Vahingonkorvaus, venevaurio, Vuosaari, Vuosaaren Venekerho ry

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Oikaisuvaatimuksen tekijä ********** hakee 27.3.2019 saapuneella oikaisuvaatimuksella sekä myöhemmin saapuneilla täydentävillä liitteillä oikaisua vs. liikuntajohtajan päätökseen 19.3.2019, § 19. Oikaisuvaatimus on toimitettu kuntalain 138 §:n asettamassa määräajassa.

Vs. liikuntajohtaja on päätöksellään hylännyt hakijan vahingonkorvausvaatimuksen koskien esinevahinkoa Vuosaaren venekerho ry:n laiturissa. Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii kielteisen päätöksen kumoamista.

Hakijan esittämät perusteet

Oikaisuvaatimuksessa hakija selventää sitä, kuinka vahinko on tapahtunut. Hakijan mukaan laiturilla on poijuja vain meren puolella ja kun tuulee mereltä eli idästä päin, veneet kiristävät poijuköysiään, jotta veneet eivät osuisi laituriin. Hakijan mukaan laituri antaa periksi eli sitä ei ole ankkuroitu ja lisäksi, koska laiturin toisella puolella ei ole veneitä poijukiinnityksessä antamassa vastavoimaa, laituri taipuu tuulta vastaan.

Hakija kertoo kiinnittäneensä huomiota laiturin kiinnitykseen ja laiturin taipumiseen keväästä lähtien ja hän oli tiedustellut venekerholta, milloin laituria aiotaan korjata. Venekerhon mukaan kaupungin työmiesten oli tarkoitus tulla korjaamaan laituria juhannuksen paikkeilla. Hakija on toimittanut oikaisuvaatimuksensa liitteenä venekerhon ja kaupungin välisen sähköpostikeskustelun, josta käy hakijan mukaan ilmi se, että laiturin ankkurointia ei ole tehty ennen vahingon tapahtumista tai sen jälkeen.

Oikaisuvaatimuksessa on 2.8.2018 otettu kuva laiturista, jossa näkyy laiturin taipuminen. Hakija kysyy, kuinka laituri voi taipua kuvan osoittamalla tavalla, jos laituri on ankkuroitu kaksi vuotta sitten. Hakijan mukaan, jos laiturin ankkurointi korjataan, se osoittaa, että ankkurointia ei oltu tehty asiallisesti ja se oli syynä veneen vahingoittumiselle. Lisäksi hakija on myöhemmin toimittanut 1.8.2018 otetun kuvan laiturista, jossa näkyy myös laiturin taipuminen.

Hakija tuo esiin myös sen, että asiassa tehdyssä päätöksessä viitataan Vuosaaren Venekerho ry:ltä saatuun lisäselvitykseen, jonka mukaan laiturin pään siirtyminen neljä metriä tuulta vasten ja vahingon aiheutuminen sen seurauksena on erittäin epätodennäköistä. Hakija halusi saada kopion kyseisestä selvityksestä itselleen, jotta hän voisi ottaa kantaa selvitykseen. Lisäselvitys perustui vahingonkorvausvaatimusta selvittäneen lakimiehen ja yksikön päällikön sekä venekerhon edustajan väliseen tapaamiseen, jossa asia kävi ilmi. Hakijalle on annettu mahdollisuus ottaa kantaa lisäselvitykseen ennen oikaisuvaatimuksen ratkaisemista.

Hakija tarkentaa myös tapahtuma-aikaa. Vahinko on tapahtunut 28.7.–29.7.2019 välisenä yönä kello 21–6 välillä. Hakijan mukaan yöllä vahtivuorossa ollut venekerhon jäsen on kertonut käyneensä lisäämässä veneen perään lepuuttajia yön aikana. Vahingon tapahtumisella ei ole kuitenkaan ollut silminnäkijöitä. Seuraavana päivänä silminnäkijöitä on ollut monta, joista hakija on nimennyt kaksi. Oikaisuvaatimuksessa on 2.8.2018 otettu kuva veneen vauriosta. Hakijan mukaan kuvassa on veneen peräpeili. Kaupungin näkemyksen mukaan vahinko on aiheutunut veneen perästä katsottuna oikeaan takakulmaan.

Näyttötaakasta

Vahingonkärsijä ja Helsingin kaupunki eivät ole sopimussuhteessa keskenään, joten vahingonkorvausasian ratkaisemiseen sovelletaan sopimuksenulkoisen vahingonkorvausoikeuden säännöksiä. Sopimuksenulkoisen vahingonkorvausoikeuden lähtökohtana on se, että vahingonkärsijän on näytettävä kärsimänsä vahinko, syy-yhteys sekä vahingonaiheuttajan tahallisuus tai tuottamus eli huolimattomuus.

Hakija on näyttänyt, että hänen veneensä takaosaan on tullut vaurioita. Hakija ei ole kuitenkaan näyttänyt, että kaupunki olisi laiminlyönyt laiturin kunnossapidon tahallaan tai tuottamuksellisesti eikä hakija ole myöskään riittävällä tavalla näyttänyt vahinkoon johtanutta syy-yhteyttä eli sitä, että vahinko olisi johtunut laiturin normaalista poikkeavasta taipumisesta.

Tahallisuudesta ja tuottamuksesta

Laituri, jossa hakijalla on venepaikka, on rakennettu kolmesta kaksikymmentä metriä pitkästä palasta, joiden välillä on nivelkohdat, jotka mahdollistavat laiturin taipumisen. Laituri on kelluva laituri, joten se pysyy paikallaan ankkurointinsa avulla. Laituri liikkuu jonkin verran vedenpinnan korkeuden vaihteluista johtuen, sillä vedenpinnan laskiessa laiturin ankkurointiketjut löystyvät. Vedenpinnan korkeuden vaihtelusta johtuva laiturin liikkuminen on normaalia ja veneilijän on otettava se huomioon kiinnittäessään venettään laituriin. Vene ei voi olla liian lähellä laituria ja vene on kiristettävä kunnolla poijuun. Lisäksi veneen ja laiturin välissä on oltava tarpeeksi lepuuttajia.

Hakija on tuonut oikaisuvaatimuksessaan esiin laiturin ankkurointiin liittyviä seikkoja. 15.9.2017 pidetyssä venesatamakatselmuksessa on todettu, että laiturin ankkurointi on uusittava. Katselmuksessa ei kuitenkaan ole todettu laiturin olevan käyttökelvoton tai vaarallinen.

Laiturin kärjessä oleva ketju katkesi loppukesästä 2017 ja se vaihdettiin silloin uuteen. Heinäkuussa 2019 kaupungin ulkopuolinen urakoitsija totesi, että laiturin kärjen ankkurointiketju on edelleen hyvässä kunnossa.

Kesällä 2018 laiturin keskikohdan ankkurointia oli tarkoitus vahvistaa laittamalla laituriin lisäpainoja. Venekerhon kanssa oli sovittu, että lisäpainot laitetaan juhannusviikolla, jolloin laiturissa ei ole veneitä. Kaupungin korjauslautta lisäpainoineen oli laiturin lähellä valmiina, mutta korjaustöitä ei voitu suorittaa sovittuna aikana, koska laiturissa olikin veneitä, jotka estivät huoltolautan pääsyn laiturin lähelle. Kaupunki tarvitsi huoltolauttaansa muualla, joten huoltolautta ei voinut jäädä laiturin viereen odottamaan sen tyhjentymistä veneistä. Kaupunki ei siis voinut asentaa lisäpainoja laiturin keskikohtaan kaupungista riippumattomasta syystä.

Vuonna 2018 kaupungin työntekijät tarkastivat laiturin turvallisuuden ja heidän mielestään vaara ei ollut. Laituriin ei siis ehditty asentaa lisäpainoja ennen vahingon tapahtumista, mutta laituri ei ollut kaupungin näkemyksen mukaan kuitenkaan vaarallinen tai käyttökelvoton. Laiturin keskikohdan suunniteltu korjaustyö ei siten ollut niin kiireellinen, että se olisi tullut toteuttaa välittömästi ja lisäksi korjaustyöt estyivät juhannuksena kaupungista riippumattomista syistä. Näin ollen kaupunki on asianmukaisesti huolehtinut laiturin kunnossapidosta. Kaupunki ei siis ole laiminlyönyt laiturin kunnossapitoa tahallaan tai tuottamuksellisesti.

Syy-yhteydestä

Hakijan esittämiä kuvia, jotka on otettu kolme ja neljä päivää tapahtuman jälkeen, ei voida pitää riittävänä näyttönä syy-yhteydestä. Kuvissa laituri on taipunut jonkin verran, mutta pelkästään se seikka, että laituri on vinossa, ei osoita syy-yhteyttä vahingon ja laiturin liikkumisen välillä. Kuvista ei ole pääteltävissä se, onko laituri liikkunut yön aikana hakijan kertomalla tavalla ja onko veneen vaurio siis aiheutunut laiturin liikkumisesta eikä esimerkiksi siitä, että vene olisi ollut huonosti kiinnitetty.

Hakijan selitys laiturin liikkumisesta sinne päin, mistä tuuli on puhaltanut, ei ole looginen. Ilmatieteen laitokselta saatujen tietojen mukaan tuuli on puhaltanut idästä päin koko yön noin 11–13,5 m/s nopeudella. Hakijan venepaikka on laiturin itäpuolella ja paikka on poijupaikka. Vene on ollut kiinnitettynä perä laituriin päin eli keula on ollut kiinnitettynä laiturin itäpuolella olevaan poijuun. Tuuli on työntänyt hakijan venettä sekä laituria länteen päin. Hakijan mukaan laituri on kuitenkin taipunut itään päin, koska laiturin itäpuolella olevat veneet ovat kiristäneet poijuköysiään ja laituri on seurannut mukana. Selvityksen mukaan laiturissa on ollut kyseisenä ajankohtana vähän veneitä, joten ei ole uskottavaa näyttöä siitä, että muutama vene olisi vetänyt laituria mukanaan vastatuuleen niin, että laituri olisi osunut hakijan veneeseen aiheuttaen vahinkoa.

Lisäksi kuten vs. liikuntajohtajan päätöksessä on jo tuotu esiin, Vuosaaren venekerholta saadun lisäselvityksen mukaan laiturin kärjen siirtymistä itään päin on pidetty epätodennäköisenä, sillä laiturin kärki on ankkuroitu uudelleen vuonna 2017. Myös kaupungin työntekijät ovat pitäneet laituria turvallisena. Tätä näkemystä tukee myös se, että laiturissa ei ole sattunut muita venevahinkoja. Näin ollen hakija ei ole uskottavasti näyttänyt, että veneen vaurio johtuisi siitä, että laituri olisi yön aikana liikkunut itään päin ja osunut sen seurauksena veneeseen.

Yhteenveto

Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty aikaisemman lisäksi sellaista uutta ja asiaan vaikuttavaa, minkä perusteella asiaa olisi syytä arvioida toisin. Hakija ei ole näyttänyt vahinkoon johtanutta syy-yhteyttä taikka kaupungin tahallisuutta tai tuottamusta asiassa. Näin ollen Helsingin kaupunki ei ole asiassa korvausvelvollinen. Vs. liikuntajohtajan tekemää päätöstä asiasta ei ole syytä kumota. Oikaisuvaatimus tulee hylätä.

Kannemahdollisuudesta

Tämä päätös on Helsingin kaupungin kannanotto vahingonkorvausasiaan. Päätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen, mutta hallintotuomioistuin ei tutki päätöksen yksityisoikeudellista sisältöä. Vahingonkorvauskysymykset ovat yksityisoikeudellisia riita-asioita, jotka asianosainen voi halutessaan saattaa yleisen alioikeuden ratkaistavaksi.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Liikuntapalvelukokonaisuus Liikuntajohtaja 19.03.2019 § 19

Päätös tullut nähtäväksi 28.08.2019

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.