Velvoitteen asettaminen liikehuoneiston luvattoman päiväkotikäytön kieltämiseksi, Melkonkatu 11, Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab

HEL 2019-001701
Asialla on uudempia käsittelyjä
5. / 70 §

Velvoitteen asettaminen liiketilan luvattoman päiväkotikäytön kieltämiseksi, Melkonkatu 11

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti velvoittaa Asunto Oy Helsingin Merialpin kiinteistön omistajana, ********** ja ********** osakkeenomistajina, sekä Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab:n toiminnanharjoittajana ja tilan vuokralaisena nyt asetettavan sakon uhalla lopettamaan osoitteessa ********** sijaitsevan liiketilan käyttö päiväkotitiloina 1.9.2019 mennessä.

Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab:lle asetettavan juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on viisitoistatuhatta (15 000) euroa ja lisäerä jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka aikana kyseistä velvoitetta ei ole noudatettu, on kolmetuhatta (3000) euroa.

Asunto Oy Helsingin Merialpille asetettavan juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on viisitoistatuhatta (15 000) euroa ja lisäerä jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka aikana kyseistä velvoitetta ei ole noudatettu, on kolmetuhatta (3000) euroa.

********** ja ********** kummallekin erikseen asetettavan juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on viisitoistatuhatta (15 000) euroa ja lisäerä jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka aikana kyseistä velvoitetta ei ole noudatettu, on kolmetuhatta (3000) euroa.

Kaupunginhallituksen hyväksymän rakennusvalvontataksan 20 §:n mukainen valvontamaksu kaupungin suorittamista valvontatoimenpiteistä on kaksituhatta (2 000) euroa, jonka Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab on tällä päätöksellä velvollinen maksamaan kaupungille.

Jos kiinteistö tai sitä koskeva käyttöoikeus luovutetaan, on tässä päätöksessä asetetusta velvoitteesta ja uhasta ilmoitettava luovutuksensaajalle ottamalla luovutuskirjaan sitä koskeva maininta tai tiedottamisesta on huolehdittava muutoin todisteellisesti. Lisäksi velvoitetun on ilmoitettava kirjallisesti Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan palvelut- ja luvat -palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalveluille luovutuksensaajan nimi ja osoite.

Pöytäkirjanote Maanmittauslaitokselle merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin.

Pöytäkirjanote liitteineen saantitodistuksella velvoitetuille.

Valvontakohde

Asunto Oy Helsingin Merialpin omistama tontti 91-31-136-10 sijaitsee osoitteessa Melkonkatu 11, joka on voimassa olevan asemakaavan nro 11077 mukaan asuinkerrostalojen korttelialuetta. Asemakaava sisältää määräyksen, jonka mukaan liike-, toimisto-, julkiset palvelu- ja niihin verrattavat tilat tulee sijoittaa rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen siten, että kulku kuhunkin tällaiseen huoneistoon tapahtuu kadun puolelta ja asuntojen sisäänkäynnistä erillisenä.

Voimassaolevan rakennusluvan mukaan nyt kyseessä oleva tila on liiketila. Tila on varhaiskasvatukselta saadun tiedon mukaan otettu päiväkotikäyttöön 1.6.2017.

Tarkastuslausunto

Asiassa laadittiin tarkastuslausunto, jossa todettiin liiketilassa harjoitettavan päiväkotitoimintaa. Tästä johtuen kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle tullaan, ellei asiassa muuta ilmene, esittämään, että päiväkotikäytössä olevien tilojen haltijalle, Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab:lle, tontin omistajalle Asunto Oy Helsingin Merialpille, sekä osakkeenomistajille ********** ja ********** asetetaan velvoite lopettaa liiketilan käyttö päiväkotina ja että kiellon tehosteeksi asetetaan uhkasakko.

Tarkastuslausunto on toimitettu todisteellisesti tiedoksi Asunto Oy Helsingin Merialpille 24.1.2019, Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab:lle 28.1.2019 ja osakkeenomistajille 26.2.2019.

Oy Ankkalammen ja osakkeenomistajien vastine

Oy Ankkalampi on toimittanut vastineensa sähköpostitse 5.3.2019. Osakkeenomistajat ovat antaneet yhtiölle valtakirjan vastineen toimittamista varten. Vastineessa todetaan muun ohella seuraavaa.

Helsingin kaupungin rakennusvalvontapalveluiden yllä viitatussa tarkastuslausunnossa on käsitelty Lauttasaaressa, osoitteessa Melkonkatu 11 (rakennuspaikkatunnus 091-031-0136-0010) toimivaa päiväkotitilaa (jäljempänä kohde).

Oy Ankkalampi-Ankdammen Ab (jäljempänä tässä kirjelmässä Yhtiö) hallitsee osoitteessa Melkonkatu 11 sijaitsevaa kohdetta osakkeenomistajien ********** ja ********** kanssa tehtyyn vuokrasopimukseen perustuen. Yhtiö käyttää asiassa puhevaltaa valtakirjan perusteella (Liite 1).

Tarkastuslausunnossa todetaan, että Asunto Oy Helsingin Merialpin asuinkerrostalon tiloissa toimii "luvaton päiväkoti".

On totta, että kohteeseen ei ole haettu käyttötarkoituksen muutokselle rakennuslupaa. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 125 § 5 momentin mukaan rakennuslupaa pitää hakea, jos käyttötarkoituksen muutos on olennainen.

Kohde on toiminut ainoastaan lisäryhmätilana Ankkalammen Vattuniemen päiväkodille, joka sijaitsee osoitteessa Melkonkatu 15. (ks. Liite 2). Yhtiö on ollut vilpittömästi siinä käsityksessä, että osoitteessa Melkonkatu 15 toimivaan päiväkotiin sekä nyt puheena olevan tilan käyttötarkoituksen mukaiseen hyödyntämiseen liittyvät luvat ovat olleet kunnossa.

Yhtiö on sittemmin ymmärtänyt, että sen käsitys on ollut virheellinen. Kyse on eittämättä väärinymmärryksestä ja jonkin asteen kommunikaatiokatkoksesta, mutta laadultaan joka tapauksessa sen kaltainen, että se olisi ollut korjattavissa neuvonnalla. Rakennuslupaviranomaiselle kuuluu paitsi luvitustoimi ja sen ohjaus ja valvonta, myös rakentamisen yleinen ohjaus ja neuvonta. Päiväkotitoimintaa koskien on lisäksi useita muita viranomaistahoja, joiden edellytetään omalta osaltaan neuvovan toiminnanharjoittajia. Tilanteissa, joissa on toimittu ilman rakennuslupaa, on syynä useimmiten aito virhetulkinta (vrt. kaupungin rakennusvalvonnan esitys Liitteenä 3, erit. dia 2), joka on korjattavissa neuvontateitse ilman velvoitemenettelyä. Tämä pitää paikkansa myös nyt puheena olevassa tapauksessa.

Yhtiöllä on paraikaa rakennusvalvonnan lupapisteessä vireillä rakennuslupahakemus tunnuksella LP-091-2018-08771, joka koskee osoitteessa Melkonkatu 15 sijaitsevaa päiväkotia. Yhtiöllä on lisäksi rakennuslupahakemus ja kaikki siihen liittyvät asiakirjat valmiina lupapisteessä luonnostilassa (lupatunnus: LP-091-2019-00443) osoitteessa Melkonkatu 11 sijaitsevan lisäryhmätilan osalta. Yhtiöllä on siis vakaa aikomus korjata toimintansa lakien, määräysten ja lupien mukaisiksi paitsi päätilansa (Melkonkatu 15), myös Melkonkatu 11:n osalta rakentavassa yhteistyössä rakennusvalvontaviranomaisten kanssa.

Mitä tulee väitteeseen "luvattomasta" toiminnasta, kaupungin viranomaiset ovat tehneet kohteessa päiväkotitoimintaan soveltuvuutta sekä terveellisyyttä ja turvallisuutta todentavia tarkastuksia ennen toiminnan aloittamista:

Helsingin kaupungin varhaiskasvatusvirasto on antanut 4.4.2018 sijaintikunnan lausunnon yksityisestä ilmoituksenvaraisesta palvelutoiminnasta liittyen Melkonkatu 15 koskevaa lisäryhmätilaa osoitteessa Melkonkatu 11. Lausunnon mukaan toiminta on järjestetty asianmukaisesti, eikä mitään asiaa koskevia muistutuksia tai huomautuksia ole kirjattu. (ks. Liite 4)

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristövalvontayksikön terveydensuojelu on tehnyt ympäristötarkastajan johdolla 27.9.2018 päiväkodin / kerhon valvontasuunnitelman mukaisen tarkastuksen koskien päiväkotitilojen terveellisyyttä päiväkotitoiminnan aloittamisesta, Yhtiön terveydensuojelulain 13 §:n mukaisen ilmoituksen perusteella (ks. Liite 5). Päätöksessä todetaan, että kohteen tilat on tarkastettu 30.8.2018 terveydellisten olosuhteiden arvioimiseksi. Toiminta on todettu järjestetyn päivähoitotiloille asetettujen vaatimusten mukaisesti, eikä tilat aiheuta terveydensuojelulain 1 §:n mukaista terveyshaittaa, eikä siten jatkotoimenpiteille ole tarvetta.

Edellä todettujen tilan käyttöönottoa edeltävien viranomaistarkastusten lisäksi Helsingin kaupungin pelastuslaitos on tehnyt määräaikaisen palotarkastuksen 4.12.2017 (asiakirja Liitteenä 6, määräaikainen palotarkastus toteutettu samanaikaisesti varsinaisen päiväkotitoiminnan tiloissa Melkonkatu 15 ja nyt puheena olevan kohteen osoitteessa Melkonkatu 11). Määräaikaisen palotarkastuksen pöytäkirjassa on todettu, että tarkastushetkellä kohteessa ei havaittu huomautettavaa.

Uskomme kaupunginkin tiedostavan, että sen organisaatioon kuuluvien useiden tahojen (päiväkotitoiminnan nimenomaisten lausuntoviranomaisten) antamat vahvistukset tilojen käyttökelpoisuudelle, terveellisyydelle ja turvallisuudelle ovat omiaan aikaansaamaan käsityksen, että kyseisiin lausuntoihin voi luottaa. Väite, jonka mukaan kohteessa on "luvaton päiväkoti", on siis väärä ja tarkoitushakuinen. Yhtiön erehdystä rakennusluvan tarpeesta on edesauttanut se, että Yhtiön väärinkäsitystä kohdetilan soveltuvuudesta toiminnan harjoittamiseen ilman olennaisia muutoksia ei olla korjattu asianmukaisin luvitusta koskevin neuvoin.

Edellä esitetty huomioiden katsomme perustelluksi, että kohteen rakennuslupa käsitellään normaalin prosessin mukaisesti, ja rakennusvalvonnan luvan myöntämisen yhteydessä annetut määräykset täytetään järjestämällä mahdollisimman pikainen loppukatselmus. Yhtiön toiminta voitaisiin saattaa vähällä vaivalla ja ilman tarpeetonta häiriötä perheille täysin luvanmukaiseksi. Jo nyt voidaan tilojen terveellisyys ja turvallisuus todentaa edellä viitatuin ympäristökeskuksen ympäristövalvontayksikön sekä pelastuslaitoksen tarkastuksin.

Yhtiön toimitettua kaupungin rakennusvalvonnan lupapisteeseen uuden lupahakemuksen, sitä koskevan tulevan päätöksen ehtojen ja ohjeiden osoittamassa järjestyksessä voidaan siis kaikki MRL:n asettamat vaatimukset täyttää asianmukaisesti. Yhtiö on valmis toteuttamaan kaikki vaadittavat toimenpiteet viivytyksettä.

Edellä todetusti viranomaisella on ensisijaisesti neuvontavelvollisuus ennen mahdollista velvoitemenettelyyn siirtymistä. Rakennusvalvonnasta lokakuussa 2018 saatujen yhteydenottojen perusteella Yhtiö on jäänyt käsitykseen, että toimintaa voidaan jatkaa. Luvan hakeminen voidaan hoitaa ilman tarkastuslausuntoon tai puhumattakaan velvoitemenettelyyn eskalointia.

Velvoitemenettelyä, jota tarkastuslausunnon mukaan kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle harkitaan ehdotettavan, ei ylipäänsä tarvita, jos tilanne korjataan vapaaehtoisesti, kuten Yhtiön vakaa aikomus on.

Suhteellisuusperiaate, joka on yksi hyvän hallinnon kulmakivistä, edellyttää että viranomaisten toimien tulee olla järkevässä suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Toimenpiteiden on oltava välttämättömiä asian ratkaisemisen kannalta ja ne eivät saisi loukata tai rajoittaa oikeuksia ja etuja enempää kuin on pakko. Tässä tapauksessa lain ja määräysten mukaisuus on todennettavissa täysin ilman velvoitemenettelyä, ilman että vaarannetaan päiväkodin asiakasperheiden etua toiminnan lopettamisen uhan myötä.

Nähdäksemme tämän vastineen antamisen jälkeen, ja olettaen että kohteen uusi rakennuslupa ja tarvittavat hyväksynnät voidaan käsitellä kiireellisenä, asiaa ei tarvitsisi ylipäänsä viedä ympäristö- ja lupajaoston päätettäväksi.

Koska työn keskeyttämistä taikka uhkasakon tai teettämisuhan käyttämistä ei edellytetä, ja asiantila on saatettavissa lain ja määräysten mukaiseksi hyvällä kaupungin neuvonnalla ja yhteistyössä Yhtiön ja rakennusvalvonnan välillä, myöskään MRL 186 §:n mukaisen ilmoituksen tekemiseen ei ole perusteita. MRL 125 § 5 momentin laiminlyöntiä on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä vähäisenä.

Pyydämme kaupunkia huomioimaan asian käsittelyssä kaikki tiedot, mitä sillä eri viranomaisten osallistumisen myötä on ollut käytössään koko kohteen luvitusprosessin aikana (vrt. edellä viitatut Liitteet 4-6, joista kaupungin tulisi katsoa olleen tietoinen).

Kuten kaupunki on itsekin tuonut esiin, uskomme tapahtuneen seurauksena voitavan tehdä kaikkien (sekä julkisten että yksityisten) toiminnanharjoittajien lupakäsittelyä selkeyttäviä parannuksia viranomaisten prosesseihin, ja Yhtiö osallistuu luonnollisesti kaikin tavoin selvittelyyn, joka tätä kehitystä palvelee. Olemme aiemmin jo kuulleetkin, että kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tulee jatkossa edellyttämään palveluntuottajilta uusista tiloista myös rakennuslupaa ja lopputarkastuspöytäkirjaa ennen kuin niiden ilmoitus toiminnan aloittamisesta etenee kaupungilta Etelä-Suomen aluehallintovirastoon toiminnan rekisteröintiä varten. Ajatus on kannatettava, koska se olisi estänyt po. kohteessakin tapahtuneen väärinkäsityksen.

Siltä varalta, että asia etenisi ympäristö- ja lupajaoston käsittelyyn, katsomme, että velvoitemenettelylle ei ole tässä vastineessa esitetty selvitys huomioiden tarvetta, ja erityisesti tilanne, jossa Yhtiötä uhattaisiin nopeallakin toiminnan lopetukseen pakottamisella, johtaisi käytännössä kohtuuttomuuteen. Korvaavien tilojen etsimisen haitalliset vaikutukset olisivat huomattavat myös kolmansien osapuolten, lukuisten perheiden päivähoitojärjestelyihin, joten hätiköidyistä velvoitetoimista tulisi pidättäytyä.

Asunto Oy Helsingin Merialpin vastine

Asunto Oy Helsingin Merialpi on vastineessaan todennut muun ohella seuraavaa.

Taloyhtiön saaman tiedon mukaan tarkastuslausunnossa kuvattua toimintaa on harjoitettu yhtiön rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevassa liikehuoneistossa LH 2 (yhtiöjärjestyksen mukainen pinta-ala 69,5 m2). Kyseisen tilan yhtiöjärjestyksen mukainen käyttötarkoitus on liikehuoneisto, ja tilan hallintaan oikeuttavat osakkeet ovat numeroiltaa 47381-48356. Tila ei ts. ole yhtiön välittömässä hallinnassa

Koska tila, jossa päiväkotitoimintaa harjoitetaan, on osakashallinnassa, Oy Ankkalampi – Ankdammen Ab:n (jäljempänä Ankkalampi) oikeus hallita kyseistä huoneistoa perustunee LH 2 osakkeenomistajien kanssa tehtyyn vuokrasopimukseen. Taloyhtiöllä ei ole tarkempaa tietoa mahdollisen osapuolten välisen vuokrasopimuksen sisällöstä, ehdoista tai vuokralaisen väitetyn toiminnan laadusta tai laajuudesta. Edellä mainitusta johtuen taloyhtiöllä ei myöskään ole tarkempaa tietoa vuokralaisen toimintaan mahdollisesti liittyvästä sääntelystä vai viranomaisvaatimuksista.

Taloyhtiön osakeluettelon perusteella liiketilan LH2 hallintaan oikeuttavat osakkeet 47381-48356 omistavat ********** sekä ********** jäljempänä osakkaat.

Taloyhtiön mahdollisuudet puuttua osakashallinnassa olevien huoneistojen käyttöön määräytyvät asunto-osakeyhtiölain (1599/2009, jäljempänä AOYL) sekä taloyhtiön yhtiöjärjestyksen perusteella.

Liikehuoneiston LH 2 yhtiöoikeudellinen käyttötarkoitus on liikehuoneisto. Vakiintuneen tulkinnan mukaisesti liikehuoneistossa on yhtiöoikeudellisesti sallittua harjoittaa kaikkea muuta toimintaa, paitsi asua. Näin ollen yhtiöoikeudellisesti tilaa voi käyttää myös päiväkotina, ja toiminta on näin ollen yhtiöjärjestyksen mukaista.

Osakkeenomistajalla on oikeus AOYL 5:1 §:n mukaisesti tehdä osakehuoneistossa kustannuksellaan muutoksia. Tällaisen muutoksen on oltava yhtiöjärjestyksessä määrätyn osakehuoneiston käyttötarkoituksen mukainen. AOYL 5:5 §:n 2. momentin mukaisesti, mikäli muutokseen vaaditaan viranomaisen lupa, taloyhtiön hallituksen on haettava lupa tai valtuutettava osakkeenomistaja hakemaan se. Osakkaan oikeus muutostöihin rajoittuu AOYL:n perusteella ainoastaan osakehuoneistoon. Näin ollen taloyhtiöllä on velvollisuus hakea lupa vain sellaiseen muutokseen, jonka tekemiseen osakkaalla on oikeus. Jos yhtiö kieltää muutostyön, se voi kieltäytyä myös luvan hakemisesta. Esimerkiksi taloyhtiön perusjärjestelmiin kuten ilmanvaihtoon kuuluvat muutokset ovat lähtökohtaisesti osakkaan muutostyöoikeuden ulkopuolella, koska muutokset eivät kohdistu pelkästään osakehuoneistoon.

Liikehuoneiston LH 2 osakkeenomistajat eivät ole tehneet taloyhtiölle muutostyöilmoitusta, joka koskisi huoneiston rakennusluvan mukaisen käyttötarkoituksen muutosta. Ankkalampi on sen sijaan toimittanut taloyhtiölle valtuutuspyynnön 31.1.2019 lupapiste.fi -palveluun jättämäänsä rakennuslupahakemukseen, joka koskee tilojen rakennusoikeudellisen käyttötarkoituksen määräaikaista muutosta päiväkodiksi. Koska Ankkalampi ei ole esittänyt taloyhtiölle osakkeenomistajien antamaa valtuutusta ko. rakennusluvan hakemiselle, taloyhtiö ei voi valtuuttaa vuokralaista hakemaan rakennuslupaa.

AOYL:n tarkoitus ei ole, että taloyhtiö yrittää arvailla, edellyttääkö mahdollisesti osakkeenomistajan tai tämän vuokralaisen huoneistossa harjoittama toiminta rakennusluvan mukaisen käyttötarkoituksen muuttamista tilanteessa, jossa osakkeenomistaja ei ole ilmoittanut asiasta taloyhtiölle. Tämän seurauksena taloyhtiö voi käytännössä hakea rakennuslupaa vasta sen jälkeen, kun osakkeenomistaja on tehnyt yhtiölle AOYL 5:2 §:ssä tarkoitetun muutostyöilmoituksen. Taloyhtiön ainoa lakisääteinen velvollisuus rajoittuu AOYL:n mukaisesti pelkkään luvan hakemiseen osakkaan muutostyöilmoituksen jälkeen.

Edellä mainitun lisäksi taloyhtiö ei voi vaikuttaa siihen millä ehdoilla, tai mihin käyttötarkoitukseen osakkeenomistaja on ko. huoneiston luovuttanut, kunhan huoneiston käyttö on yhtiöjärjestyksessä määritellyn käyttötarkoituksen mukaista. Osakkeenomistajien ja vuokralaisen välinen suhde määräytyy liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain (482/1995) mukaisesti, jonka nojalla vuokranantaja on vastuussa siitä, että huoneisto soveltuu siihen tarkoitukseen mihin se on vuokrattu.

Selvyyden vuoksi todettakoon kuitenkin se, että mikäli osakehuoneistoa käytettäisiin vastoin yhtiöjärjestyksen mukaista käyttötarkoitusta, taloyhtiö voisi ottaa huoneiston hallintaansa AOYL:n 8 luvussa tarkoitetulla tavalla. Koska huoneistoa käytetään päiväkotina, taloyhtiöllä ei ole käytössään myöskään AOYL:n 8 lukuun perustuvia keinoja puuttua huoneistossa tällä hetkellä harjoitettavaa toimintaan, koska toiminta ei ole yhtiöjärjestyksen vastaista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n 3. momentin perusteella uhkasakkoa ja teettämisuhkaa koskevassa asiassa sovelletaan, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.

Uhkasakkolain 7 §:n 1. momentin mukaisesti uhkasakko voidaan kohdistaa vain sellaiseen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Tässä tapauksessa päävelvoite on kaupungin lausunnossa esitetyin tavoin päiväkotitoiminnan lopettaminen.

Päiväkotitoiminnan harjoittaminen liikehuoneistossa LH 2 perustuu tässä tapauksessa oletettavasti osakkeenomistajien ja Ankkalammen väliseen vuokrasopimukseen, jonka osapuoli taloyhtiö ei ole. Toiminnan harjoittajana toimii Ankkalampi. Näin ollen taloyhtiö ei ole millään tapaa osapuolena päiväkotitoiminnan harjoittamisessa, tai vaikuttanut päiväkodin tiloina käytettävän huoneiston luovuttamiseen ko. toimintaa varten.

Edellä mainituin perustein taloyhtiö ei voi oikeudellisesti vaikuttaa millään tavoin osakkeenomistajien tai vuokralaisen toimintaan. Taloyhtiön ainoa lakiin perustuva velvoite on AOYL 5:5 §:n mukaisesti rakennusluvan hakeminen tai valtuutuksen myöntäminen sen jälkeen, kun osakkeenomistajat ovat tehneet yhtiölle AOYL 5:2 §:ssä tarkoitetun muutostyöilmoituksen, jollaista ei siis ole tehty vielä tätä vastinetta annettaessa.

Taloyhtiö ei myöskään voi asettaa osakashallinnassa olevien tilojen käytölle ehtoja tai rajoituksia, jotka eivät perustu yhtiöjärjestykseen tai AOYL:iin. Taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä ei ole määräyksiä, jotka mahdollistaisivat päiväkotitoimintaan puuttumisen tai sen kieltämisen. Myöskään AOYL ei anna taloyhtiölle mahdollisuuksia puuttua tiloissa harjoitettuun toimintaan, koska toiminta on yhtiöoikeudellisen ja taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä määritetyn käyttötarkoituksen mukaista.

Taloyhtiö ei voi myöskään ilman osakkeenomistajien suostumusta kajota osakkaan hallintaoikeuteen. Taloyhtiö ei myöskään voi suorittaa yhden osakkeenomistajan hallitsemassa huoneistossa osakkaan vuokralaisen harjoittaman toiminnan (ja tästä johtuvan rakennusluvan) edellyttämiä muutostöitä, koska AOYL 5 luku ei mahdollista tällaista toimintaa. Selvyyden vuoksi tällainen toiminta loukkaisi myös muiden osakkaiden yhdenvertaisuutta (AOYL 1:10 §).

Koska osakkeenomistajat eivät ole tehneet taloyhtiölle muutostyöilmoitusta, yhtiöllä ei ole ollut mahdollisuutta arvioida rakennusluvan hakemista AOYL 5:5 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Taloyhtiö on luonnollisesti valmis antamaan osakkaille valtakirjan osakkeenomistajan muutostyöoikeuden piirissä olevan rakennusluvan hakemiseksi heti sen jälkeen, kun muutostyöilmoitus on tehty, ja muutostyön laajuus on tiedossa AOYL:n edellyttämällä tavalla.

Taloyhtiö käy tällä hetkellä neuvotteluita osakkeenomistajien sekä Ankkalammen kanssa rakennusluvan hakemisesta päiväkotitoiminnan edellyttämällä tavalla. Mikäli rakennusluvan mukaisen käyttötarkoituksen muuttaminen päiväkodiksi edellyttäisi muutostöitä, taloyhtiön ja osakkeenomistajan väliset oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät edellä kuvatuin tavoin AOYL:n 5 luvun mukaisesti. Tältä osin huomiota on kiinnitettävä erityisesti siihen, että osakkaan muutostyöoikeus rajautuu AOYL 5:1 §:n mukaisesti osakehuoneistoon. Siten esimerkiksi siinä tapauksessa, että rakennusluvan mukaisen käyttötarkoituksen muuttaminen edellyttäisi muutoksia taloyhtiön ilmanvaihtojärjestelmiin, muutostyö ei ole osakkaan muutostyöoikeuden piirissä. Tässä tapauksessa asiaa arvioitaisiin tapauskohtaisesti AOYL:n 5:8 §:n mukaisesti (muutostyö yhtiön tiloissa).

Vuokralaisen 31.1.2019 tekemän rakennuslupahakemuksen tietojen perusteella käyttötarkoituksen muutos ei vaikuta edellyttävän mitään muutoksia yhtiön huoneistoa palveleviin perusjärjestelmiin. Yhtiö on katsonut, että se voi myöntää osakkeenomistajille valtakirjan hakea nyt kyseessä olevaa rakennuslupaa olettamuksella, että luvan myöntäminen ei edellytä kiinteistöllä suoritettavia muutostöitä. Mikäli asia tulee arvioitavaksi uudelleen myöhemmässä vaiheessa, taloyhtiö tulee käsittelemään asian AOYL:n 5 luvun edellyttämällä tavalla.

Yhteenvetona taloyhtiöllä ei ole oikeudellista tai tosiasiallista mahdollisuutta noudattaa kaupungin asettamaa päävelvoitetta. Taloyhtiön ainoa lakiin perustuva velvoite on rakennusluvan hakeminen osakkeenomistajan aloitteesta muutosilmoituksen laadinnan jälkeen. Taloyhtiöllä ei myöskään ole AOYL:n tai yhtiöjärjestyksen nojalla keinoja estää osakkeenomistajaa käyttämästä tai luovuttamasta hallitsemaansa huoneistoa Ankkalammelle päiväkotitoimintaa varten.

Edellä mainituin perustein uhkasakkolain 7 §:n perusteella uhkasakkoa ei voida asettaa taloyhtiölle, koska taloyhtiöllä ei ole tosiasiallisesti yhtiön päätäntävallassa olevaa oikeudellista mahdollisuutta noudattaa päävelvoitetta. Tässä tapauksessa uhkasakkolain nojalla päävelvoitetta voivat noudattaa ainoastaan huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajat, sekä huoneiston vuokralainen. Näin ollen uhkasakon asettaminen taloyhtiölle olisi uhkasakkolain 7 §:n vastaista.

Päätöksen perustelut

Melkonkatu 11:ssä sijaitsevissa tiloissa on voimassaolevan rakennusluvan vastaisesti harjoitettu päiväkotitoimintaa liiketilassa 1.6.2017 lähtien. Lupahakemus käyttötarkoituksen muuttamiseksi päiväkotikäyttöön on tullut vireille 12.3.2019.

Liiketilan käyttäminen päiväkotitoimintaan on muutos käyttötarkoitukseltaan riskillisempään käyttöön, ja vaatii maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n 5 momentin nojalla rakennuslupaa. Päiväkotitoiminnalle asetettavat vaatimukset eroavat liiketilan käytölle asetettavista vaatimuksista, jonka lisäksi käyttötarkoituksen muutoksella voi olla vaikutuksia kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin.

Toiminnanharjoittaja Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab on laiminlyönyt ryhtyä toimenpiteisiin hakeakseen tarvittavaa rakennuslupaa päiväkotitoiminnalle, jota sen hallitsemissa tiloissa harjoitetaan sekä ryhtyä toimenpiteisiin joko tarvittavan luvan saamiseksi tai luvattoman käytön lopettamiseksi.

Asunto Oy Helsingin Merialpi ja osakkeenomistajat ovat laiminlyöneet ryhtyä toimenpiteisiin luvattoman käytön lopettamiseksi tai tarvittavan rakennusluvan hakemiseksi päiväkotitoiminnalle.

Tästä johtuen Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab:lle, Asunto Oy Helsingin Merialpille sekä ********** ja ********** asetetaan velvoite lopettaa Melkonkatu 11:sta liiketilassa harjoitettava päiväkotitoiminta.

Velvoitteen asettaminen on perusteltua tilanteessa, jossa nyt kyseessä olevissa tiloissa on harjoitettu päiväkotitoimintaa jo 1.6.2017 lähtien.

Asunto Oy Helsingin Merialpi on vastineessaan todennut, että taloyhtiöllä ei ole oikeudellista tai tosiasiallista mahdollisuutta noudattaa kaupungin asettamaa päävelvoitetta. Taloyhtiön ainoa lakiin perustuva velvoite on rakennusluvan hakeminen osakkeenomistajan aloitteesta muutosilmoituksen laadinnan jälkeen. Taloyhtiöllä ei myöskään ole AOYL:n tai yhtiöjärjestyksen nojalla keinoja estää osakkeenomistajaa käyttämästä tai luovuttamasta hallitsemaansa huoneistoa Ankkalammelle päiväkotitoimintaa varten. Uhkasakon asettaminen taloyhtiölle olisi uhkasakkolain 7 §:n vastaista.

Asiassa on tullut selvitetyksi, että asunto-osakeyhtiön omistamalla tontilla, sen omistamassa rakennuksessa harjoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain vastaisesti päiväkotitoimintaa. Asunto osakeyhtiö kiinteistön omistajana vastaa siitä, että rakennuksen tiloja käytetään voimassaolevan rakennusluvan mukaisesti. Asunto-osakeyhtiön vastineessa ei ole vedottu oikeuskäytäntöön tai -kirjallisuuteen sen kannan tueksi. Kun asunto-osakeyhtiöllä on tosiasiallinen mahdollisuus hakea rakennuslupaa käyttötarkoituksen muutokselle, voidaan sen nyt katsoa laiminlyöneen tämän velvollisuutensa ja siten toimineen maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:ssä kuvatulla tavalla. Velvoitteen asettaminen tontin omistavalle asunto-osakeyhtiölle on perusteltua ja kohtuullista sekä maankäyttö- ja rakennuslain ja uhkasakkolain nojalla mahdollista.

Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab on vastineessaan todennut, että nyt kyseessä oleva kohde toimii ainoastaan lisäryhmätilana Ankkalammen Vattuniemen päiväkodille, ja että yhtiö on vilpittömästi ollut siinä käsityksessä, että molempien näiden tilojen käyttötarkoituksen mukaiseen hyödyntämiseen liittyvät luvat ovat olleet kunnossa.

Varhaiskasvatuksen kannan mukaan tällainen tilojen yhteen niputtaminen ei kuitenkaan tule kysymykseen, koska kyseessä ovat eri osoitteissa ja rakennuksissa olevat päiväkodit. Molempien päiväkotien tulee täyttää päiväkotitoiminnalle asetetut vaatimukset. Melkonkatu 11:ssä ei ole henkilökunnalle taukotilaa, eikä omaa wc-tilaa, koska ne Ankkalammen mukaan ovat Melkonkatu 15:n tiloissa.

Yhtiö on myös todennut vastineessaan, että tilanne olisi ollut korjattavissa neuvonnalla, ilman velvoitemenettelyä. Tosiasiassa yhtiötä on rakennusvalvonnan toimesta neuvottu ja ohjeistettu sen käytössä olevien tilojen osalta nyt kuukausien ajan.

Melkonkatu 11:ssa harjoitettavasta päiväkotitoiminnasta on lisäksi tehty Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toimesta valvontailmoitus Aluehallintovirastolle 23.2.2018. Valvontailmoitus on tehty, koska palveluntuottaja on aloittanut päiväkotitoiminnan ko. osoitteessa ilman kunnan hyväksyntää 1.6.2017 alkaen. Toiminnan aloittamisesta ei ole tehty ilmoitusta kunnalle, eikä toimintaa ole siis hyväksytty aloitettavaksi. Samalla on selvinnyt, että tiloissa ei ole suoritettu terveydensuojelulain mukaista tarkastusta, ikäilmoitusta tai pyyntöä tilan tarkastamiseen. Aluehallintovirasto on asiasta antamassaan lausunnossa pitänyt tätä menettelyä erityisen tuomittavana.

Ottaen huomioon edellä mainitut seikat, velvoitteen asettamista voidaan pitää kohtuullisena ja perusteltuna.

Velvoitteen asettaminen on tarpeen lisäksi sen johdosta, että mahdollisesti myönnettävän rakennusluvan mukaiset työt, muutokset, lupaehdot ja määräykset tulevat toteutetuiksi. Vastineissa ei ole tuotu esiin mitään sellaista asiaan vaikuttavaa, jonka johdosta velvoitetta ei tulisi asettaa.

Velvoitteen asettaminen on kohtuullista ottaen huomioon myös sen, että velvoitepäätöksen tekeminen ei estä osapuolia hakemasta rakennuslupaa tilan käyttötarkoituksen muutokselle. Mikäli käyttötarkoituksen muutokselle myönnetään rakennuslupa, sekä mahdollisessa rakennuslupapäätöksessä mainitut lupaehdot ja määräykset toteutetaan ja tila hyväksytään katselmuksessa käyttöön, tämän päätöksen mukainen velvoite sekä asetetut uhkasakot raukeavat.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 125 § 5 mom.

Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin.
[…]

Maankäyttö- ja rakennuslaki 182 §

Jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin niihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen […] voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin.

Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella. […]

Käsittely

Pentti Ruuska: Kappaleen 67 lopusta poistetaan seuraavat lauseet:

Tällainen toiminta vaarantaa pahimmillaan lasten turvallisuuden, kun työntekijät "juoksevat" ko. tilojen välillä. Melkonkatu 11:n ja Melkonkatu 15:n rakennusten välinen etäisyys on noin 85 metriä.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää velvoittaa Asunto Oy Helsingin Merialpin kiinteistön omistajana, ********** ja ********** osakkeenomistajina, sekä Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab:n toiminnanharjoittajana ja tilan vuokralaisena nyt asetettavan sakon uhalla lopettamaan osoitteessa ********** sijaitsevan liiketilan käyttö päiväkotitiloina 1.9.2019 mennessä.

Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab:lle asetettavan juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on viisitoistatuhatta (15 000) euroa ja lisäerä jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka aikana kyseistä velvoitetta ei ole noudatettu, on kolmetuhatta (3000) euroa.

Asunto Oy Helsingin Merialpille asetettavan juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on viisitoistatuhatta (15 000) euroa ja lisäerä jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka aikana kyseistä velvoitetta ei ole noudatettu, on kolmetuhatta (3000) euroa.

********** ja ********** kummallekin erikseen asetettavan juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on viisitoistatuhatta (15 000) euroa ja lisäerä jokaiselta yhden kuukauden ajanjaksolta, jonka aikana kyseistä velvoitetta ei ole noudatettu, on kolmetuhatta (3000) euroa.

Kaupunginhallituksen hyväksymän rakennusvalvontataksan 20 §:n mukainen valvontamaksu kaupungin suorittamista valvontatoimenpiteistä on kaksituhatta (2 000) euroa, jonka Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab on tällä päätöksellä velvollinen maksamaan kaupungille.

Jos kiinteistö tai sitä koskeva käyttöoikeus luovutetaan, on tässä päätöksessä asetetusta velvoitteesta ja uhasta ilmoitettava luovutuksensaajalle ottamalla luovutuskirjaan sitä koskeva maininta tai tiedottamisesta on huolehdittava muutoin todisteellisesti. Lisäksi velvoitetun on ilmoitettava kirjallisesti Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan palvelut- ja luvat -palvelukokonaisuuden rakennusvalvontapalveluille luovutuksensaajan nimi ja osoite.

Pöytäkirjanote Maanmittauslaitokselle merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin.

Pöytäkirjanote liitteineen saantitodistuksella velvoitetuille.

Valvontakohde

Asunto Oy Helsingin Merialpin omistama tontti 91-31-136-10 sijaitsee osoitteessa Melkonkatu 11, joka on voimassa olevan asemakaavan nro 11077 mukaan asuinkerrostalojen korttelialuetta. Asemakaava sisältää määräyksen, jonka mukaan liike-, toimisto-, julkiset palvelu- ja niihin verrattavat tilat tulee sijoittaa rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen siten, että kulku kuhunkin tällaiseen huoneistoon tapahtuu kadun puolelta ja asuntojen sisäänkäynnistä erillisenä.

Voimassaolevan rakennusluvan mukaan nyt kyseessä oleva tila on liiketila. Tila on varhaiskasvatukselta saadun tiedon mukaan otettu päiväkotikäyttöön 1.6.2017.

Tarkastuslausunto

Asiassa laadittiin tarkastuslausunto, jossa todettiin liiketilassa harjoitettavan päiväkotitoimintaa. Tästä johtuen kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle tullaan, ellei asiassa muuta ilmene, esittämään, että päiväkotikäytössä olevien tilojen haltijalle, Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab:lle, tontin omistajalle Asunto Oy Helsingin Merialpille, sekä osakkeenomistajille ********** ja ********** asetetaan velvoite lopettaa liiketilan käyttö päiväkotina ja että kiellon tehosteeksi asetetaan uhkasakko.

Tarkastuslausunto on toimitettu todisteellisesti tiedoksi Asunto Oy Helsingin Merialpille 24.1.2019, Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab:lle 28.1.2019 ja osakkeenomistajille 26.2.2019.

Oy Ankkalammen ja osakkeenomistajien vastine

Oy Ankkalampi on toimittanut vastineensa sähköpostitse 5.3.2019. Osakkeenomistajat ovat antaneet yhtiölle valtakirjan vastineen toimittamista varten. Vastineessa todetaan muun ohella seuraavaa.

Helsingin kaupungin rakennusvalvontapalveluiden yllä viitatussa tarkastuslausunnossa on käsitelty Lauttasaaressa, osoitteessa Melkonkatu 11 (rakennuspaikkatunnus 091-031-0136-0010) toimivaa päiväkotitilaa (jäljempänä kohde).

Oy Ankkalampi-Ankdammen Ab (jäljempänä tässä kirjelmässä Yhtiö) hallitsee osoitteessa Melkonkatu 11 sijaitsevaa kohdetta osakkeenomistajien ********** ja ********** kanssa tehtyyn vuokrasopimukseen perustuen. Yhtiö käyttää asiassa puhevaltaa valtakirjan perusteella (Liite 1).

Tarkastuslausunnossa todetaan, että Asunto Oy Helsingin Merialpin asuinkerrostalon tiloissa toimii "luvaton päiväkoti".

On totta, että kohteeseen ei ole haettu käyttötarkoituksen muutokselle rakennuslupaa. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 125 § 5 momentin mukaan rakennuslupaa pitää hakea, jos käyttötarkoituksen muutos on olennainen.

Kohde on toiminut ainoastaan lisäryhmätilana Ankkalammen Vattuniemen päiväkodille, joka sijaitsee osoitteessa Melkonkatu 15. (ks. Liite 2). Yhtiö on ollut vilpittömästi siinä käsityksessä, että osoitteessa Melkonkatu 15 toimivaan päiväkotiin sekä nyt puheena olevan tilan käyttötarkoituksen mukaiseen hyödyntämiseen liittyvät luvat ovat olleet kunnossa.

Yhtiö on sittemmin ymmärtänyt, että sen käsitys on ollut virheellinen. Kyse on eittämättä väärinymmärryksestä ja jonkin asteen kommunikaatiokatkoksesta, mutta laadultaan joka tapauksessa sen kaltainen, että se olisi ollut korjattavissa neuvonnalla. Rakennuslupaviranomaiselle kuuluu paitsi luvitustoimi ja sen ohjaus ja valvonta, myös rakentamisen yleinen ohjaus ja neuvonta. Päiväkotitoimintaa koskien on lisäksi useita muita viranomaistahoja, joiden edellytetään omalta osaltaan neuvovan toiminnanharjoittajia. Tilanteissa, joissa on toimittu ilman rakennuslupaa, on syynä useimmiten aito virhetulkinta (vrt. kaupungin rakennusvalvonnan esitys Liitteenä 3, erit. dia 2), joka on korjattavissa neuvontateitse ilman velvoitemenettelyä. Tämä pitää paikkansa myös nyt puheena olevassa tapauksessa.

Yhtiöllä on paraikaa rakennusvalvonnan lupapisteessä vireillä rakennuslupahakemus tunnuksella LP-091-2018-08771, joka koskee osoitteessa Melkonkatu 15 sijaitsevaa päiväkotia. Yhtiöllä on lisäksi rakennuslupahakemus ja kaikki siihen liittyvät asiakirjat valmiina lupapisteessä luonnostilassa (lupatunnus: LP-091-2019-00443) osoitteessa Melkonkatu 11 sijaitsevan lisäryhmätilan osalta. Yhtiöllä on siis vakaa aikomus korjata toimintansa lakien, määräysten ja lupien mukaisiksi paitsi päätilansa (Melkonkatu 15), myös Melkonkatu 11:n osalta rakentavassa yhteistyössä rakennusvalvontaviranomaisten kanssa.

Mitä tulee väitteeseen "luvattomasta" toiminnasta, kaupungin viranomaiset ovat tehneet kohteessa päiväkotitoimintaan soveltuvuutta sekä terveellisyyttä ja turvallisuutta todentavia tarkastuksia ennen toiminnan aloittamista:

Helsingin kaupungin varhaiskasvatusvirasto on antanut 4.4.2018 sijaintikunnan lausunnon yksityisestä ilmoituksenvaraisesta palvelutoiminnasta liittyen Melkonkatu 15 koskevaa lisäryhmätilaa osoitteessa Melkonkatu 11. Lausunnon mukaan toiminta on järjestetty asianmukaisesti, eikä mitään asiaa koskevia muistutuksia tai huomautuksia ole kirjattu. (ks. Liite 4)

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristövalvontayksikön terveydensuojelu on tehnyt ympäristötarkastajan johdolla 27.9.2018 päiväkodin / kerhon valvontasuunnitelman mukaisen tarkastuksen koskien päiväkotitilojen terveellisyyttä päiväkotitoiminnan aloittamisesta, Yhtiön terveydensuojelulain 13 §:n mukaisen ilmoituksen perusteella (ks. Liite 5). Päätöksessä todetaan, että kohteen tilat on tarkastettu 30.8.2018 terveydellisten olosuhteiden arvioimiseksi. Toiminta on todettu järjestetyn päivähoitotiloille asetettujen vaatimusten mukaisesti, eikä tilat aiheuta terveydensuojelulain 1 §:n mukaista terveyshaittaa, eikä siten jatkotoimenpiteille ole tarvetta.

Edellä todettujen tilan käyttöönottoa edeltävien viranomaistarkastusten lisäksi Helsingin kaupungin pelastuslaitos on tehnyt määräaikaisen palotarkastuksen 4.12.2017 (asiakirja Liitteenä 6, määräaikainen palotarkastus toteutettu samanaikaisesti varsinaisen päiväkotitoiminnan tiloissa Melkonkatu 15 ja nyt puheena olevan kohteen osoitteessa Melkonkatu 11). Määräaikaisen palotarkastuksen pöytäkirjassa on todettu, että tarkastushetkellä kohteessa ei havaittu huomautettavaa.

Uskomme kaupunginkin tiedostavan, että sen organisaatioon kuuluvien useiden tahojen (päiväkotitoiminnan nimenomaisten lausuntoviranomaisten) antamat vahvistukset tilojen käyttökelpoisuudelle, terveellisyydelle ja turvallisuudelle ovat omiaan aikaansaamaan käsityksen, että kyseisiin lausuntoihin voi luottaa. Väite, jonka mukaan kohteessa on "luvaton päiväkoti", on siis väärä ja tarkoitushakuinen. Yhtiön erehdystä rakennusluvan tarpeesta on edesauttanut se, että Yhtiön väärinkäsitystä kohdetilan soveltuvuudesta toiminnan harjoittamiseen ilman olennaisia muutoksia ei olla korjattu asianmukaisin luvitusta koskevin neuvoin.

Edellä esitetty huomioiden katsomme perustelluksi, että kohteen rakennuslupa käsitellään normaalin prosessin mukaisesti, ja rakennusvalvonnan luvan myöntämisen yhteydessä annetut määräykset täytetään järjestämällä mahdollisimman pikainen loppukatselmus. Yhtiön toiminta voitaisiin saattaa vähällä vaivalla ja ilman tarpeetonta häiriötä perheille täysin luvanmukaiseksi. Jo nyt voidaan tilojen terveellisyys ja turvallisuus todentaa edellä viitatuin ympäristökeskuksen ympäristövalvontayksikön sekä pelastuslaitoksen tarkastuksin.

Yhtiön toimitettua kaupungin rakennusvalvonnan lupapisteeseen uuden lupahakemuksen, sitä koskevan tulevan päätöksen ehtojen ja ohjeiden osoittamassa järjestyksessä voidaan siis kaikki MRL:n asettamat vaatimukset täyttää asianmukaisesti. Yhtiö on valmis toteuttamaan kaikki vaadittavat toimenpiteet viivytyksettä.

Edellä todetusti viranomaisella on ensisijaisesti neuvontavelvollisuus ennen mahdollista velvoitemenettelyyn siirtymistä. Rakennusvalvonnasta lokakuussa 2018 saatujen yhteydenottojen perusteella Yhtiö on jäänyt käsitykseen, että toimintaa voidaan jatkaa. Luvan hakeminen voidaan hoitaa ilman tarkastuslausuntoon tai puhumattakaan velvoitemenettelyyn eskalointia.

Velvoitemenettelyä, jota tarkastuslausunnon mukaan kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle harkitaan ehdotettavan, ei ylipäänsä tarvita, jos tilanne korjataan vapaaehtoisesti, kuten Yhtiön vakaa aikomus on.

Suhteellisuusperiaate, joka on yksi hyvän hallinnon kulmakivistä, edellyttää että viranomaisten toimien tulee olla järkevässä suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Toimenpiteiden on oltava välttämättömiä asian ratkaisemisen kannalta ja ne eivät saisi loukata tai rajoittaa oikeuksia ja etuja enempää kuin on pakko. Tässä tapauksessa lain ja määräysten mukaisuus on todennettavissa täysin ilman velvoitemenettelyä, ilman että vaarannetaan päiväkodin asiakasperheiden etua toiminnan lopettamisen uhan myötä.

Nähdäksemme tämän vastineen antamisen jälkeen, ja olettaen että kohteen uusi rakennuslupa ja tarvittavat hyväksynnät voidaan käsitellä kiireellisenä, asiaa ei tarvitsisi ylipäänsä viedä ympäristö- ja lupajaoston päätettäväksi.

Koska työn keskeyttämistä taikka uhkasakon tai teettämisuhan käyttämistä ei edellytetä, ja asiantila on saatettavissa lain ja määräysten mukaiseksi hyvällä kaupungin neuvonnalla ja yhteistyössä Yhtiön ja rakennusvalvonnan välillä, myöskään MRL 186 §:n mukaisen ilmoituksen tekemiseen ei ole perusteita. MRL 125 § 5 momentin laiminlyöntiä on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä vähäisenä.

Pyydämme kaupunkia huomioimaan asian käsittelyssä kaikki tiedot, mitä sillä eri viranomaisten osallistumisen myötä on ollut käytössään koko kohteen luvitusprosessin aikana (vrt. edellä viitatut Liitteet 4-6, joista kaupungin tulisi katsoa olleen tietoinen).

Kuten kaupunki on itsekin tuonut esiin, uskomme tapahtuneen seurauksena voitavan tehdä kaikkien (sekä julkisten että yksityisten) toiminnanharjoittajien lupakäsittelyä selkeyttäviä parannuksia viranomaisten prosesseihin, ja Yhtiö osallistuu luonnollisesti kaikin tavoin selvittelyyn, joka tätä kehitystä palvelee. Olemme aiemmin jo kuulleetkin, että kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tulee jatkossa edellyttämään palveluntuottajilta uusista tiloista myös rakennuslupaa ja lopputarkastuspöytäkirjaa ennen kuin niiden ilmoitus toiminnan aloittamisesta etenee kaupungilta Etelä-Suomen aluehallintovirastoon toiminnan rekisteröintiä varten. Ajatus on kannatettava, koska se olisi estänyt po. kohteessakin tapahtuneen väärinkäsityksen.

Siltä varalta, että asia etenisi ympäristö- ja lupajaoston käsittelyyn, katsomme, että velvoitemenettelylle ei ole tässä vastineessa esitetty selvitys huomioiden tarvetta, ja erityisesti tilanne, jossa Yhtiötä uhattaisiin nopeallakin toiminnan lopetukseen pakottamisella, johtaisi käytännössä kohtuuttomuuteen. Korvaavien tilojen etsimisen haitalliset vaikutukset olisivat huomattavat myös kolmansien osapuolten, lukuisten perheiden päivähoitojärjestelyihin, joten hätiköidyistä velvoitetoimista tulisi pidättäytyä.

Asunto Oy Helsingin Merialpin vastine

Asunto Oy Helsingin Merialpi on vastineessaan todennut muun ohella seuraavaa.

Taloyhtiön saaman tiedon mukaan tarkastuslausunnossa kuvattua toimintaa on harjoitettu yhtiön rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevassa liikehuoneistossa LH 2 (yhtiöjärjestyksen mukainen pinta-ala 69,5 m2). Kyseisen tilan yhtiöjärjestyksen mukainen käyttötarkoitus on liikehuoneisto, ja tilan hallintaan oikeuttavat osakkeet ovat numeroiltaa 47381-48356. Tila ei ts. ole yhtiön välittömässä hallinnassa

Koska tila, jossa päiväkotitoimintaa harjoitetaan, on osakashallinnassa, Oy Ankkalampi – Ankdammen Ab:n (jäljempänä Ankkalampi) oikeus hallita kyseistä huoneistoa perustunee LH 2 osakkeenomistajien kanssa tehtyyn vuokrasopimukseen. Taloyhtiöllä ei ole tarkempaa tietoa mahdollisen osapuolten välisen vuokrasopimuksen sisällöstä, ehdoista tai vuokralaisen väitetyn toiminnan laadusta tai laajuudesta. Edellä mainitusta johtuen taloyhtiöllä ei myöskään ole tarkempaa tietoa vuokralaisen toimintaan mahdollisesti liittyvästä sääntelystä vai viranomaisvaatimuksista.

Taloyhtiön osakeluettelon perusteella liiketilan LH2 hallintaan oikeuttavat osakkeet 47381-48356 omistavat ********** sekä ********** jäljempänä osakkaat.

Taloyhtiön mahdollisuudet puuttua osakashallinnassa olevien huoneistojen käyttöön määräytyvät asunto-osakeyhtiölain (1599/2009, jäljempänä AOYL) sekä taloyhtiön yhtiöjärjestyksen perusteella.

Liikehuoneiston LH 2 yhtiöoikeudellinen käyttötarkoitus on liikehuoneisto. Vakiintuneen tulkinnan mukaisesti liikehuoneistossa on yhtiöoikeudellisesti sallittua harjoittaa kaikkea muuta toimintaa, paitsi asua. Näin ollen yhtiöoikeudellisesti tilaa voi käyttää myös päiväkotina, ja toiminta on näin ollen yhtiöjärjestyksen mukaista.

Osakkeenomistajalla on oikeus AOYL 5:1 §:n mukaisesti tehdä osakehuoneistossa kustannuksellaan muutoksia. Tällaisen muutoksen on oltava yhtiöjärjestyksessä määrätyn osakehuoneiston käyttötarkoituksen mukainen. AOYL 5:5 §:n 2. momentin mukaisesti, mikäli muutokseen vaaditaan viranomaisen lupa, taloyhtiön hallituksen on haettava lupa tai valtuutettava osakkeenomistaja hakemaan se. Osakkaan oikeus muutostöihin rajoittuu AOYL:n perusteella ainoastaan osakehuoneistoon. Näin ollen taloyhtiöllä on velvollisuus hakea lupa vain sellaiseen muutokseen, jonka tekemiseen osakkaalla on oikeus. Jos yhtiö kieltää muutostyön, se voi kieltäytyä myös luvan hakemisesta. Esimerkiksi taloyhtiön perusjärjestelmiin kuten ilmanvaihtoon kuuluvat muutokset ovat lähtökohtaisesti osakkaan muutostyöoikeuden ulkopuolella, koska muutokset eivät kohdistu pelkästään osakehuoneistoon.

Liikehuoneiston LH 2 osakkeenomistajat eivät ole tehneet taloyhtiölle muutostyöilmoitusta, joka koskisi huoneiston rakennusluvan mukaisen käyttötarkoituksen muutosta. Ankkalampi on sen sijaan toimittanut taloyhtiölle valtuutuspyynnön 31.1.2019 lupapiste.fi -palveluun jättämäänsä rakennuslupahakemukseen, joka koskee tilojen rakennusoikeudellisen käyttötarkoituksen määräaikaista muutosta päiväkodiksi. Koska Ankkalampi ei ole esittänyt taloyhtiölle osakkeenomistajien antamaa valtuutusta ko. rakennusluvan hakemiselle, taloyhtiö ei voi valtuuttaa vuokralaista hakemaan rakennuslupaa.

AOYL:n tarkoitus ei ole, että taloyhtiö yrittää arvailla, edellyttääkö mahdollisesti osakkeenomistajan tai tämän vuokralaisen huoneistossa harjoittama toiminta rakennusluvan mukaisen käyttötarkoituksen muuttamista tilanteessa, jossa osakkeenomistaja ei ole ilmoittanut asiasta taloyhtiölle. Tämän seurauksena taloyhtiö voi käytännössä hakea rakennuslupaa vasta sen jälkeen, kun osakkeenomistaja on tehnyt yhtiölle AOYL 5:2 §:ssä tarkoitetun muutostyöilmoituksen. Taloyhtiön ainoa lakisääteinen velvollisuus rajoittuu AOYL:n mukaisesti pelkkään luvan hakemiseen osakkaan muutostyöilmoituksen jälkeen.

Edellä mainitun lisäksi taloyhtiö ei voi vaikuttaa siihen millä ehdoilla, tai mihin käyttötarkoitukseen osakkeenomistaja on ko. huoneiston luovuttanut, kunhan huoneiston käyttö on yhtiöjärjestyksessä määritellyn käyttötarkoituksen mukaista. Osakkeenomistajien ja vuokralaisen välinen suhde määräytyy liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain (482/1995) mukaisesti, jonka nojalla vuokranantaja on vastuussa siitä, että huoneisto soveltuu siihen tarkoitukseen mihin se on vuokrattu.

Selvyyden vuoksi todettakoon kuitenkin se, että mikäli osakehuoneistoa käytettäisiin vastoin yhtiöjärjestyksen mukaista käyttötarkoitusta, taloyhtiö voisi ottaa huoneiston hallintaansa AOYL:n 8 luvussa tarkoitetulla tavalla. Koska huoneistoa käytetään päiväkotina, taloyhtiöllä ei ole käytössään myöskään AOYL:n 8 lukuun perustuvia keinoja puuttua huoneistossa tällä hetkellä harjoitettavaa toimintaan, koska toiminta ei ole yhtiöjärjestyksen vastaista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n 3. momentin perusteella uhkasakkoa ja teettämisuhkaa koskevassa asiassa sovelletaan, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.

Uhkasakkolain 7 §:n 1. momentin mukaisesti uhkasakko voidaan kohdistaa vain sellaiseen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Tässä tapauksessa päävelvoite on kaupungin lausunnossa esitetyin tavoin päiväkotitoiminnan lopettaminen.

Päiväkotitoiminnan harjoittaminen liikehuoneistossa LH 2 perustuu tässä tapauksessa oletettavasti osakkeenomistajien ja Ankkalammen väliseen vuokrasopimukseen, jonka osapuoli taloyhtiö ei ole. Toiminnan harjoittajana toimii Ankkalampi. Näin ollen taloyhtiö ei ole millään tapaa osapuolena päiväkotitoiminnan harjoittamisessa, tai vaikuttanut päiväkodin tiloina käytettävän huoneiston luovuttamiseen ko. toimintaa varten.

Edellä mainituin perustein taloyhtiö ei voi oikeudellisesti vaikuttaa millään tavoin osakkeenomistajien tai vuokralaisen toimintaan. Taloyhtiön ainoa lakiin perustuva velvoite on AOYL 5:5 §:n mukaisesti rakennusluvan hakeminen tai valtuutuksen myöntäminen sen jälkeen, kun osakkeenomistajat ovat tehneet yhtiölle AOYL 5:2 §:ssä tarkoitetun muutostyöilmoituksen, jollaista ei siis ole tehty vielä tätä vastinetta annettaessa.

Taloyhtiö ei myöskään voi asettaa osakashallinnassa olevien tilojen käytölle ehtoja tai rajoituksia, jotka eivät perustu yhtiöjärjestykseen tai AOYL:iin. Taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä ei ole määräyksiä, jotka mahdollistaisivat päiväkotitoimintaan puuttumisen tai sen kieltämisen. Myöskään AOYL ei anna taloyhtiölle mahdollisuuksia puuttua tiloissa harjoitettuun toimintaan, koska toiminta on yhtiöoikeudellisen ja taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä määritetyn käyttötarkoituksen mukaista.

Taloyhtiö ei voi myöskään ilman osakkeenomistajien suostumusta kajota osakkaan hallintaoikeuteen. Taloyhtiö ei myöskään voi suorittaa yhden osakkeenomistajan hallitsemassa huoneistossa osakkaan vuokralaisen harjoittaman toiminnan (ja tästä johtuvan rakennusluvan) edellyttämiä muutostöitä, koska AOYL 5 luku ei mahdollista tällaista toimintaa. Selvyyden vuoksi tällainen toiminta loukkaisi myös muiden osakkaiden yhdenvertaisuutta (AOYL 1:10 §).

Koska osakkeenomistajat eivät ole tehneet taloyhtiölle muutostyöilmoitusta, yhtiöllä ei ole ollut mahdollisuutta arvioida rakennusluvan hakemista AOYL 5:5 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Taloyhtiö on luonnollisesti valmis antamaan osakkaille valtakirjan osakkeenomistajan muutostyöoikeuden piirissä olevan rakennusluvan hakemiseksi heti sen jälkeen, kun muutostyöilmoitus on tehty, ja muutostyön laajuus on tiedossa AOYL:n edellyttämällä tavalla.

Taloyhtiö käy tällä hetkellä neuvotteluita osakkeenomistajien sekä Ankkalammen kanssa rakennusluvan hakemisesta päiväkotitoiminnan edellyttämällä tavalla. Mikäli rakennusluvan mukaisen käyttötarkoituksen muuttaminen päiväkodiksi edellyttäisi muutostöitä, taloyhtiön ja osakkeenomistajan väliset oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät edellä kuvatuin tavoin AOYL:n 5 luvun mukaisesti. Tältä osin huomiota on kiinnitettävä erityisesti siihen, että osakkaan muutostyöoikeus rajautuu AOYL 5:1 §:n mukaisesti osakehuoneistoon. Siten esimerkiksi siinä tapauksessa, että rakennusluvan mukaisen käyttötarkoituksen muuttaminen edellyttäisi muutoksia taloyhtiön ilmanvaihtojärjestelmiin, muutostyö ei ole osakkaan muutostyöoikeuden piirissä. Tässä tapauksessa asiaa arvioitaisiin tapauskohtaisesti AOYL:n 5:8 §:n mukaisesti (muutostyö yhtiön tiloissa).

Vuokralaisen 31.1.2019 tekemän rakennuslupahakemuksen tietojen perusteella käyttötarkoituksen muutos ei vaikuta edellyttävän mitään muutoksia yhtiön huoneistoa palveleviin perusjärjestelmiin. Yhtiö on katsonut, että se voi myöntää osakkeenomistajille valtakirjan hakea nyt kyseessä olevaa rakennuslupaa olettamuksella, että luvan myöntäminen ei edellytä kiinteistöllä suoritettavia muutostöitä. Mikäli asia tulee arvioitavaksi uudelleen myöhemmässä vaiheessa, taloyhtiö tulee käsittelemään asian AOYL:n 5 luvun edellyttämällä tavalla.

Yhteenvetona taloyhtiöllä ei ole oikeudellista tai tosiasiallista mahdollisuutta noudattaa kaupungin asettamaa päävelvoitetta. Taloyhtiön ainoa lakiin perustuva velvoite on rakennusluvan hakeminen osakkeenomistajan aloitteesta muutosilmoituksen laadinnan jälkeen. Taloyhtiöllä ei myöskään ole AOYL:n tai yhtiöjärjestyksen nojalla keinoja estää osakkeenomistajaa käyttämästä tai luovuttamasta hallitsemaansa huoneistoa Ankkalammelle päiväkotitoimintaa varten.

Edellä mainituin perustein uhkasakkolain 7 §:n perusteella uhkasakkoa ei voida asettaa taloyhtiölle, koska taloyhtiöllä ei ole tosiasiallisesti yhtiön päätäntävallassa olevaa oikeudellista mahdollisuutta noudattaa päävelvoitetta. Tässä tapauksessa uhkasakkolain nojalla päävelvoitetta voivat noudattaa ainoastaan huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajat, sekä huoneiston vuokralainen. Näin ollen uhkasakon asettaminen taloyhtiölle olisi uhkasakkolain 7 §:n vastaista.

Päätöksen perustelut

Melkonkatu 11:ssä sijaitsevissa tiloissa on voimassaolevan rakennusluvan vastaisesti harjoitettu päiväkotitoimintaa liiketilassa 1.6.2017 lähtien. Lupahakemus käyttötarkoituksen muuttamiseksi päiväkotikäyttöön on tullut vireille 12.3.2019.

Liiketilan käyttäminen päiväkotitoimintaan on muutos käyttötarkoitukseltaan riskillisempään käyttöön, ja vaatii maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n 5 momentin nojalla rakennuslupaa. Päiväkotitoiminnalle asetettavat vaatimukset eroavat liiketilan käytölle asetettavista vaatimuksista, jonka lisäksi käyttötarkoituksen muutoksella voi olla vaikutuksia kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin.

Toiminnanharjoittaja Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab on laiminlyönyt ryhtyä toimenpiteisiin hakeakseen tarvittavaa rakennuslupaa päiväkotitoiminnalle, jota sen hallitsemissa tiloissa harjoitetaan sekä ryhtyä toimenpiteisiin joko tarvittavan luvan saamiseksi tai luvattoman käytön lopettamiseksi.

Asunto Oy Helsingin Merialpi ja osakkeenomistajat ovat laiminlyöneet ryhtyä toimenpiteisiin luvattoman käytön lopettamiseksi tai tarvittavan rakennusluvan hakemiseksi päiväkotitoiminnalle.

Tästä johtuen Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab:lle, Asunto Oy Helsingin Merialpille sekä ********** ja ********** asetetaan velvoite lopettaa Melkonkatu 11:sta liiketilassa harjoitettava päiväkotitoiminta.

Velvoitteen asettaminen on perusteltua tilanteessa, jossa nyt kyseessä olevissa tiloissa on harjoitettu päiväkotitoimintaa jo 1.6.2017 lähtien.

Asunto Oy Helsingin Merialpi on vastineessaan todennut, että taloyhtiöllä ei ole oikeudellista tai tosiasiallista mahdollisuutta noudattaa kaupungin asettamaa päävelvoitetta. Taloyhtiön ainoa lakiin perustuva velvoite on rakennusluvan hakeminen osakkeenomistajan aloitteesta muutosilmoituksen laadinnan jälkeen. Taloyhtiöllä ei myöskään ole AOYL:n tai yhtiöjärjestyksen nojalla keinoja estää osakkeenomistajaa käyttämästä tai luovuttamasta hallitsemaansa huoneistoa Ankkalammelle päiväkotitoimintaa varten. Uhkasakon asettaminen taloyhtiölle olisi uhkasakkolain 7 §:n vastaista.

Asiassa on tullut selvitetyksi, että asunto-osakeyhtiön omistamalla tontilla, sen omistamassa rakennuksessa harjoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain vastaisesti päiväkotitoimintaa. Asunto osakeyhtiö kiinteistön omistajana vastaa siitä, että rakennuksen tiloja käytetään voimassaolevan rakennusluvan mukaisesti. Asunto-osakeyhtiön vastineessa ei ole vedottu oikeuskäytäntöön tai -kirjallisuuteen sen kannan tueksi. Kun asunto-osakeyhtiöllä on tosiasiallinen mahdollisuus hakea rakennuslupaa käyttötarkoituksen muutokselle, voidaan sen nyt katsoa laiminlyöneen tämän velvollisuutensa ja siten toimineen maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:ssä kuvatulla tavalla. Velvoitteen asettaminen tontin omistavalle asunto-osakeyhtiölle on perusteltua ja kohtuullista sekä maankäyttö- ja rakennuslain ja uhkasakkolain nojalla mahdollista.

Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab on vastineessaan todennut, että nyt kyseessä oleva kohde toimii ainoastaan lisäryhmätilana Ankkalammen Vattuniemen päiväkodille, ja että yhtiö on vilpittömästi ollut siinä käsityksessä, että molempien näiden tilojen käyttötarkoituksen mukaiseen hyödyntämiseen liittyvät luvat ovat olleet kunnossa.

Varhaiskasvatuksen kannan mukaan tällainen tilojen yhteen niputtaminen ei kuitenkaan tule kysymykseen, koska kyseessä ovat eri osoitteissa ja rakennuksissa olevat päiväkodit. Molempien päiväkotien tulee täyttää päiväkotitoiminnalle asetetut vaatimukset. Melkonkatu 11:ssä ei ole henkilökunnalle taukotilaa, eikä omaa wc-tilaa, koska ne Ankkalammen mukaan ovat Melkonkatu 15:n tiloissa. Tällainen toiminta vaarantaa pahimmillaan lasten turvallisuuden, kun työntekijät "juoksevat" ko. tilojen välillä. Melkonkatu 11:n ja Melkonkatu 15:n rakennusten välinen etäisyys on noin 85 metriä.

Yhtiö on myös todennut vastineessaan, että tilanne olisi ollut korjattavissa neuvonnalla, ilman velvoitemenettelyä. Tosiasiassa yhtiötä on rakennusvalvonnan toimesta neuvottu ja ohjeistettu sen käytössä olevien tilojen osalta nyt kuukausien ajan.

Melkonkatu 11:ssa harjoitettavasta päiväkotitoiminnasta on lisäksi tehty Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toimesta valvontailmoitus Aluehallintovirastolle 23.2.2018. Valvontailmoitus on tehty, koska palveluntuottaja on aloittanut päiväkotitoiminnan ko. osoitteessa ilman kunnan hyväksyntää 1.6.2017 alkaen. Toiminnan aloittamisesta ei ole tehty ilmoitusta kunnalle, eikä toimintaa ole siis hyväksytty aloitettavaksi. Samalla on selvinnyt, että tiloissa ei ole suoritettu terveydensuojelulain mukaista tarkastusta, ikäilmoitusta tai pyyntöä tilan tarkastamiseen. Aluehallintovirasto on asiasta antamassaan lausunnossa pitänyt tätä menettelyä erityisen tuomittavana.

Ottaen huomioon edellä mainitut seikat, velvoitteen asettamista voidaan pitää kohtuullisena ja perusteltuna.

Velvoitteen asettaminen on tarpeen lisäksi sen johdosta, että mahdollisesti myönnettävän rakennusluvan mukaiset työt, muutokset, lupaehdot ja määräykset tulevat toteutetuiksi. Vastineissa ei ole tuotu esiin mitään sellaista asiaan vaikuttavaa, jonka johdosta velvoitetta ei tulisi asettaa.

Velvoitteen asettaminen on kohtuullista ottaen huomioon myös sen, että velvoitepäätöksen tekeminen ei estä osapuolia hakemasta rakennuslupaa tilan käyttötarkoituksen muutokselle. Mikäli käyttötarkoituksen muutokselle myönnetään rakennuslupa, sekä mahdollisessa rakennuslupapäätöksessä mainitut lupaehdot ja määräykset toteutetaan ja tila hyväksytään katselmuksessa käyttöön, tämän päätöksen mukainen velvoite sekä asetetut uhkasakot raukeavat.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 125 § 5 mom.

Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin.
[…]

Maankäyttö- ja rakennuslaki 182 §

Jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin niihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen […] voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin.

Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella. […]

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 02.04.2019

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 70 § (Pääasian osalta).

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 70 § (Valvontamaksun osalta ).

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Esittelijä

yksikön päällikkö
Pentti Ruuska

Lisätietojen antaja

Kaisa Hongisto, rakennuslakimies, puhelin: 09 310 26404

kaisa.hongisto@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Sijaintikartta
Liitettä ei julkaista internetissä.
2. Asemakaava 11077
Liitettä ei julkaista internetissä.
3. 1. krs pohjapiirros
Liitettä ei julkaista internetissä.
4. Asunto Oy Helsingin Merialpi, vastine
Liitettä ei julkaista internetissä.
5. Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab, vastine
Liitettä ei julkaista internetissä.
6. Oy Ankkalampi - Ankdammen Ab, vastineen liitteet
Liitettä ei julkaista internetissä.
7. Rakennuslupahakemus, pohjapiirustus 1. kerros.pdf
Liitettä ei julkaista internetissä.
8. Valvontailmoitus 23.2.2018.pdf
Liitettä ei julkaista internetissä.
9. Aluehallintoviraston lausunto 1.4.2018.pdf
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.