Määräyksen antaminen ja uhkasakon asettaminen terveyshaitan poistamiseksi, Asunto Oy Mannerheimintie 93

HEL 2019-001939
Asialla on uudempia käsittelyjä
7. / 63 §

Määräyksen antaminen ja uhkasakon asettaminen terveyshaitan poistamiseksi

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti osoitteessa Mannerheimintie 93 sijaitsevan asunnon terveyshaitan poistamisesta seuraavaa.

Päätökseen velvoitettu

Asunto Oy Mannerheimintie 93, Y-tunnus 0120070-9, kiinteistötunnus: 91-18-624-1

Vireilletulo ja taustaa

Asukas ilmoitti asuntonsa kylmyydestä ympäristöpalveluille ensimmäisen kerran tammikuussa 2016. Isännöitsijä vastasi ympäristöpalveluille, että maaliskuun loppuun tai huhtikuun alkuun mennessä ilmanvaihto ja lämpöpatterimuutokset on saatu tehtyä.

Ympäristöpalvelut teki kaksi tarkastusta asuntoon maaliskuussa 2018 ja totesi, että asunnon ilmanvaihto ei toiminut asianmukaisella tavalla, sillä keittiön poistoilmakanavasta puhalsi voimakkaasti ilmaa asuntoon päin ja voimakkain poistoilmavirtaus oli ovenraoista käytävään, asunnon lämpötilat olivat alhaiset ja porrashuoneen vastaisen seinän pintalämpötila alitti toimenpiderajan. Ympäristöpalvelut kehotti Asunto Oy Mannerheimintie 93:a ryhtymään toimenpiteisiin väärin toimivan ilmanvaihdon ja kylmyyden aiheuttaman terveyshaitan poistamiseksi. Asunto Oy Mannerheimintie 93 toimitti 18.4.2018 ympäristöpalveluille kirjallisen selvityksen, jossa ilmoitti, että selvitysprojekti käynnistetään heti, kun tarpeeksi pätevä ja kokenut suunnittelija on löytynyt, kuitenkin viimeistään toukokuussa.

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut teki kolmannen tarkastuksen asuntoon 28.11.2018 ja totesi uudelleen, että asunnon ilmanvaihto ei edelleenkään toiminut asianmukaisella tavalla, vaan ilmaa virtasi sisään keittiön poistoventtiilistä ja poistui oven kautta käytävään, lämpötilat olivat alhaiset ja porrashuoneen vastaisen seinän pintalämpötila alitti toimenpiderajan. Ympäristöpalvelut kehotti Asunto Oy Mannerheimintie 93:a ryhtymään heti toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi sekä pyysi kirjallista selvitystä tehtävistä toimenpiteistä ja niiden aikataulusta 20.12.2018 mennessä. Asunto Oy Mannerheimintie 93 ei toimittanut määräaikaan mennessä selvitystä ympäristöpalveluille.

Kuuleminen

Ympäristöpalvelut kuuli Asunto Oy Mannerheimintie 93:a, asunnon omistavaa Lotta Svärd Säätiötä sekä asukasta terveyshaitasta, toimenpiteistä ja mahdollisesta määräyksestä sekä uhkasakosta 2.1.2019 päivätyllä kirjeellä.

Asunto Oy Mannerheimintie 93 kertoo vastineessaan käsittäneensä 2017 ongelman poistuneen, kun hormiaukot varustettiin mekaanisilla hormi-imureilla. Yhtiö on kesällä 2018 palkannut LVI-suunnittelijan kartoittamaan ongelmaa ja löytämään teknisesti toimivan ratkaisun. Ongelmaa on yritetty ratkoa kahden muun insinöörin kanssa vuosina 2017 ja 2018. Toimenpiteinä ilmoitetaan käytävien päissä olevien pariovien uusimisen ja ovien pitämisen kiinni sekä kerroksia 0 ja 3 palvelevien huippuimurien uusimisen. Yhtiö ei näe tarvetta uhkasakon asettamiselle, koska yhtiön vilpitön tahto on löytää ongelmaan kustannustehokas ja toimiva ratkaisu.

Lotta Svärd Säätiö toteaa asunnon lämpötilaongelman tulleen säätiön tietoon ensimmäisen kerran tammikuussa 2016, jolloin säätiö on pyytänyt taloyhtiöltä, jolle korjaaminen kuuluu, toimenpiteitä asian korjaamiseksi. Yksi korjattavista sekä asuntojen merkittävimmistä ongelmista todetaan olevan kiinteistön alipaineisuus ja toimimattomat korvausilmareitit. Säätiö on tarjonnut asukkaalle toista asuntoa samasta kiinteistöstä joulukuussa 2018 mutta asukas halusi jäädä odottamaan nykyisen asuntonsa korjaamista. Säätiö ilmoittaa tulevansa vaatimaan, että ongelma korjataan taloyhtiön toimesta viipymättä pysyvällä ja toimivalla tavalla siten, että ilmanvaihto vastaa viranomaisten asumiselta edellyttämää tasoa. Säätiö toteaa, että on ilmeisen tarkoituksenmukaista edetä korjaushankkeessa vaihtoehtoisten korjausmallien kautta hyväksyttävään ja toimivaan lopputulokseen. Säätiö ei näistä syistä pidä korjausmääräysten ja uhkasakon asettamista tarpeellisina.

Ympäristöpalvelut kuuli toistamiseen Asunto Oy Mannerheimintie 93:a, asunnon omistavaa Lotta Svärd Säätiötä sekä asukasta osapuolien ensimmäisessä kuulemisessa antamista vastineista 23.1.2019 päivätyllä kirjeellä. Vain asukas antoi vastineen, jossa kertoo asunnon lämpötilan olevan +18 ºC ulkolämpötilan ollessa 0 ºC. Mahdollisesti uudistukset ovat johtaneet kylmyyden lisääntymiseen, sillä tänä talvena -15 ºC:een ulkolämpötila on pudottanut keittokomeron lämpötilan +10 ºC:seen, kun aiemmin -25 ºC:een pakkasella keittokomerossa oli +14 ºC. Vilpitön tahto ei riitä vaan pitäisi tehdä järkeviä toimenpiteitä, kun tilanne on jatkunut vuosia tai vuosikymmeniä. Toista asuntoa olisi pitänyt tarjota heti tammikuussa 2016, eikä vasta joulukuussa 2018.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston ratkaisu

Päävelvoitteet

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto antaa Asunto Oy Mannerheimintie 93:lle terveydensuojelulain 27 ja 53 §:n nojalla määräyksen poistaa tarkastuksella 28.11.2018 todetut terveyshaittaa aiheuttavat olosuhteet 1.11.2019 mennessä. Asunnon ilmanvaihto tulee saattaa toimimaan asianmukaisella tavalla, siten että ilma poistuu asunnon poistoilmakanavia pitkin ja korvausilma tulee raitisilmaventtiileistä. Porraskäytävän vastaisen seinäpinnan keskiarvolämpötilan tulee olla vähintään +16 ºC.

Ympäristö- ja lupajaosto asettaa terveydensuojelulain 53 §:n nojalla päävelvoitteen noudattamisen tehosteeksi 10 000 €:n uhkasakon.

Perustelut

Terveydensuojelulain 1 §:n mukaan terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elin-ympäristön terveellisyyttä.

Terveydensuojelulain 26 §:n mukaan asunnon ja muun sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015) 6 §:n mukaan lämpötilojen tulee täyttää asetuksen liitteessä 1 olevan taulukon 1 mukaiset toimenpiderajat. Liitteen 1 taulukon 1 mukaan toimenpiderajat asunnossa huoneilman lämpötilalle lämmityskaudella ovat +18 °C – +26 °C. Seinäpinnan alimman keskiarvolämpötilan toimenpideraja on +16 °C.

Terveydensuojelulain 27 §:n mukaan, jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä. Jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja, ellei muualla laissa toisin säädetä. Jos terveyshaitta aiheutuu kuitenkin asunnon tai muun oleskelutilan käytöstä, joka ei ole tavanomaista, terveyshaitan poistamisesta vastaa asunnon tai muun oleskelutilan haltija. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

Terveydensuojelulain 53 §:n mukaan, jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten mukaisen velvollisuutensa, valvontaviranomainen voi päätöksellään velvoittaa asianomaisen määräajassa oikaisemaan sen, mitä on oikeudettomasti tehty tai lyöty laimin.

Mannerheimintie 93:ssa todettiin tarkastuksilla 8.3.2018, 16.3.2018 ja 28.11.2018 (tarkastuskertomukset liitteinä 1 ja 2), että asunnon ilmanvaihto ei toiminut asianmukaisella tavalla, vaan keittiön poistoilmakanavasta puhalsi voimakkaasti sisään päin, lämpötilat olivat alhaiset ja porrashuoneen vastaisen seinän pintalämpötila alitti toimenpiderajan. Todetut olosuhteet aiheuttavat terveydensuojelulain 1 §:n mukaista terveyshaittaa.

Terveydensuojeluviranomainen katsoo määräysten antamisen tarpeelliseksi asukkaalle aiheutuvan terveyshaitan poistamiseksi, koska Asunto Oy Mannerheimintie 93:n tekemät toimenpiteet eivät ole poistaneen terveyshaittaa aiheuttavia olosuhteita. Lisäksi Asunto Oy Mannerheimintie 93:n antamien selvitysten perusteella ei voida varmistua siitä, että terveyshaittaa aiheuttavat olosuhteet poistuvat.

Perustelut uhkasakon asettamiselle

Terveydensuojelulain 53§:n 2 momentin mukaan kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tehostaa tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai että toiminta keskeytetään tai kielletään. Uhkasakkoa, teettämisuhkaa ja keskeyttämisuhkaa koskevassa asiassa sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa (1113/90) säädetään.

Uhkasakkolain 6 §:n mukaan uhkasakko asetetaan määräämällä päävelvoite asianosaisen noudatettavaksi sakon uhalla. Kunkin päävelvoitteen tehosteeksi on asetettava eri uhkasakko. Uhkasakkolain 7 §:n mukaan uhkasakko voidaan kohdistaa sellaiseen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Uhkasakkolain 8 §:n mukaan uhkasakon suuruutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun maksukyky ja muut asiaan vaikuttavat seikat.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto katsoo, että uhkasakon asettaminen määräyksen tehostamiseksi on tarpeen, koska päätökseen velvoitettu ei ole poistanut terveyshaittaa aiheuttavia olosuhteita annetuista kehotuksista huolimatta. Uhkasakon asettaminen tarkoittaa sitä, että jos valvontaviranomainen uusintatarkastuksellaan havaitsee, ettei päävelvoitetta ole noudatettu määräaikaan mennessä, se voi tuomita uhkasakon maksettavaksi (uhkasakkolaki 10 §).

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös tulee voimaan, kun se saa lainvoiman. Päätös tulee lainvoimaiseksi muutoksenhakuajan loputtua, ellei päätöksestä ole valitettu.

Tiedoksi toimijalle

Jos edellä mainittu kiinteä omaisuus tai sitä koskeva käyttöoikeus luovutetaan, on tässä päätöksessä mainituista velvoitteista ja uhista ilmoitettava luovutuksensaajalle luovutuskirjaan otetuin maininnoin tai muutoin todisteellisesti. Lisäksi velvoitetun on toimitettava uhan asettaneelle viranomaiselle luovutuksensaajan nimi ja osoite (uhkasakkolaki 18 §).

Terveydensuojeluviranomainen lähettää maanmittauslaitokselle tiedon kiinteistöä (91-18-624-1) koskevista päävelvoitteista ja niiden tehosteeksi asetetuista uhista merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin (uhkasakkolaki 19 §).

Päätöksen tiedoksianto

Päätös toimitetaan velvoitetulle saantitodistuksella ja muille asianosaisille postitse tavallisena tiedoksiantona.

Sovelletut oikeusohjeet

Terveydensuojelulaki (763/1994) 1, 26, 27, 51, 53 ja 56 §

Terveydensuojeluasetus (1280/1994) 15 ja 17 §

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015) 6, 8 ja 9 §

Hallintolaki (434/2013) 34, 39 ja 43 §

Uhkasakkolaki (1113/1990) 1, 6, 7, 8, 18, 22, 23 ja 24 §

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 19.03.2019

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä päätöksestä katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
Helsingin kaupungin kirjaamo
 
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11–13 
Puhelinnumero:
(09) 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Sulje

Esittelijä

yksikön päällikkö
Pertti Forss

Lisätietojen antaja

Taiju Virtanen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32084

taiju.virtanen@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Tarkastuskertomus 20.3.2018
Liitettä ei julkaista internetissä.
2. Tarkastuskertomus 28.11.2018
Liitettä ei julkaista internetissä.
3. Kuuleminen 2.1.2019
Liitettä ei julkaista internetissä.
4. Asunto Oy Mannerheimintie 93:n vastine kuulemiseen
Liitettä ei julkaista internetissä.
5. Lotta Svärd Säätiön vastine kuulemiseen
Liitettä ei julkaista internetissä.
6. Toinen kuuleminen 23.1.2019
Liitettä ei julkaista internetissä.
7. Asukkaan vastine toiseen kuulemiseen
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.