkittäviä haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksia tai voimakkaita hajuja. Itäosan alueen sekä muiden mahdollisten alueiden, joilla ei ole todettu suuria haihtuvien haitta-aineiden pitoisuuksia, kaivut esitetään tehtäväksi ilman telttaa. Kaivaminen ilman telttaa nopeuttaa urakka-alueen massanvaihtoa, jolloin suurin osa pilaantuneen maan kaivusta voidaan tehdä mahdollisimman viileään vuodenaikaan ja ennen Suvilahden alueen suuria yleisötapahtumia.

Mikäli työn edetessä kuitenkin havaitaan voimakasta haitta-aineen hajua tai kaasumaisten yhdisteiden kulkeutumista työmaan ulkopuolelle, työmaan nykyistä suoja-aluetta voidaan laajentaa hetkellisesti aitojen, lippusiimojen yms. avulla estämään liikkumista alueella. Rajatun alueen ulkopuolella varmistetaan, että siellä ei ylity 1 ppm pitoisuus. Mikäli kaasujen tai hajujen kulkeutumista ei voida ehkäistä näillä toimenpiteillä riittävän tehokkaasti, loppu kaivutyö tehdään teltassa. Hajuja ja haitta-aineiden kulkeutumista seurataan aiempien työmaasuunnitelmien mukaisesti.

Hiilijätteen kaivaminen

Tulevan paalulaatan kaivannon länsiosassa on todettu hiilijätettä. Hiilipitoinen aines poistetaan rakentamisen vaatimassa laajuudessa noin tasolle -1,5…-2,0 metriä. Hiilijätealueen laajuus on noin 900 m². Massamääräksi arvioidaan noin 2000 m³ktr. Hiilipitoinen aines sisältää muiden haitta-aineiden lisäksi myös haihtuvia haitta-aineita.

Hiilijäte joudutaan todennäköisesti kuljettamaan vesiteitse vastaanottopaikkaan. Kuljettava rahtialus lastataan Hanasaaren voimalaitosalueella Sompasaaren altaan luoteisosassa. Hiilijäte saatetaan ajaa ensin dumppereilla proomuun, josta se lastataan varsinaiseen rahtialukseen. Hiilijäte pyritään kaivamaan yhtäjaksoisena työnä siten, että lastausalueella ei välivarastoida sinne kuorma-autoilla tuotavaa materiaalia paria vuorokautta kauemmin. Jotta työ voidaan tehdä mahdollisimman nopeasti ja yhtäjaksoisesti, työ on suunniteltu tehtäväksi ilman telttaa. Hiilijätteen kaivuajaksi arvioidaan yhteensä noin 24 tuntia. Työ tehdään joko yhtäjaksoisesti kahdessa tai kolmessa työvuorossa tai vaihtoehtoisesti peräkkäisinä päivinä.

Hiilijätteen kaivaminen ja kuljettaminen lastauslaiturille mahdollisimman lyhyen ajan kuluessa ja myöskin ilta- ja yötyönä vähentää merkittävästi Hanasaaren voimalaitosalueen työntekijöille kuljetusliikenteestä aiheutuvaa turvallisuusriskiä sekä vähentää mahdollista altistumisriskiä hajuille ja haitallisille kaasuille.

Koekuoppahavaintojen perusteella hiilialueen tarkkaa rajausta ei ole voitu varmuudella tehdä kadun eteläosassa. Kadun pohjois- ja länsiosassa hiilijäte kaivetaan ponttiseinään saakka. Kaivantoa ei tueta. Hiilialueen etelä- ja itäosassa kaivanto luiskataan, jolloin kaivetaan myös hiilijätteettömiä maamassoja. Mikäli hiilialue laajenee kadun leveyssuunnassa etelään tai kaivantoa ei voida luiskata, voidaan koko kadun länsiosa joutua kaivamaan ilman telttaa. Kaivusuunnitelma ja sen muutokset hyväksytetään geoteknisellä suunnittelijalla.

Hiilijätteen kaivamisesta, lastaamisesta ja muista työvaiheista ja turvallisuustoimenpiteistä tehdään yksityiskohtainen suunnitelma, joka toimitetaan ympäristöpalveluille hyväksyttäväksi viimeistään viikkoa ennen työn aloittamista.

Kunnostusalueen laajentaminen

Kunnostusaluetta esitetään laajennettavaksi Hanasaaren voimalaitoksen alueelle pilaantuneen maan kuljettamisen, välivarastoinnin ja lastauksen mahdollistamiseksi. Tilapäisellä laajennusalueella ei tehdä pilaantuneen maaperän kunnostustöitä. Laajennusalueelle on tarvetta noin kahden viikon ajan, jonka aikana tehdään myös työn valmistelut ja alueiden puhdistaminen työn jälkeen.

Laajennusalueella noudatetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston Hanasaaren voimalaitokselle myöntämää ympäristölupaa Nro 138/2015/1, dnro ESAVI/135/04.08/2013. Mahdollisista poikkeamatarpeesta tai epäselvistä asioista pyydetään ao. viranomaisen lausunto ennen työn tekemistä.

Kaivantojen jäännöspitoisuuksien toteaminen paalulaatan alueella

Ilmoituspäätöksen mukaan kaivannon pohjan jäännöspitoisuuksien selvittämiseksi otetaan yksi kokoomanäyte jokaista 200 m²:ä kohti. Yhteensä paalulaatan kaivannosta otettaisiin noin 50 näytettä. Muutosesityksessä jäännöspitoisuusnäytteet esitetään otettavaksi paalulaattakaivannon pohjalta siten, että yksi kokoomanäyte vastaa korkeintaan kahtakymmentä paaluväliä eli korkeintaan 600 m²:n alaa. Paalulukuihin perustuva näytteenotto helpottaa työn koordinointia ja työn sujuvuutta. Todennäköisesti jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan tiheämmin näytteenotossa käytettävän kaivinkoneen rajallisen ulottuvuuden vuoksi ja siksi, että massanvaihtokaivannon pohjaa pidetään auki mahdollisimman vähän aikaa ennen paalutusalustan rakentamista. Edellä esitetyllä tavalla jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan paalulaattakaivannon pohjalta vähintään 15 kappaletta. Näiden näytteiden lisäksi tulevan kaivannon pohjan tasosta tai syvemmältä on haitta-ainetietoja 23 aiemmasta tutkimuspisteestä otetuista yhteensä 27 näytteestä. Lisäksi näytteitä otetaan suunnitelmien mukaan vielä noin viidestä lisätutkimuspisteestä. Alueelle jäävistä haitta-aineista katsotaan saatavan kattavasti tietoa, vaikka jäännöspitoisuusnäytteen edustamaa pinta-alaa lisätään.

Eristysrakenteen tarve

Ilmoitukseen liitetyssä alkuperäisessä kunnostussuunnitelmassa on kulkeutumis- ja altistumisriskinarviossa käytetty oletuksena, että paalulaatan kaivannon ponttiseinä jätetään maahan ja se toimisi eristysrakenteena massanvaihdon puhtaiden maiden ja katualueen ulkopuolelle jäävien massojen välissä. Kyseisen eristysrakenteen tarpeellisuudesta on tekeillä selvitys, jota parhaillaan päivitetään haitta-aine- ja maalajitiedoilla.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuudelle 29.1.2019 (§ 11) annetun Vihonvuorenkadun jatkeen itäpään ja Sörnäisten rantatien alueita koskevan ilmoituspäätöksen muutosesityksen ja on päättänyt hyväksyä sen määräyksien 1, 2, 3 ja 5 muutoksin. Muilta osin em. päätös on voimassa.

1. Puhdistustavoitteet

Alueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa, kuten ilmoituksessa on esitetty. Muutosesityksen mukaisilla tilapäisillä kuljetus- ja välivarastointialueilla ei ole maaperän puhdistustavoitteita. (VNA 214/2007)

Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Jätejakeet tulee poistaa siinä laajuudessa, kuin niitä havaitaan kaivun yhteydessä. (JhL 3, 32 §)

Mikäli kunnostuksen aikana havaitaan merkittävästi korkeampia haitta-ainepitoisuuksia tai pilaantuneisuutta merkittävästi laajemmalla alueella, tulee kunnostustoimien riittävyys arvioida uudelleen. (VNA 214/2007)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007)

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee odottamattomia ympäristö- tai terveysvaikutuksia tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta suunnitelmasta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai toimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (VNA 214/2007, YSL 134, 136, 172 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen voidaan ottaa jäännöspitoisuusnäytteitä ilmoituspäätöksessä esitetyn suunnitelman ja muutosesityksen mukaisesti. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kaivualueella on havaittu valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisten kynnysarvojen ylittävinä pitoisuuksina. (VNA 214/2007, JhL 32 §, YSL 6 §)

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava tarkastettavaksi arvio eristysrakenteiden tarpeesta ja tarvittaessa suunnitelma käytettävistä eristysrakenteista ennen ko. rakenteiden asentamista. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Paalulaatan tai vastaavien kiinteiden rakenteiden alapuolelle ei ole tarpeen asentaa huomioverkkoa. (VNA 214/2007), JL 13 §, YSL 139 §)

Arvio ponttiseinän eristysrakenteeksi jättämistarpeesta on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja
-valvontayksikölle. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

5. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä ilmoituksessa esitettyjen suunnitelmien ja muutosesityksen mukaisesti niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä välivarastoinnissa sekä pilaantuneiden ja pilaantumattomien maakerrosten sekoittumisen estämiseen sekä siihen, että pilaantunutta vettä ei pääse valumaan välivarastokasojen alapuolisiin maakerroksiin. Mikäli aiemmin puhdistetulla alueella varastoidaan haitta-ainepitoista maa-ainesta, tulee alueen pintamaan haitta-ainepitoisuudet tutkia varastoinnin jälkeen. (JL 13 §)

Ilman suojatelttaa tehtävistä kaivuista on ilmoitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen kaivutyön aloittamista kullakin osa-alueella. Lisäksi ympäristöseuranta- ja
-valvontayksikölle tulee ilmoittaa tarpeesta hetkellisesti rajoittaa ulkopuolisten liikkumista työmaa-alueen ulkopuolella. (YSL 172 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011). Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Kohteen maaperä on pilaantunut ennen vuotta 1994 pääasiassa alueen täytöistä.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Perustelut muutosesityksen hyväksymiselle

Kunnostusaluetta laajennetaan tilapäisesti Hanasaaren voimalaitoksen alueelle pilaantuneen maan kuljettamisen, välivarastoinnin ja lastauksen mahdollistamiseksi. Tällä alueella ei tehdä pilaantuneen maaperän kunnostustöitä, joten tälle alueelle ei ole tarpeen asettaa maaperän puhdistustavoitteita.

Maa-ainesten kaivutarve ilman suojatelttaa on perusteltu muutosesityksessä riittävästi.

Haihtuvia haitta-aineita sisältävän hiilipitoisen maa-aineksen kaivuaika ja lastauspaikalle kuljetusaika ovat lyhyitä, tällä vähennetään merkittävästi turvallisuus- sekä mahdollisia altistumisriskejä. Muutosesityksessä on esitetty, että ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle toimitetaan yksityiskohtainen suunnitelma työvaiheista ja turvallisuustoimenpiteistä.

Viranomaisvalvonnan vuoksi on muutospäätöksessä edellytetty ilmoittamaan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tiedot ilman telttaa tehtävistä kaivuista kunnostusalueen itäosassa sekä tilapäisestä suoja-alueen laajentamista.

Muutosesityksessä on esitetty riittävät perustelut sille, että jäännöspitoisuusnäytteitä voidaan ottaa vähintään yksi kokoomanäyte jokaista 600 m²:n alaa kohti. Muutosesityksen mukaan jäännöspitoisuusnäytteiden lisäksi tutkimustietoa haitta-aineista saadaan aikaisemmista tutkimuspisteistä otetuista maanäytteistä sekä lisätutkimuspisteiden näytteistä. Ilmoitukseen liitetyn riskinarvion mukaan paalulaatan alueelle on jäämässä korkeita pitoisuuksia BTEX- ja PAH-yhdisteitä sekä hiilivetyjä. Tehdyn riskinarvion mukaan kohteessa ei ole tarvetta kaivaa ja poistaa haitta-aineita rakennusteknistä tasoa syvemmältä.

Paalulaatan kaivannon ponttiseinän maahan jättämisen tarpeellisuus arvioidaan tekeillä olevassa eristysrakenteen tarpeen arviossa. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö tarkastaa tehdyn selvityksen ja arvioi selvityksen perusteella ko. rakenteen jättämistarpeen.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 780,00 euroa.

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 12.4.2019, 91 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu. Toiminnan olennaista muuttamista, lupamääräysten tarkistamista tai uudistamista koskevan hakemuksen sekä ilmoituksen uudistamisen käsittelymaksu on 50 % taksan perusteella perittävästä maksusta.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 31, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 2, 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)

Päätöksen antaminen ja voimassaolo

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen, ja se on voimassa toistaiseksi.

Muutoksenhaku

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.