Uhkasakkojen tuomitseminen pientalon rakennustöiden loppuunsaattamista koskevassa velvoiteasiassa, 39.KO, Töyrynummi

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Ympäristö- ja lupajaoston 27.6.2017 asettamat velvoitteet

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto velvoitti ********** asetettavan juoksevan sakon uhalla viimeistään 1.10.2017 mennessä hankkeeseen kytkettävän asiantuntijan toimesta selvittämään hulevesien asianmukaisen poisjohtamisen tontin olosuhteet huomioiden, toimittamaan 10.7.2001 myönnetyn rakennusluvan edellyttämän sadevesisuunnitelman eli hulevesisuunnitelman rakennusvalvontavirastoon ja toteuttamaan sen mukaisen rakennustyön sekä lopettamaan hulevesien johtamisen putken kautta tontille 39202/4

Juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on kahdeksantuhatta euroa ja lisäerä jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka kuluessa velvoitetta ei ole noudatettu, on tuhatkuusisataa euroa.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto velvoitti ********** asetettavan juoksevan sakon uhalla hankkeeseen kytkettävän asiantuntijan toimesta antamaan selvityksen tukimuurin perustuksista ja kellariseinien muutostöistä, toimittamaan kellarin ja tukimuurin rakennesuunnitelmat (joihin sisältyy vedeneristyssuunnitelma) rakennusvalvontavirastoon ja rakentamaan tukimuurin ja pihatyöt valmiiksi asti 10.7.2001 myönnetyn rakennusluvan mukaisesti niin, että pihamaasta voidaan toimittaa loppukatselmus viimeistään 1.10.2017.

Juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on kahdeksantuhatta euroa ja lisäerä jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka kuluessa velvoitetta ei ole noudatettu, on tuhatkuusisataa euroa.

Tarkastuslausunto

Rakennusvalvontapalvelujen rakenneyksikkö esittää 8.11.2018 päivätyssä tarkastuslausunnossa, että kun asetettuja velvoitteita ei ole vieläkään noudatettu, niin ********** tuomittaisiin maksamaan ympäristö- ja lupajaoston 27.6.2017 tekemässä päätöksessä asetetut ja sen jälkeen erääntyneet uhkasakot rakennustöiden loppuun saattamiseksi ja määrätään maksamaan rakennusvalvontataksan 20 §:n mukainen valvontamaksu.

Tarkastuslausunnon tiedoksianto

Helsingin käräjäoikeuden haastemies on antanut tarkastuslausunnon tiedoksi ********** 3.1.2019.

Vastine tarkastuslausuntoon

Vastineessa kiinteistön omistaja toteaa, että hänellä ei ole voimia jatkaa rakentamista. Hän kertoo ajatelleensa jakaa tontin hallinnanjakopäätöksellä 2-3 rakentamisalueeseen ja yhteisalueeseen. Yhdessä näistä sijaitsisi tontilla oleva vanha rintamiestalo. Aluksi talo yritetään saada kaupaksi sellaiselle ostajakandidaatille, joka haluaisi saneerata talon. Näin säästyisi 20-30 000 euron purkukustannukset. Ennen tätä kaupantekoa ei kannata tehdä täyttöjä talon seinustojen viereen, koska ostaja haluaa varmasti nähdä perustukset ja jos kauppa syntyy, niin melko todennäköisesti ostaja haluaa tehdä kellarin seiniä vastaan lämpöeristyksen ja rakentaa salaojat valmiiksi. On hölmöläisen hommaa tehdä täytöt nyt, jos ne joudutaan avaamaan lämpöeristysten ja salaojien vuoksi. Jos tämä ei onnistu, niin sitten teen täytöt ja annan purkaa rintamiestalon ja haen rakennusluvan tälle uudisrakennukselle.

Sovellettavat oikeussäännöt

Maankäyttö- ja rakennuslain 165 §

Jos rakennuspaikkana olevan kiinteistön maanpinnan luonnollista korkeutta muutetaan tai suoritetaan muita toimenpiteitä, jotka muuttavat luonnollista vedenjuoksua kiinteistöllä, kiinteistön omistaja tai haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei toimenpiteistä aiheudu huomattavaa haittaa naapurille. Mikäli kiinteistön omistaja tai haltija laiminlyö velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on hakemuksesta määrättävä haitan korjaamisesta tai poistamisesta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 170 §

Jollei aloitettua rakennustyötä tai muuta toimenpidettä ole saatu valmiiksi ennen luvan tai viranomaishyväksynnän raukeamista, kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee velvoittaa asianomainen määräajassa saattamaan työ loppuun taikka ryhtymään muihin toimenpiteisiin, jotka terveellisyyden, turvallisuuden taikka ympäristölle aiheutuvan haitan tai häiriön vuoksi ovat tarpeen.

Jos rakennus on osaksi tai kokonaan tuhoutunut, rakennustyö on jätetty kesken tai rakennuksen käyttämisestä on luovuttu, rakennuspaikka ympäristöineen on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna turvallisuutta tai rumenna ympäristöä. Rakennus on myös riittävästi suojattava säältä ja mahdolliselta vahingonteolta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 182 §

Jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin näihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen sekä asianomainen ministeriö markkinavalvontaviranomaisena voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin.

Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.

Uhkasakkoa ja teettämisuhkaa koskevassa asiassa sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 186 §

Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on rakennustyön keskeyttämistä taikka uhkasakon tai teettämisuhan käyttämistä edellyttävän teon tai laiminlyönnin todettuaan ilmoitettava asiasta poliisille esitutkintaa varten.

Ilmoitus saadaan jättää tekemättä, jos tekoa tai laiminlyöntiä olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä vähäisenä, eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista.

Uhkasakkolaki 10 §

Uhkasakon tuomitseminen

Uhkasakon asettanut viranomainen voi tuomita uhkasakon maksettavaksi, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä. Edellytyksenä uhkasakon tuomitsemiselle maksettavaksi on, että uhkasakon asettamista koskeva päätös on lainvoimainen, jollei päätöstä ole säädetty tai määrätty noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta.

Uhkasakon lisäeristä voidaan kerralla tuomita maksettavaksi enintään kolme kertaa peruserän suuruinen summa. Tämän ylittävältä osalta lisäerät raukeavat niiltä uhkasakkojaksoilta, jotka ovat alkaneet ennen kuin päätös uhkasakon tuomitsemisesta tehdään.

Tuomitun uhkasakon täytäntöönpanosta ja muuntorangaistuksesta säädetään erikseen.

Edellä mainittujen säännösten lisäksi uhkasakkolain 6 §, 7 §, 8 §, 9 §, 11 §, 12 §, 13 §, 18 §, 19 §, 20 §, 22 §, 23 § ja 24 §

Perustelut

Tontilla on voimassa kaupunginvaltuuston 13.12.1978 hyväksymä asemakaava numero 7900, jossa tontti on merkitty enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialueeksi (AO).

Tontilla sijaitsee vuonna 1952 myönnetyn rakennusluvan nojalla rakennettu omakotitalo, jonka laajentamiseksi myönnetyn rakennusluvan mukaiset rakennustyöt ovat jääneet kesken. Rakennustyöt ovat alkaneet jo noin 17 vuotta sitten. Omakotitalo on tyhjillään vuosikaudet.

Rakennuslautakunta on 26.4.2016 tuominnut tässä samassa asiassa 28 800 euron uhkasakot maksuun. Ympäristö- ja lupajaosto on 27.6.2017 tuominnut tässä samassa asiassa 22 400 euron uhkasakot maksuun.

Velvoitteita ei ole edelleenkään miltään osin noudatettu eikä velvoitteiden noudattamatta jättämiselle ole esitetty mitään pätevää syytä. Velvoitetulla on ollut edellisen päätöksen jälkeen puolitoista vuotta aikaa noudattaa ympäristö- ja lupajaoston asettamia velvoitteita. Vastineessa esitetyt suunnitelmat eivät vapauta ympäristö- ja lupajaoston tekemän lainvoimaisen velvoitepäätöksen noudattamisesta.

Päätös tullut nähtäväksi 20.02.2019

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 30 (Valvontamaksun osalta) ja 33 §:t.

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 30 § (Valvontamaksun osalta).

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.