Tilinpäätös vuodelta 2018, sosiaali- ja terveystoimi
Sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätös vuodelta 2018
Päätös
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Talous- ja strategiapäällikkö Sampo Pajari oli kutsuttuna asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.
Sosiaali- ja terveyslautakunta jätti asian yksimielisesti pöydälle jäsen Tapio Bergholmin ehdotuksesta.
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä tiedoksi sosiaali- ja terveystoimen vuoden 2018 tilinpäätöksen.
Talous- ja suunnittelupäällikkö Sampo Pajari on kutsuttuna asiantuntijana kokouksessa läsnä tämän asian käsittelyssä.
Sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätös vuodelta 2018 on laadittu kaupungin tilinpäätösohjeiden mukaisesti kirjanpitolakia noudattaen. Sosiaali- ja terveystoimen käyttötalousmenot ja tulos muodostuivat yhteenlaskettuina seuraaviksi:
| 5 10 Sosiaali- ja terveystoimi | TP 2017 | TA 2018 | TP 2018 | Ero 2017 | Ero TA |
| (milj. euroa) | |||||
| Tulot yhteensä | 204 711 776 | 192 439 000 | 216 793 192 | 12 081 416 | 24 354 192 |
| Menot yhteensä | 2 046 398 154 | 2 060 580 000 | 2 062 905 517 | -16 507 363 | -2 325 517 |
| Poistot | 11 140 831 | 5 622 000 | 11 702 825 | 561 994 | 6 080 825 |
| Tilikauden tulos | -1 852 827 209 | -1 873 763 000 | - 1 857 815 150 | -4 987 941 | 15 947 850 |
Koko sosiaali- ja terveystoimialan menoihin oli varattu vuoden 2018 talousarviossa 2 060,6 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimialan toteutuneet menot olivat 2 062,9 milj. euroa, joka ylitti käytettävissä olevat määrärahat 2,3 milj. eurolla.
Toimialan toteutuneet tulot olivat 216,8 milj. euroa, joka ylitti talousarvion 24,4 milj. eurolla. Pääosa tulojen ylityksestä koostui täyden korvauksen perusteella saaduista valtion korvauksista. Tulojen merkittävä ylitys johtui tulojen kirjausmuutoksesta kirjanpitolain mukaiseksi maksuperustaisesta kirjaamisesta suoriteperustaiseksi kirjaamiseksi. Tulot ylittyivät myös kuolinpesien kirjaustavan muutoksesta taseesta käyttötaloustuloihin, muista vuokratuloista (Palvelukeskus Helsinki ja liikkeenluovutusten jälkeen HUSin maksamat vuokrat) sekä muilta kunnilta ja kuntayhtymiltä perityistä korvauksista.
Talousarvion määrärahatarkastelu talousarviokohdittain
Sosiaali- ja terveyspalvelut (5 10 01 )
| 5 10 01 Sosiaali- ja terveyspalvelut | TP 2017 | TA 2018 | TP 2018 | Ero 2017 | Ero TA |
| (milj. euroa) | |||||
| Tulot | 168 658 899 | 164 571 000 | 183 269 023 | 14 610 124 | 18 698 023 |
| Menot | 1 434 268 916 | 1 453 602 000 | 1 453 393 023 | 19 124 107 | 208 977 |
Sosiaali- ja terveyspalvelujen menoihin oli talousarviossa varattu määrärahaa 1 453,6 milj. euroa. Talousarviokohdan menot olivat 1 453,4 milj. euroa, joka alitti käytettävissä olleet määrärahat 0,2 milj. eurolla.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulomääräraha oli 164,6 milj. euroa. Toteutuneet tulot olivat 183,3 milj. euroa, joten tulot ylittyivät 18,7 milj. eurolla. Merkittävämmin ylittyivät täyden korvauksen perusteella saadut valtion korvaukset, jotka ylittivät budjetoidun tason 19,5 milj. eurolla. Täyden korvauksen perusteella saatujen valtion korvausten ylitys johtui pääosin tulojen kirjaustavan muutoksesta maksuperustaisesta suoriteperustaiseksi. Tulot ylittyivät myös kuolinpesien kirjaustavan muutoksesta taseesta käyttötaloustuloihin sekä muista vuokratuloista (Palvelukeskus Helsinki ja liikkeenluovutusten jälkeen HUSin maksamat vuokrat). Myös muilta kunnilta ja kuntayhtymistä perityt korvaukset ylittivät budjetoidun tason 2 milj. eurolla. Asiakkailta perittävät sosiaali- ja terveydenhuollon maksut alittivat budjetoidun tason 10,3 milj. eurolla.
Menolajeittain merkittävämmin talousarvion ylittivät asiakaspalvelujen ostot 13,7 milj. eurolla ja muiden palvelujen ostot 7,1 milj. eurolla. Henkilöstömenot alittivat budjetoidun tason 24,8 milj. eurolla.
Palvelukokonaisuuskohtaiset toteutumat (ilman tulospalkkiota ja tammikuussa takautuvasti maksettua kertaerää) olivat sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarviokohdan osalta seuraavat:
| Palvelukokonaisuus | Budjetti 2018 (milj. euroa) | TP 2018 (milj. euroa) | Ero (milj. euroa) | Ero % |
| Perhe- ja sosiaalipalvelut | 373,7 | 384,5 | -10,8 | -2,9% |
| Terveys- ja päihdepalvelut | 315,2 | 315,9 | -0,7 | -0,2% |
| Sairaala-, kuntoutus- ja hoiva | 463,2 | 463,4 | -0,2 | -0,04% |
| Hallinto | 192,5 | 189,5 | 3,0 | 1,6% |
| Toimialan yhteiset* | 109,0 | 83,9 | 25,1 | 23,0% |
*Toimialan yhteisten budjetti sisältää henkilöstömenoissa koko toimialan tulospalkkiovarauksen.
Palvelukokonaisuuksien menototeumat eivät sisällä henkilöstölle maksettua tulospalkkiota eikä takautuvasti tammikuussa maksettua KVTES:n kertaerää, yhteensä noin 16,2 milj. euroa.
Perhe- ja sosiaalipalvelujen toteuma (ilman tulospalkkiota ja kertaerää) ylitti budjetin noin 10,8 milj. eurolla. Pääosa perhe- ja sosiaalipalvelujen menojen ylityksestä koostui lastensuojelun ylityksestä, 10,4 milj. euroa, ja vammaistyön ylityksestä, 3,8 milj. euroa. Lastensuojelussa ylitykset koostuivat asiakaspalvelujen ostoista (sijoituksen sosiaalityön kuntouttavan laitoshoidon ja kuntouttavan perhehoidon ostot sekä läheisverkostosijoitusten kulukorvaukset). Myös vammaistyössä ylitykset koostuivat asiakaspalvelujen ostoista (henkilökohtaisen avun palveluseteli, asumisen ja työ- ja päivätoiminnan ostot sekä työ- ja päivätoiminnan kuljetukset). Lapsiperheiden hyvinvointi- ja terveys- palvelun budjetti ylittyi 0,9 milj. eurolla.
Alitusta syntyi nuorten palveluissa ja aikuissosiaalityössä 3 milj. euroa asiakaspalvelujen ostoissa sekä henkilöstökuluissa. Myös palvelukokonaisuuden yhteisissä määrärahoissa näkyy kirjanpidollisesti alituksena 1,2 milj. euron varaus, joka toteutui palveluissa.
Terveys- ja päihdepalvelujen toteuma (ilman tulospalkkiota ja kertaerää) ylitti tulosbudjetin noin 0,7 milj. eurolla. Terveysasemat ja sisätautien poliklinikan budjetti ylittyi 0,4 milj. euroa, päivystys 2,5 milj. euroa ja terveys ja päihdepalvelujen yhteiset 0,2 milj. euroa. Psykiatria- ja päihdepalveluissa budjetti alittui 1,3 milj. eurolla ja suun terveydenhuollossa 1,1 milj. eurolla.
Terveys- ja päihdepalveluissa budjetin suurimmat ylitykset koostuivat asiakaspalvelujen ostoista ja muiden palvelujen ostoista, yhteensä noin 2 milj. euroa, sekä muista ostoista 1 milj. euroa. Alitusta puolestaan oli henkilöstömenoissa noin 2,4 milj. euroa.
Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen toteuma (ilman tulospalkkiota ja kertaerää) toteutui lähes budjetin mukaisesti, kun ylitystä oli 0,2 milj. euroa.
Hallinnon tulosbudjetti (ilman tulospalkkiota ja kertaerää) alitti budjetin 3 milj. eurolla. Hallinnon alitukset koostuivat pääosin muiden palvelujen ostoista 2 milj. euroa ja henkilöstömenoista 1,7 milj. euroa. Ylitystä oli hallinnon osalta vuokrissa.
Toimialan yhteiset alitti budjetin 25,1 milj. euroa (todellinen alitus 10,1 milj. euroa, koska yhteisiin oli budjetoitu tulospalkkiovaraus 15 milj. euroa). Toimialan yhteisillä pystyttiin kompensoimaan palvelukokonaisuuksien ylityksiä.
Henkilöstölle maksettiin tulospalkkiota sivukuluineen 12,4 milj. euroa tavoitteiden toteutuessa 97,5-prosenttisesti.
Toimeentulotuki (5 10 02)
Toimeentulotuen menoihin oli talousarviossa varattu 20,5 milj. euroa. Talousarviokohdan menot olivat 16,9 milj. euroa, joka alitti käytettävissä olleet määrärahat 3,6 milj. eurolla. Alitusta syntyi täydentävässä toimeentulotuessa 2,4 milj. euroa, ennalta ehkäisevässä toimeentulotuessa 0,6 milj. euroa ja kotouttamistuessa 1,8 milj. euroa. Toimeentulotuen tulomääräraha oli 9,4 milj. euroa. Tulojen toteuma oli 7,8 milj. euroa, joka alitti talousarvion 1,6 milj. eurolla. Tulojen alitus syntyi kotouttamistuen arviota vähäisemmästä tulojen toteumasta.
Vastaanottokeskukset ja muut valtion korvaamat maahanmuuttopalvelut (5 10 03)
Vastaanottokeskuksille ja muille valtion korvaamille maahanmuuttopalveluille oli talousarviossa varattu määrärahaa 14,5 milj. euroa. Talousarviokohdan toteuma oli 17,8 milj. euroa, joten menot ylittyivät 3,4 milj. euroa. Vastaanottokeskusten ja muiden valtion korvaamien maahanmuuttopalvelujen menot ovat kaupungin näkökulmasta valtiolta laskutettavia eriä, jotka laskutetaan täysimääräisesti.
Vastaanottokeskusten tulomääräraha oli 15,2 milj. euroa ja toteuma oli 25 milj. euroa. Tulojen ylitys 9,8 milj. euroa koostuu pääosin tulojen kirjaamistavan muutoksesta maksuperustaisesta suoriteperustaiseksi.
Vastaanottokeskusten ja muiden valtion korvaamien maahanmuuttopalvelujen talousarvio on nettobudjetoitu ja sitova toimintakate oli 0,7 milj. euroa. Tulojen ylityksen vuoksi toimintakate oli 7,2 milj. euroa, joka ylitti sitovan toimintakatteen 6,5 milj. eurolla.
Apotti ja Sote-maakuntauudistus (5 10 04)
Apotti ja Sote-maakuntauudistukselle oli varattu talousarviossa määrärahaa 6,3 milj. euroa ja toteuma oli 5,1 milj. euroa, joten menot alittivat budjetin 1,2 milj. euroa. Tulomääräraha oli 3,3 milj. euroa, mutta tuloja kertyi vain 0,7 milj. euroa, joten tulot alittivat 2,6 milj. euroa. Tulojen vähyyden vuoksi nettobudjetoidun talousarviokohdan toimintakate alitti 1,32 milj. euroa sitovan toimintakatteen.
Apotti ja Sote-maakuntauudistuksen vuoden 2018 talousarviovalmistelun aikana oletettiin Sote- ja maakuntalakien tulevan voimaan vuoden 2018 aikana ja maakuntavalmisteluun resurssisopimuksella osallistuvien sosiaali- ja terveystoimen työntekijöiden määrän arvioitiin olevan suurempi kuin lopulta toteutui.
Kaupunginvaltuusto on 13.2.2019 oikeuttanut sosiaali- ja terveystoimen alittamaan maakuntauudistuksen talousarviokohdan 1,32 milj. eurolla.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) (5 10 05)
HUS-kuntayhtymän talousarviokohdalle oli varattu määrärahaa 565,7 milj. euroa. Talousarviokohdan toteuma oli 569,7 milj. euroa, joten määrärahat ylittyivät 4 milj. eurolla. Helsingille tuotetun HUS:n oman erikoissairaanhoidon palvelutuotannon määrä ja laskutus on ollut talousarviossa arvioitua suurempaa ja myös muun palvelutuotannon laskutus (mm. ostopalvelut, palveluseteli) ylitti talousarvion.
Kaupunginvaltuusto on 13.2.2019 oikeuttanut sosiaali- ja terveystoimen ylittämään HUS-talousarviokohdan määrärahat 4,0 milj. eurolla. Ylitystä pienensi Töölön sairaalan myynti, josta saaduista tuloista Helsingin osuus oli 13,5 milj. euroa.
Sitovat toiminnalliset tavoitteet
Sosiaali- ja terveystoimen talousarviossa 2018 olivat seuraavat sitovat toiminnalliset tavoitteet:
1. Erityistä tukea tarvitsevien lasten palveluja lisätään ja kehitetään peruspalveluissa, ja lastensuojeluasiakkaiden määrä vähenee vuoteen 2017 verrattuna.
Tavoite toteutui. Erityistä tukea tarvitsevien lasten palveluja kehitettiin. Lastensuojeluasiakkaiden määrä väheni vuoteen 2017 verrattuna 422 asiakkaalla. Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä nousi 564 asiakkaalla.
2. Aikuissosiaalityön palvelutarpeen arviointien määrä kasvaa 20% suhteessa asiakasmäärään vuoteen 2017 verrattuna.
Tavoite toteutui. Palvelutarpeen arviointi oli tehtynä 37,97 %:lla nuorten ja aikuissosiaalityön palvelun asiakkaista. Suhteessa viime vuoden asiakasmäärään kasvua tapahtui 38,4 %.
3. Kehitysvammaisten asumispalveluissa itsenäisesti asuvien osuus kasvaa 2 %-yksikköä vuoteen 2017 verrattuna.
Tavoite ei toteutunut. Kehitysvammaisten asumispalveluissa itsenäisesti asuvien osalta vuoden 2018 tavoite tarkoittaa, että kehitysvammalain perusteella 23,2 prosenttia kehitysvammaisten asumispalveluja saavista asiakkaista on tuetuissa asumispalveluissa vuoden lopussa. Tavoite ei aivan toteutunut, ja tuetuissa asumispalveluissa oli 22,1 prosenttia asiakasta (232 asiakasta asumispalvelujen 1052 asiakkaasta).
Kaikkiaan kehitysvammaisten asumispalveluja saaneiden määrä kasvoi vuonna 2018 yhteensä 64 asiakkaalla (6,4 %). Kehitysvammaisten oma laitoshoito purettiin vuoden 2018 aikana ja osa asiakkaista siirtyi heidän tarpeidensa mukaisesti asumispalvelujen autettuun asumiseen. Autetun asumisen asiakasmäärä kasvoi vuoden 2017 lopusta marraskuuhun 2018 2,9 prosenttia (18 asiakkaalla, yhteensä autetussa asumisessa 632 asiakasta). Koska osa asiakkaista siirtyi autettuun asumiseen, ei tuetun asumisen suhteellisen osuuden kasvua saavutettu asumispalveluissa.
Lisäksi osa kehitysvammahuollon asiakkaista on sijoitettu tuettuun asumiseen sosiaalihuoltolain perusteella. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumisen asiakasmäärä (82 asiakasta) on kasvanut 17 prosenttia vuodesta 2017 (ShL:n mukainen asuminen ei ole mukana asumispalvelujen luvuissa).
Kehitysvammaisten asumispalveluihin piti valmistua Jätkäsaaren palveluasumisryhmä helmikuussa 2018, mutta talo valmistuu vasta helmikuussa 2019, jolloin sinne muuttaa 7 tukiasukasta. Kaupungin asuntotuotannosta toivottuja tukiasuntoja ei ole saatu käyttöön yhtä paljon kuin toivottiin.
4. Potilas pääsee lääkärin kiireettömälle vastaanotolle keskimäärin 10 vuorokauden sisällä (T3< 10 vrk eli kolmas vapaa ajanvarausaika kalenteripäivissä, odotusaikojen mediaani).
Tavoite ei toteutunut. T3 oli 16 vuorokautta vuoden 2018 lopussa. Selittäviä tekijöitä tavoitteen toteutumattomuudelle oli useita.
Terveyskeskuslääkäreiden viroista 74 prosenttia oli täytetty vakinaisella viranhaltijalla, ja kokonaan hoitamattomia virkoja oli 14 prosenttia joulukuussa. Palveluja tarjotaan terveysasemilta enenevässä määrin muuten kuin lääkärivastaanottojen muodossa. Tämä ei ole kuitenkaan vielä oleellisesti vähentänyt tavanomaisten kiireettömien vastaanottojen kysyntää (T3), kun palvelujen kysyntä kokonaisuudessaan on samanaikaisesti kasvanut.
Rekrytointia tehostetaan muun muassa lääkäreille ja lääketieteen opiskelijoille järjestettyjen tapahtumien yhteydessä ja parantamalla nuorten lääkäreiden tukea ja ohjausta. Yhä suurempaa osaa kysynnästä pyritään hoitamaan sähköisillä palveluilla. Terveys- ja hyvinvointikeskustoimintamallin avulla varmistetaan, että asiakkaat ohjautuvat tarpeensa mukaiselle työntekijälle, jotta käytettävissä oleva lääkärityövoima saadaan kohdistettua oikein. Myös lääkäreiden palkkausta tulee arvioida osana lääkäritilanteen parantamista. Lisäksi ostopalveluja käytetään tarvittaessa tilapäisesti.
5. Asiakas pääsee hammaslääkärin kiireettömälle vastaanotolle alle kolmessa kuukaudessa (T3< 90 vrk eli kolmas vapaa ajanvarausaika kalenteripäivissä, odotusaikojen mediaani).
Tavoite toteutui. Suun terveydenhuollon hammaslääkärin kiireettömän vastaanoton (ns. 3R tutkimusaika) kolmannen vapaan ajan (T3) mediaanin keskiarvo oli 66 vuorokautta.
6. Psykiatrisessa avohoidossa olevien potilaiden sairaalapäivien määrä vähenee vuoteen 2017 verrattuna avohoidon laadullisella kehittämisellä ja sen eri muotoja vahvistamalla.
Tavoite toteutui. Hoitopäivien lukumäärä suhteessa kaikkien avohoitopotilaiden lukumäärään väheni 0,4 yksikköä.
7. Kotona asumista tuetaan palveluita vahvistamalla niin, että kotona asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä nousee vuoteen 2017 verrattuna.
Tavoite toteutui. Kotona asuvien palveluja on vahvistettu. Kvartaaliseurannassa kasvuprosentti kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuudesta koko väestöryhmään verrattuna vaihteli välillä 0,5-0,16 % päätyen lievästi kasvun puolelle vuoteen 2017 verrattuna.
8. Laitoshoidossa olevien osuus 75 vuotta täyttäneistä laskee ja palveluasumisessa olevien osuus nousee vuoteen 2017 verrattuna.
Tavoite toteutui. Laitoshoidossa olevien 7osuus laski 0,4% ja palveluasumisessa olevien osuus nousi 0,3 %.
9. Sähköinen asiointi kasvaa vähintään 20 % vuoteen 2017 verrattuna.
Tavoite toteutui. Sähköinen asiointi lisääntyi 21 % vuoteen 2017 verrattuna.
10. Asiakaskokemus paranee terveysasemilla ja kotihoidossa vuoteen 2017 verrattuna.
Tavoite toteutui.
11. Ehkäisevän toimeentulotuen budjetista kohdennetaan ehkäisevänä tukena vähintään 45 % lapsiperheille.
Tavoite toteutui. Lapsiperheiden osuus ehkäisevää toimeentulotukea saaneista oli 48 %.
Palvelujen määrälliset tavoitteet ja toteuma
| TA 2018 | TP 2018 | Ero TA | |
| Terveysneuvonta, terveydenhoitajan käynti | 225 000 | 227 473 | +2 473 |
| Terveysneuvonta, lääkärikäynti | 58 000 | 51 496 | -6 504 |
| Kouluterveydenhuolto, terveydenhoitajan käynti | 114 000 | 115 790 | +1 790 |
| Opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitajan käynti | 48 000 | 49 116 | +1 116 |
| Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, lääkärikäynti | 22 000 | 19 760 | -2 240 |
| Lastensuojelun perhehoito, hoitovrk | 328 000 | 328 252 | +252 |
| Lastensuojelun laitoshoito, hoitovrk | 191 000 | 207 209 | +16 209 |
| Läheisverkostosijoitukset, hoitovrk | 13 000 | 8 959 | -4 041 |
| Kasvatus- ja perheneuvonta, käynti | 21 000 | 19 092 | -1 908 |
| Lapsiperheiden kotipalvelu, käynti | 28 000 | 31 466 | +3 466 |
| Terveysaseman lääkärin vastaanotto, käynti | 480 000 | 466 223 | -13 777 |
| Terveysaseman lääkärin vastaanotto, muu asiointi | 300 000 | 299 402 | -598 |
| Terveysaseman hoitajan vastaanotto, käynti | 410 000 | 427 538 | +17 538 |
| Terveysaseman hoitajan vastaanotto, muu asiointi | 350 000 | 477 876 | +127 876 |
| Suun terveydenhuolto, käynti | 530 000 | 526 276 | -3 724 |
| Pkl-vastaanotto, käynti | 48 000 | 47 736 | -264 |
| Pkl-vastaanotto, muu asiointi | 21 000 | 24 653 | +3 653 |
| Sisätautien päivystyspoliklinikka, käynti | 45 000 | 48 908 | +3 908 |
| Terveyskeskuspäivystys, käynti | 135 000 | 138 685 | +3 685 |
| Päivystyksen psykiatrian plk, käynti | 9 000 | 10 152 | +1 152 |
| Psykiatrian avohoito, käynti | 175 000 | 180 352 | +5 352 |
| Psykiatrian avohoito, muu asiointi | 70 000 | 75 729 | +5 729 |
| Psykiatrian vuodeosastohoitopäivät | 70 000 | 73 139 | +3 139 |
| Psykiatrian avohoitopäivä | 60 000 | 43 594 | -16 406 |
| Polikliininen päihdehuolto, as.käynnit vuoden aikana | 65 000 | 55 544 | -9 456 |
| Korvaushoito, käynnit vuoden aikana | 140 000 | 126 886 | -13 114 |
| Päihdehuollon asumispalvelut, asumisvuorokaudet yht. | 75 000 | 67 384 | -7 616 |
| Päihdehuollon laitoshuolto, hoitovuorokaudet yht. | 33 000 | 26 184 | -6 816 |
| Kotihoito, käynti | 2 900 000 | 2 940 055 | +40 055 |
| Kotihoito, muu asiointi | 400 000 | 288 561 | -111 439 |
| Somaattinen sairaalahoito, päättyneet hoitojaksot | 28 000 | 27 119 | -881 |
| Iäkkäiden ympärivuorokautinen palveluasuminen, vrk | 1 100 000 | 1 061 727 | -38 273 |
| Iäkkäiden ympärivuorokautinen laitoshoito, vrk | 400 000 | 356 597 | -43 403 |
Määrällisissä tavoitteissa suurin poikkeama oli kotihoidon muussa asioinnissa. Kotihoidon muu asiointi sisältää etäkäynnit, joiden määrä ei ole toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Lastensuojelussa hoitovuorokaudet kasvoivat ja voimakkainta kasvu oli laitoshoidossa.
Muiden määrällisten suoritteiden osalta poikkeama ei merkittävää tai edustaa strategisessa tarkastelussa positiivista kehitystä kuten terveysaseman hoitajan vastaanoton muu asiointi, jossa kasvu on ollut voimakasta sähköisessä asioinnissa.
Investointitalous
| TA 2018 | Ylitysoikeus 2018 | TP 2018 | Ero | |
| (1 000 euroa) | ||||
| Tietotekniikkahankinnat | -6 650 | -2 000 | -7 139 | 489 |
| Muut hankinnat | -4 000 | -2 365 | -3 224 | -776 |
| Menot yhteensä | -10 650 | -4 365 | -10 363 | -287 |
Määrärahaa käytettiin 10,4 miljoonaa euroa. Käytettävissä oli yhteensä 15,1 miljoonaa euroa, joka koostui talousarvioon varatusta 10,65 miljoonasta eurosta ja edellisenä vuonna käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella myönnetyistä 4,4 miljoonan euron ylitysoikeudesta. Merkittävimpiä tietotekniikan investointeja ovat olleet järjestelmien ja tietoliikenneverkon ylläpitokehityshankkeet sekä työasemien uusiminen. Merkittävimpiä muita hankintoja ovat olleet Kalasataman kalusteet, lääkelaitteet, valvonta- hälytysjärjestelmät sekä hammashoitoyksiköiden uusiminen. Määrärahaa jäi käyttämättä 4,7 miljoonaa euroa.
Päätös tullut nähtäväksi 04.04.2019
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Sampo Pajari, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 09 310 42246