Liikunnan talousarvioon merkityt laitosavustukset 2019

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupungin sähköiseen avustusjärjestelmään on saapunut 13 laitosavustushakemusta vuodelle 2019. Laitosavustuksia ovat hakeneet: Helsinki Halli Oy, Helsinki Stadion Oy, Jääkenttäsäätiö sr, Lauttasaaren yksityiskoulujen kannatusyhdistys ry, Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy, Nuorisojääkenttä Oy, Stadion-säätiö sr, Suomalaisen yhteiskoulun Osakeyhtiö, Suomen Urheilumuseosäätiö sr, Tapanilan Urheilutalosäätiö sr, Urhea-säätiö sr, Urheiluhallit Oy ja Vuosaaren Urheilutalo Oy.

Tässä päätöksessä liikuntajaosto päättää valtuuston hyväksymään talousarvioon eriteltyjen kuuden laitoksen avustuksista. Nämä laitokset ovat: Helsinki Stadion Oy, Jääkenttäsäätiö sr, Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy, Stadion-säätiö sr, Urheiluhallit Oy ja Vuosaaren Urheilutalo Oy.

Vertailu haettuun sekä edellisen vuoden avustukseen:

Esitetään, että vuonna 2019 liikunnan talousarvioon merkittyjä laitosavustuksia jaetaan yhteensä kuudelle laitokselle tai säätiölle yhteensä 13 713 500 euroa.

Helsinki Stadion Oy

Helsinki Stadion Oy hakee avustusta vuodelle 2019 yhteensä 200 000 euroa seuraavasti: vuokra-avustus 42 500, korot ja lyhennykset 20 500, toiminta-avustus 137 000.

Helsinki Stadion Oy (entinen Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy) on yhtiö, joka hallinnoi vuonna 2000 valmistunutta stadionrakennusta Telia 5G areenaa (entinen Sonera Stadium). Stadionin toiminnan pyörittäminen on ulkoistettu HJK Oy:n omistamalle Helsinki Stadion Management Oy:lle vuoteen 2025 saakka. Helsinki Stadion Oy:n palveluksessa ei ole vakinaista henkilökuntaa. Helsingin kaupunki omistaa kaikki Helsinki Stadion Oy:n C-sarjan osakkeet ja ne tuottavat noin 97 prosentin äänivallan yhtiössä.

Jalkapalloareenan rakentamiskustannukset olivat 18,5 miljoonaa euroa, josta kaupungin osuus oli urheilu- ja ulkoilurahaston myöntämä 5,4 miljoonan euron laina. Opetusministeriö avusti hanketta 2,4 miljoonalla eurolla. Kaupungin laina 5,4 miljoonaa euroa on muutettu vaihtovelkakirjalainaksi, jonka kaupunki merkitsi kokonaan. Laina maksetaan takaisin 18 tasaerässä. Vaihtovelkakirjalaina oikeuttaa Helsingin kaupungin merkitsemään 18 kpl yhtiön osakkeita. Helsingin kaupunki on sitoutunut vaihtamaan lainaa vuosittain osakkeiksi 1.1.2002 – 31.12.2019 välisenä aikana vuotuisen lyhennyksen määrän. Lyhennyserää varten ei siten tarvita kaupungin avustusta.

Rahoitusjärjestelyjen yhteydessä kaupunki sitoutui (Kvsto 27.5.1998, 13.9.2000, 9.5.2001) myöntämään Helsinki Stadion Oy:lle vuosittain vaihtovelkakirjalainakoron, tontin vuokran, kiinteistöveron ja hallintokulujen suuruisen avustuksen.

Kiinteistöstä teetettiin kuntokartoitus vuonna 2016. Helsinki Stadion Oy tilasi kuntokartoituksessa ilmenneiden toiminnanohjausjärjestelmän, joka helpottaa korjauksien suunnittelua ja toteutuksen seurantaa. Tilikauden 2017 aikana suoritettiin suurin osa suunnitelluista peruskorjauksista.

Kuntokartoituksen mukaan kiinteistön peruskorjaukseen tulee vuositasolla varata 150 000 - 200 000 euroa.

Kaupunginhallitus päätti 27.3.2017, § 318 Sivistystoimi/4, myöntää Helsinki Stadionin vuokralaiselle Helsinki Stadion Management Oy:lle suunnitteluvarauksen Sonera Stadiumin peruskorjausta varten ajalle 1.4.2017–31.3.2018. Helsinki Stadion Oy ja Helsinki Stadion Management Oy ovat käyneet neuvotteluja hankkeesta. Helsinki Stadion Oy on selvittänyt, miten hankkeen toteuttaminen onnistuisi käytännössä. Selvitystyö on kesken ja suunnitteluvaraukselle on haettu jatkoaikaa 31.3.2019 saakka. Stadionin kokonaisselvityksen ajankohta on otollinen, koska kaupungin vuosittainen vaihtovelkakirjalainen oikeuttama osakkeenmerkitseminen päättyy vuonna 2019.

Lähtökohtana suunnitteluvarauksen yhteydessä tehtävälle selvitykselle on, että kaupungin panos Stadionin ylläpitoon ei kasva. Vuonna 2019 toiminta Telia 5G Areenalla jatkuu vuoden 2018 kaltaisena. Helsinki Stadion Oy sai 175 000 euroa avustusta vuonna 2018. Helsinki Stadion Oy:lle esitetään 175 000 euroa avustusta vuonna 2019.

Jääkenttäsäätiö sr

Jääkenttäsäätiö hakee avustusta vuodelle 2019 yhteensä 1 233 000 euroa seuraavasti: vuokra-avustus 228 000, korot ja lyhennykset 1 005 000.

Jääkenttäsäätiöllä on toimintaa Töölön jäähallissa, jossa on areenan lisäksi harjoitushalli. Säätiö omistaa kokonaan Helsingin Liikuntahallit Oy:n, joka omistaa Kaarelan, Paloheinän, Malmin ja Vuosaaren jäähallit ja vuokraa Konalan, Hernesaaren ja Salmisaaren jäähallit. Kaarelan jäähalli korvaa Konalan jäähallin v. 2018-2019 aikana.

Vuonna 2017 jäähallia vuokrattiin jääkiekko-otteluihin, taitoluistelukilpailuihin ja -näytöksiin sekä muihin yleisötapahtumiin kuten Helsinki Horse Show, naisten joukkuevoimistelun EM-kilpailut, miesten koripallon maaottelut, lentopallo-ottelut, cheerleadingin SM-kilpailut sekä konsertteihin, yritystilaisuuksiin ja uskonnollisiin tilaisuuksiin. Liigakiekkoilu päättyi keväällä semifinaaliotteluihin. Urheilutapahtumien, konserttien ja näyttelyiden määrä kasvoi edellisvuodesta.

Harjoituksiin kilpailuihin ja otteluihin jäähalleja käytti kauden aikana n. 30 jääkiekkoseuraa, 6 taitoluisteluseuraa, 1 ringetteseura ja n. 20 kaukalopalloseuraa.

Areenan ja harjoitushallin keskimääräinen jäänkäyttöaste oli kausitasolla n. 91 %. Jääherneen ja Konalan hallien sekä Malmin jäähallien käyttöaste oli n. 93 % ja Paloheinän, Salmisaaren sekä Vuosaaren hallien n. 95 %. Käyttämättä jääneet tunnit sijoittuivat arkiaamuun, keskipäivään sekä lauantai-iltoihin.

Jäävuoroja halleissa oli vuoden 2017 aikana yhteensä 42 230 tuntia (41 551 tuntia vuonna 2016). Helsingin jäähallissa kävi yhteensä 673 122 kävijää (668 067 kävijää vuonna 2016). Tarkemmat laji- ja tapahtumakohtaiset kävijämäärät sekä halli- ja lajikohtaiset jäävuorojen tuntijakaumat ovat liitteenä.

Töölön jäähallin perusparannus toteutettiin vuosina 1997-2000. Kaupunginvaltuusto päätti 28.5.1997 ja 6.10.1999 myöntäessään säätiölle takauksen (yhteensä 4 790 833 euroa) peruskorjauslainoja varten, että lainojen hoitokustannukset otetaan huomioon vuosittain säätiön kaupungin avustusta määriteltäessä. Lisäksi säätiö saa tilitysvuokraa vastaavan avustuksen.

Jääkenttäsäätiöllä ja sen omistamilla yhtiöillä on lainaa kaupungilta ja eri rahoituslaitoksilta vuonna 2018 yhteensä 8 845 386 euroa (Jääkenttäsäätiö 615 789 euroa ja Helsingin Liikuntahallit Oy 8 229 597 euroa, josta Kaarelan jäähallin laina 3 200 000 euroa). Jääkenttäsäätiön korot ja lyhennykset ovat vuonna 2018 nykykorkokannalla tehdyn ennusteen mukaan 99 995 euroa. Helsingin Liikuntahallit Oy:n lyhennykset ja korot ovat 714 872 euroa (528 611 euroa vuonna 2017).

Hakemuksessa tarve lainojen ja korkojen lyhennysten hoitamiseen kokonaisuudessaan on 814 867 euroa.

Jääkenttäsäätiö pyrkii parantamaan jääurheilun toimintaedellytyksiä Helsingissä. Tavoitteena on yhden tai kahden hallikokonaisuuden toteuttaminen lähivuosina.

Vuonna 2019 Jääkenttäsäätiön toiminta tulee sisällön osalta olemaan edellisen vuoden kaltaista. Tavoitteena on, että vuonna 2019 tapahtumien määrä pysyy vuoden 2018 tasolla kuitenkin niin, että Helsinki Garden suunnitelman huomioidaan toiminnassa. Yhtymän jäähalleissa järjestetään edelleen maksutonta yleisöluistelua eri viikonpäivinä iltapäivisin Töölöä lukuun ottamatta.

Jääkenttäsäätiö sr sai 1 045 000 euroa avustusta vuonna 2018. Vuoden 2019 avustukseksi esitetään 1 225 000 euroa.

Esitetty avustus on 29 euroa harjoitustuntia kohti, kun mukaan on laskettu myös säätiön hallinnoimien yhtiöiden hallien tuntimäärät vuodelta 2017.

Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy

Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy hakee avustusta vuodelle 2019 yhteensä 657 000 euroa seuraavasti: toiminta-avustus 657 000 euroa.

Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy on vuonna 1996 perustettu yhtiö, josta Helsingin kaupunki omistaa 66,7 %. Muina osakkaina tasaosuuksin ovat Suomen Uimaliiton Tuki ry ja Urheiluopistosäätiö. Yhtiö kuuluu Helsingin kaupungin konserniin.

Uintikeskus tuottaa yleishyödyllisenä yhteisönä uima- ja muita liikuntapalveluja pääkaupunkilaisille. Lisäksi Mäkelänrinteen liikuntalukio käyttää liikuntatiloja päivittäin. Uintikeskus tarjoaa harjoittelu- ja kilpailutiloja myös eri liikuntaseuroille ja maajoukkueille. Uintikeskus toimii myös kansainvälisenä kilpailupaikkana.

Uintikeskus on suosittu ja sen käyttöaste on korkea. Vuonna 2017 käyntikertoja oli 753 035 (530 010 vuonna 2016). Käyntikerroista 535 434 oli uimahallissa, 20 221 liikuntahallissa ja 88 943 FIX -liikuntakeskuksessa. Lisäksi arvioitu koulukäyttö oli 105 000 ja muu käyttö 3 437 kertaa.

Uintikeskuksen kävijämääräksi vuonna 2019 on arvioitu 750 000. Kiinteistön ja tilojen kunnossapitoon ja käyttöomaisuuden uusinvestointeihin on varattu vuonna 2019 yhteensä 650 000 euroa. Normaalien vuosikorjausten lisäksi keskitytään teknisten järjestelmien sekä rakennuksen peruskunnostukseen. Halli on suljettuna 5-6 viikkoa vuosikorjausten vuoksi vuonna 2019.

Vuonna 2019 maksettavat lainanlyhennykset ja korot ovat arvion mukaan yhteensä 105 000 euroa.

Laitosavustusta haetaan oman tulorahoituksen ja kulujen sekä pääomakuluista aiheutuvien kustannusten erotukseksi ja toimintojen tukemiseksi.

Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy sai 620 000 euroa avustusta vuonna 2018.

Vuoden 2019 avustukseksi esitetään 620 000 euroa. Esitetty avustus on 0,77 euroa/käyntikerta (käyntikertojen määräksi vuonna 2019 on arvioitu 800 000).

Stadion-säätiö sr

Stadion-säätiö sr hakee avustusta vuodelle 2019 yhteensä 5 140 813 euroa seuraavasti: vuokra-avustus 460 000, korot ja lyhennykset 2 330 813, toiminta-avustus 2 350 000.

Stadion-säätiön tarkoituksena on urheilun, liikunnan ja kulttuurin sekä matkailun edistäminen ja tukeminen sekä Olympiastadionin ja sen ympäristön toimintojen ja tapahtumien kehittäminen ja edistäminen. Helsingin Olympiastadionin omistaa Helsingin kaupunki.

Olympiastadionin perusparannus- ja uudistamishankkeen suunnittelutyö käynnistyi vuonna 2013. Stadion sulkeutui 22.12.2015 laajamittaisen perusparannus- ja uudistamishankkeen käynnistyessä alkuvuodesta 2016. Stadionin perusparannus- ja uudistamishankkeessa on neljä urakkakokonaisuutta: maarakennus- ja louhintaurakka, rakennustekninen projektinjohtourakka sekä erilliset LVIA- ja sähkötekniset urakat. Rakennuttajana on Helsingin kaupunkiympäristön toimiala.

Kiinteistön hoitokulut vuonna 2017 olivat 590 000 euroa, josta kaupungille maa-alueen vuokrana 429 000 euroa. Toiminnan hyväksyttyihin suunnitelmiin ja päätöksiin perustuvat yhteiset kulut olivat 601 000 euroa.

Stadionin markkinoinnin ja viestinnän painopisteet vuonna 2017 olivat perusparannus- ja uudistamishankkeen seuraaminen ja viestintä Olympiastadionin kanavissa, varainhankinta-, kansalais- ja yrityskeräys ja yhteistyökumppanuudet sekä uudistuvat stadionin palvelumuotoilun käynnistys. Olympiastadion oli osa Suomen 100-vuotisjuhlavuoden ohjelma ja juhlavuoden aikana mm. julkaistiin stadionin vaiheita Suomen itsenäisyyden aikana.

Stadion-säätiön vastuulla on Olympiastadionin varustaminen. Varustamisen kokonaisuus on noin 7 miljoonaa euroa. Varsinaiset rakennustyöt alkoivat alkuvuodesta 2016. Olympiastadionin kiinteistöhoito keskittyy vuosina 2018 ja 2019 stadionin projektijohtourakan avustaviin toimenpiteisiin sekä yhteistyöhön urakoitsijoiden kanssa eri osa-alueilla. Toimintavuosien 2018 ja 2019 aikana valmistuvat stadionin toiminnalliset ja tekniset ratkaisut.

Tulevaisuudessa stadionilla arvioidaan vierailevan noin miljoona kävijää vuosittain. Vuosien 2017-2019 aikana rakennetaan stadionin lisäksi myös Olympiastadionin palvelut tapahtumakävijöille sekä päivittäisille vieraille. Rakennushankkeen arvioitu aikataulu on, että perusparannus ja uudistamishanke valmistuu vuoden 2019 aikana.

Stadion-säätiö sai laitosavustusta yhteensä 1 778 500 euroa vuonna 2018. Vuoden 2019 avustukseksi esitetään 5 088 500 euroa.

Urheiluhallit Oy

Urheiluhallit Oy hakee avustusta vuodelle 2019 yhteensä 4 385 000 euroa seuraavasti: toiminta-avustus 4 385 000.

Urheiluhallit Oy:n toimialana on omistaa ja hallita erilaisia urheilutiloja ja toimia sellaisena yleishyödyllisenä laitoksena, joka järjestää näiden tilojen käytön eri yhteisöille kuten urheilujärjestöille ja kouluille.

Urheiluhallit Oy:n toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluu seitsemän eri vesiliikuntakeskusta ja Pasilan Urheiluhalli. Urheiluhallit Oy vastaa Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy:n juoksevasta toiminnasta yhteistyösopimuksen mukaan. Urheiluhallit Oy:n hallintoon liitettiin yhteistyösopimuksella Vuosaaren Urheilutalo Oy 1.1.2009 lähtien. Konsernitilinpäätökseen sisältyy Kiinteistö Oy Helsinginkatu 25 (Helsingin Urheilutalo). Urheiluhallit Oy on lisäksi osakkaana Töölön Terveys- ja Urheilutalo Oy:ssä (Töölön Urheilutalo), Siltakeskus Oy:ssä (Siltamäen uimahalli) ja Kontulan Palvelutalo Oy:ssä (Kontulan uimahalli). Helsingin kaupunki omistaa 51,3 % Urheiluhallit Oy:n osakkeista. Loput osakkeista omistaa kaksitoista valtakunnallista erikoisurheiluliittoa, Urheiluopistosäätiö ja Helsingin NMKY.

Urheiluhallit Oy tarjoaa liikuntapalveluja Helsingin Urheilutalossa, Töölön Urheilutalossa, Pasilan Urheiluhallissa sekä Malmin, Kontulan ja Siltamäen uimahalleissa. Käyntikertoja näissä toimipaikoissa oli yhteensä 1 190 332 vuonna 2017 ja valvottuja aukiolotunteja 27 612. Tarkemmat käyntikerrat ovat liitteenä.

Urheiluhallit -konsernin palveluksessa oli keskimäärin 120 (120) henkilöä vuonna 2017.

Vuonna 2017 korjaustoiminta käsitti vuosikorjausluotoisten kunnossapitotöiden ja hankintojen lisäksi mm. Kontulan uimahallin salin lattian uusiminen sekä saunan laatoitusten ja puuosien uusimisen sekä Siltamäen uimahallin asiakaspalvelupisteen uusimisen. Vuoden 2018 toimintaan vaikutti merkittävästi Töölön urheilutalon peruskorjaus. Peruskorjaus jatkuu vuoden 2019 loppupuolelle. Töölön urheilutalon peruskorjauksen kustannusarvio on 10,982 miljoonaa euroa.

Vuonna 2019 maksettavat lainanlyhennykset sekä korko- ja muut vieraan pääoman kulut ovat 1 257 000 euroa. Töölön peruskorjaus rahoitetaan kaupungin myöntämällä 4 390 000 euron urheilu- ja ulkoilurahastolainalla sekä opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksella ja rahoituslaitoslainalla.

Avustustarpeen kasvaminen johtuu Töölön urheilutalon perusparannushankkeesta aiheutuvista lisääntyneistä pääomakuluista.

Urheiluhallit Oy sai laitosavustusta yhteensä 3 330 000 euroa avustusta vuonna 2018. Vuoden 2019 avustukseksi esitetään 4 385 000 euroa.

Vuosaaren Urheilutalo Oy

Vuosaaren Urheilutalo Oy hakee avustusta vuodelle 2019 yhteensä 2 325 000 euroa seuraavasti: toiminta-avustus 2 325 000.

Vuosaaren Urheilutalo Oy omistaa urheilutalon, jossa on muun muassa uimahalli, liikuntahalli, kuntosaleja ja muita oheistiloja. Yhtiö perustettiin vuonna 1972 ja urheilutalokiinteistö valmistui Vuosaarentie 5:n tontille vuonna 1979. Helsingin kaupunki omistaa yhtiön osakkeista 89,19 %. Vuosaaren Urheilutalo Oy ja Urheiluhallit Oy ovat solmineet yhtiökokoustensa päätöksellä hallinto- ja talouspalvelusopimuksen, jonka mukaisesti Urheiluhallit Oy vastaa yhtiön taloushallinnosta ja juoksevasta liiketoiminnasta kokonaisuudessaan. Sopimus on ollut voimassa 1.1.2009 alkaen.

Vuonna 2017 Vuosaaren Urheilutalolla oli valvottuja aukiolotunteja 5 233 (5 240) ja käyntikertoja 637 299 (648 682), josta 355 753 (352 734) uimahallissa.

Vuosaaren Urheilutalo Oy:n uimahallia ja liikuntatiloja laajennus valmistui vuonna 2011. Laajennus rahoitettiin 4,1 miljoonan euron lainalla Helsingin kaupungin urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta ja 5,3 miljoonan euron rahoituslaitoslainoilla sekä 0,75 miljoonan euron valtion avustuksella. Laajennushanke sisälsi mm. opetusaltaan, 25 metrin altaan ja sen osana hyppytornin ja -altaan, vesiliukumäen ja uudet puku-, pesu- ja saunatilat. Laajennushankkeen jälkeen Vuosaaren Urheilutalon kiinteistön vanha osuus perusparannettiin vuosina 2012-2013. Perusparannus rahoitettiin Helsingin kaupungin myöntämällä 2 174 000 euron lainalla ja 3 261 000 euron rahoituslaitoslainalla. Perusparannusta ja laajennusta varten otetut lainat ovat kasvattaneet pääomakuluja vaikuttaen tarvittavaan avustusmäärään.

Vuoden 2019 kävijämäärätavoite on 620 000 kävijää.

Kaupungin avustus Vuosaaren Urheilutalo Oy:lle oli 2 220 000 euroa vuonna 2018. Vuoden 2019 avustukseksi esitetään 2 220 000 euroa. Esitetty avustus on 3,48 euroa käyntikertaa kohti.

Avustushakemukset kokonaisuudessaan ovat nähtävillä jaoston jäsenille ja varajäsenille ennen jaoston kokousta jaoston kokoushuoneessa klo 15 alkaen ja sitä ennen asian valmistelijalla erikseen sovittaessa.

Päätös tullut nähtäväksi 20.12.2018

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.